Kannanotto: Maatalouden valumat Itämereen saatava kuriin

Lisätietoja

Ympäristönsuojelutoimijat vaativat seuraavalta hallitukselta pikaisia toimia. Saaristomeren valuma-alueen maatalouden kuormitus on Suomen viimeinen ongelma-alue eli Itämeren suojelukomissio HELCOMin määrittelemä “hot spot”. John Nurmisen Säätiö, Baltic Sea Action Group, Pidä Saaristo Siistinä ry, Suomen luonnonsuojeluliitto sekä Operaatio Ainutlaatuinen Saaristomeri vaativat, että seuraava hallitus ottaa Saaristomeren pelastamisen toimeksi uuteen hallitusohjelmaan.

Rehevöityminen on Itämeren suurin ongelma. Se aiheuttaa muun muassa sinilevää ja samentaa vettä niin, että avainlajien elintila vähenee. Tällä hetkellä maatalous vaikuttaa rehevöitymiseen eniten. Pelloille levitetyissä lannoitteissa oleva typpi ja fosfori päätyvät lopulta Itämereen. Erityisen huono tilanne on Varsinais-Suomen rannikkoalueella, jossa ravinteet rehevöittävät huonossa kunnossa olevaa Saaristomerta.

Itämeren ravinnekuormituksen vähentäminen vaatii toimia tulevilta päättäjiltä. Siksi viisi Itämeren hyväksi työskentelevää ympäristötoimijaa ottaa yhdessä kantaa Saaristomeren tilan parantamiseen. Yhteisen julkilausuman tavoitteena on saada tuleva hallitus sitoutumaan siihen, että Saaristomeren valuma-alueen kuormitus saadaan pois suojelukomissio HELCOMin Hot spot –listalta.

John Nurmisen Säätiön, Baltic Sea Action Groupin, Pidä Saaristo Siistinä ry:n, Suomen luonnonsuojeluliiton sekä Operaatio Ainutlaatuisen Saaristomeren yhteinen viesti päättäjille kuuluu:

”Itämereen päätyy edelleen enemmän ravinteita kuin sieltä poistuu. Myös ilmastonmuutos voimistaa rehevöitymistä. Pahimmillaan tämä johtaa meriluonnon tuhoutumiseen. Tarvitsemme lisää yhteisiä toimia erityisesti Saaristomeren tilanteen parantamiseksi.

Tavoite: poistaa Saaristomeren valuma-alueen maatalouden kuormitus Itämeren suojelukomission (HELCOM) Hot Spot -listalta vuoteen 2027 mennessä.”

Maatalouden kuormituksen vähentämiseen useita keinoja

Varsinais-Suomi on maatalouden keskittymä. Vesistöjen kuormitukseen on olemassa tehokkaita keinoja, joita alueella tulisi ottaa tehokkaammin käyttöön. Suojavyöhykkeet eroosioherkillä lohkoilla ojien ja vesistöjen vähentävät ravinteiden valumista vesistöihin ja niistä eteenpäin Itämereen.

Kierrättämällä eläintiloilla syntyvää lantaa kasvitilojen käyttöön siellä, missä ravinteista on pulaa, estää rehevöittävän lannan liiallista käyttöä paikallisesti. Erilaisilla maanparannuskeinoilla parannetaan peltomaan kykyä sitoa ravinteita, hiiltä ja vettä. Esimerkiksi peltojen kipsikäsittely on tutkimuksissa todettu todella tehokkaaksi tavaksi vähentää pelloilta mereen tulevaa fosforikuormaa.

“Ravinteet ruokkivat leviä, joista Saaristomeri samenee. Rehevöityminen ei uhkaa ainoastaan merialueen lajeja ja koko ekosysteemiä, vaan se vaikuttaa negatiivisesti myös virkistyspalveluihin, matkailuun ja muihin elinkeinoihin. Toivomme, että seuraavalla hallituksella on rohkeutta ryhtyä toimeen ja pelastaa Saaristomeri”, sanoo John Nurmisen Säätiön toimitusjohtaja Annamari Arrakoski-Engardt.