Vuosikertomus 2023 julkaistu

Lisätietoja

Tilaa painettu vuosikertomus
info@jnfoundation.fi

John Nurmisen Säätiön vuosikertomus 2023 on julkaistu. Vuosikertomus sisältää tilinpäätöksen lisäksi tietoa vuoden aikana edistämistämme hankkeista, tuoreista tuloksista ja saavutuksistamme. 

Vuosikertomuksesta poimitussa tekstissä säätiön toimitusjohtaja Annamari Arrakoski-Engardt tarkastelee kulunutta vuotta ja katsoo tulevaisuuteen.

Pelastamalla meren taistelemme ilmastonmuutosta vastaan

Kotimeremme pelastamisessa on kyse kokonaisen ekosysteemin pelastamisesta. Samalla suojelemme ihmisille tärkeää kulttuuria, ruoansaantia ja hyvinvointimahdollisuuksia. Vahvistamme tulevaisuutta niin elinolojen kuin liike-elämän näkökulmasta. Me suomalaiset olemme todenneet elämän Suomessa, Itämeren rannalla hyväksi, pelastamisen arvoiseksi.

Itämeren pelastustyö sai loppusyksystä 2023 uuden sysäyksen, kun Ranskan presidentti Emmanuel Macronin järjestämässä One Planet – Polar Summit -tapaamisessa IPCC:n tutkijat alleviivasivat merten merkitystä planeettamme hiilinieluina. Viesti Pariisista ei ollut uusi, mutta sen suorasanaisuus pysähdytti: ”Jos haluaa pelastaa arktiset alueet, täytyy pitää huolta meristä.” Itämeren pelastaminen ei ole sittenkään vain omastamme huolehtimista, vaan toimintaa, jolla on vaikutusta ilmaston lämpenemisen vastaisessa taistelussa. Olemme osa suurta yhtälöä, ja meidän työllämme on meremme kokoa suurempi merkitys.

Ilmastonmuutostutkijoiden viesti ei ollut uusi, kuten ei HELCOMin syksyllä julkaiseman HOLAS3-raportin kiteytyskään: vaikka kuormituksen leikkaamisessa on onnistuttu, heikentää ilmastonmuutos jo tehtyjen suojelutoimien vaikutusta, ja Itämeren tila on heikko. Itämerelle on hyvän ekologisen tilan saavuttamiseksi luotu Itämeren suojelukomissio HELCOMissa strategia, jota jäsenmaat toteuttavat eri vauhtia. Globaaleiksi tavoitteiksi ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi on sovittu YK:n 17 kestävän kehityksen tavoitetta. Näistä vedenalaista elämää käsittelevä numero 14 on ollut investoinneissa ja merellisten suojelualuetavoitteiden suhteen muita tavoitteita jäljessä.

Haluamme tehdä osamme kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Siksi säätiömme on perustanut eurooppalaisten yksityisten säätiöiden yhteenliittymän yhdessä ranskalaisen Fondation de la Mer -säätiön ja italialaisen MEDSEA-säätiön kanssa. Yhteenliittymän avulla pyrimme laajentamaan toimintaamme, jakamaan tietoa ja kokemuksia sekä suunnittelemaan ja toteuttamaan yhteisiä hankkeita. Erinomainen esimerkki tästä yhteistyöstä on toukokuussa 2023 käynnistämämme Meriniittyhanke, jota toteutamme itsenäisesti täällä Itämerellä, mutta joka osaltaan muodostaa vihreän vyön Euroopan merialueille ranskalaisten ja italialaisten meriruohon istutusalueiden kanssa.

Tehdäksemme enemmän teemme myös enemmän. Vuonna 2023 meillä oli John Nurmisen Säätiössä työn alla yhdeksän meriympäristöhanketta ja kolme merikulttuurihanketta. Ratkoimme Itämeren suurinta ongelmaa, rehevöitymistä, leikkaamalla ravinnekuormitusta seitsemässä hankkeessa niin rannikolla kuin valuma-alueen pelloilla ja metsissä. Meriluonnon monimuotoisuutta edistimme aiemmin mainitussa Meriniittyhankkeessa meriajokkaita istuttamalla. Tällä hankkeella, kuten myös Rannikkoruoko- ja BalticReed -hankkeilla on ilmastonmuutoksen hillitsemisessä suora positiivinen, vaikkakin pieni vaikutus. Lisäksi löysimme Traficomin, kemianteollisuuden yritysten, satamien ja varustamojen kanssa keinot, joilla voidaan estää laivojen ruumanpesuvesistä peräisin olevan mäntyöljyn pääsy mereen. Työ jatkuu muiden haitallisten aineiden parissa ja muilla rannikkovesillä.

Vuonna 2023 Lannoitelaivaushankkeessamme selvitettiin, että Itämereen päätyy lannoitteiden lastauksen yhteydessä vuosittain suuri määrä rehevöittäviä ravinteita, eli fosforia ja typpeä. Pahimmillaan typpeä voi päätyä Itämereen yhdestä lannoitesatamasta vuosittain yhtä paljon kuin keskisuuren suomalaisen kaupungin jätevedenpuhdistamoilta. Siksi olemme yhdessä satamatoimijoiden kanssa vähentäneet päästöjä. Suomen rannikkovesien tilan osalta parannus tulee olemaan huomattava.

Suuria tuloksia saimme aikaan myös Tuntematon Itämeri -näyttelyssä Suomenlinnassa. Levyhallin näyttelyssä vieraili noin 11 000 henkilöä eri maailmankolkista. Näyttely sekä sen yhteydessä pidetyt työpajat ja tapahtumat herättivät pohtimaan ihmisen suhdetta mereen. ”Mitä minä voin asialle tehdä?” oli näyttelyvieraiden kysymys, kun suomalaisten nykytaiteilijoiden kuvat, videot ja ääniteokset olivat pysäyttäneet pohtimaan kotimeremme vointia.

Työmme tarvitsee tukijoita – ilman rahoitusta suuren mittaluokan haastavia hankkeita ei saataisi alati muuttuvissa olosuhteissa aikaiseksi. Suurin kiitos kuuluu tukijoillemme ja kumppaneillemme, joiden kanssa mitattavia tuloksia on syntynyt.

FT Annamari Arrakoski-Engardt
John Nurmisen Säätiön toimitusjohtaja