Kulttuuri ei ole saari – kuten ei ihminenkään
Kirjoittaja
Kulunut vuosi on ollut täynnä keskustelua kulttuurista, mutta keskustelusta on usein puuttunut näkökulma luontoon. Meidän tulee huolehtia meren elämästä myös silloin, kun se ei meille ihmisille tuota välitöntä hyötyä tai nautintoa, kirjoittaa kulttuurituottaja Elina Tuomarila.
Kulunut vuosi on ollut täynnä keskustelua kulttuurista: korkeakulttuurin ja muun kulttuurin vastakkainasettelusta kulttuurialoihin kohdistuviin leikkauksiin ja kulttuurin merkityksestä niin kansalliselle eheydelle, turvallisuudelle, resilienssille kuin sosiaaliselle ja taloudelliselle pääomallekin. Keskusteluista on suurelta osin puuttunut kulttuurin, taiteen ja ei-inhimillisen, luonnon, välinen yhteys.
Kulttuuri ei ole saari, niin kuin ei ole ihminen saari, vaan osa erilaisia moniäänisiä yhteisöjä. Kulttuurin avulla rakennamme ja ilmennämme itseämme ja minuuttamme. Liitymme toisiin ihmisiin, yhteisöihin ja kansakuntiin kulttuurin kautta.
Miksi taide saisi ihmiset havahtumaan ymmärrykseen toisten lajien tarvitsemasta elintilasta ja elämänrytmistä, joka on toinen kuin meidän ihmisten?
Pitkään kulttuurista kestävyysmurrosta ja kestävyyttä tutkinut Turun yliopiston dosentti ja Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen yliopistonlehtori Katriina Siivonen muistuttaa vuoden 2023 Kotiseutuliiton blogikirjoituksessaan osallisuuden merkityksestä, vaikka ihmiset olisivatkin erimielisiä ja ohjaisivat muutosta eri suuntiin.
Siivosen mukaan kulttuuriperintö on työväline, jonka avulla rakennetaan tulevaisuutta. Keskeistä on yhteisöjen tavat ylläpitää itse valitsemaansa aineetonta kulttuuriperintöä, tietoja, taitoja ja arkista toimintaa. Yhteys kulttuurin ja ekologisen kestävyyden välille syntyy kulttuuriperinnön avulla. Kulttuuriperinnön avulla luomme ihmisten kesken merkityksellistä osallisuutta ja elämää osana luontoa.
Ihminen ja meri – miten suhdetta voi rakentaa?
Kulttuuri on ensisijaisesti kohtaamisia ihmisten kanssa ja kesken, polkuja tuntemattomiin maailmoihin, sisimpäämme. Se on kurottautumista omasta kulttuurisesta piiristämme kohti toisia ihmisyhteisöjä – vaikkapa Itämeren toisella rannalla.
Planetaariset ja Itämeren rajalliset resurssit tunnistaen, meidän tulee ulottaa ymmärryksemme ja empatiakykymme myös meren pinnanalaisia elämisen muotoja kohtaan ja sisäistää meren elämä oman elollisuutemme ehtona.
Luonnon ja taiteen voimaa Jurmosta
Palaan näiden ajatusten kanssa vuoden 2024 kesään ja Itämeren eräteatterikurssiin. Siinä veimme Jurmon saarelle 12 kurssilaista ja Juha Hurmeen kanssa rakensimme ihmisen ja meren suhdetta teatterin keinoin. Osalle kurssi oli ensi kosketus Itämereen ja kaikille ihmisen ja meren suhteen käsittely teatterin keinoin keskellä Itämerta oli aivan uusi kokemus.
Jokainen Jurmon saarella eletty hetki yhdessä kurssilaisten ja saaren kanssa muistuttaa minua luonnon ja taiteen voimasta. Luonnon – joka vetoaa kaikkein aistillisimpaan ja alkuvoimaisimpaan meissä. Meren maisema näyttämönä, saaren kalliot ja ikiaikainen kanervanummi jalkojen alla sekä yhteys entuudestaan tuntemattomiin ihmisiin loivat kehyksen kohdata toivo ja ihmisen ja meren suhde uudella tavalla.
Jurmo muistutti saaren ihmisten ja luonnon välisestä syvästä suhteesta, jonka juuret sekä elämisen ja olemisen opit meren kanssa kumpuavat useiden satojen vuosien takaa ja ovat eläviä yhä tänä päivänä.
Omaa merisuhdetta voi vaalia ja kehittää myös vuoden pimeimpään aikaan. Meri on läsnä silloinkin, kun joulukuun iltojen pimeydessä kuljemme Itämeren rannoilla unelmoiden seuraavasta kesästä. Jos emme ole läsnä näissä hetkissä, meri eri olomuotoineen jää meiltä huomaamatta.
Meidän tulee huolehtia meren elämästä myös ja erityisesti silloin, kun se ei meille ihmisille tuota välitöntä hyötyä tai nautintoa.
Jos eivät kulttuuri ja ihminen ole saaria, sitä ei totisesti ole myöskään Itämeri, vaan elämää ylläpitävä yhteyksien meri.
Lähteenä käytetty Katriina Siivosen blogikirjoitusta 2023: Moninaisuutta tuettava kestävästi yli lajirajojen – Suomen Kotiseutuliitto
Tutustu Itämeren kulttuuriin, meritaiteeseen ja karttoihin!
Haluatko pysyä kartalla Itämeren tilasta?
Tilaa uutiskirjeemme ja kuulet ensimmäisenä Itämeri-aiheisista tapahtumista, säätiön hankkeiden etenemisestä, merellisistä julkaisuista ja muista kiinnostavista sisällöistä.
