Luonnon ennallistaminen: mitä, miksi ja miten? Vastasimme usein kysyttyihin kysymyksiin
Kirjoittajat
Ari-Pekka Auvinen
Suojelupäällikkö
Luonnonperintösäätiö
ari-pekka.auvinen@luonnonperintosaatio.fi
+35850 4133 403
Kuka linjaa, mitä Suomessa pitäisi ennallistaa? Tekeekö EU:n ennallistamisasetus valtavan loven valtion kassaan? Entä mistä aloitan, jos haluan tehdä ennallistamistoimia maillani?
Ennallistaminen puhuttaa, ja hyvä niin. Ennallistaminen voi tarkoittaa hyvin monenlaisia toimia niin maalla kuin vesistöissä. Myös niiden kustannukset vaihtelevat.
John Nurmisen Säätiö ja Luonnonperintösäätiö ennallistavat käytöstä poistuneita turvetuotantoalueita Suokeidas-hankkeessa. Jotta ennallistamisesta saisi helposti kokonaiskuvan, kokosimme yhteen usein kysyttyjä kysymyksiä, ja vastasimme niihin.
Mitä ennallistaminen on?
Monet Suomen luontotyypit ja lajit ovat kärsineet ihmisen toiminnasta, kuten metsien käsittelystä, ojituksista, turpeennostosta, pellonraivauksesta, vesirakentamisesta ja muusta luonnonvarojen tehokkaasta hyödyntämisestä. Ihmisen luonnolle aiheuttamia paineita ovat myös saastuminen ja ilmaston lämpeneminen. Maa- ja vesialueiden tehokkaan käytön takia Suomen luontotyypeistä lähes puolet luokitellaan uhanalaisiksi.
Ennallistamisella pyritään palauttamaan ihmisen toiminnan takia heikentyneitä tai tuhoutuneita luonnonympäristöjä mahdollisimman lähelle niiden alkuperäistä tilaa ja toimintaa. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi soiden, metsien, jokien ja muiden elinympäristöjen kunnostamista tai vaikkapa vieraslajien poistamista.
Miksi ennallistaminen on tärkeää?
Luonnon monimuotoisuutta turvataan perustamalla suojelualueita. Ne eivät kuitenkaan riitä säilyttämään luontotyyppien ja lajien elinvoimaisuutta ilman, että luontokatoa hillitään myös suojelemattomilla alueilla. Ennallistamalla voidaan parantaa elinympäristöjen laatua myös suojelualueiden ulkopuolella.
Ennallistamisen hyötyjä
- Luonnon monimuotoisuus: Ennallistaminen auttaa palauttamaan ja säilyttämään luonnon monimuotoisuutta. Tämä on tärkeää, koska monimuotoinen luonto on kestävämpi ja pystyy paremmin sopeutumaan muutoksiin, kuten ilmastonmuutokseen.
- Ekosysteemipalvelut: Terveet ekosysteemit tarjoavat monia hyödyllisiä palveluja, kuten puhdasta vettä, ilmaa ja tuottavan maaperän. Ennallistaminen voi parantaa näitä palveluja ja siten edistää ihmisten hyvinvointia.
- Ilmastonmuutoksen hillitseminen: Ennallistaminen auttaa kasvattamaan hiilivarastoja ja vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä. Esimerkiksi soiden ennallistaminen voi estää hiilidioksidin vapautumista ilmakehään, kun turpeen hajoaminen loppuu.
- Virkistys- ja työllistymismahdollisuudet: Luonnon ennallistaminen parantaa myös ihmisten mahdollisuuksia nauttia luonnosta. Tämä voi lisätä hyvinvointia ja tarjota mahdollisuuksia ulkoiluun ja luontomatkailuun.
Esimerkkejä ennallistamisesta Suomessa
Suomessa on käynnissä Helmi-elinympäristöohjelma, joka tähtää heikentyneiden elinympäristöjen parantamiseen. Sen myötä on esimerkiksi kunnostettu tuhansia hehtaareja soita, lintu- ja pienvesiä sekä perinnebiotooppeja, kuten ketoja ja niittyjä.
EU:n ennallistamisasetus asettaa uusia tavoitteita luonnon tilan parantamiseksi laajasti eri ympäristöissä. Ennallistamisasetus on osa EU:n biodiversiteettistrategiaa, jonka tavoite on pysäyttää luontokato vuoteen 2030 mennessä. Jäsenmaiden vastuulla on parantaa huonossa tilassa olevia luontotyyppejä ennallistamistoimilla. Suomen osalta tämä tarkoittaa 2–6 miljoonan hehtaarin kunnostamista, mikä vastaa 6–18 prosenttia Suomen pinta-alasta. Asetus ei aseta velvoitteita yksityisille maanomistajille, mutta valtion pitää löytää keinot ja kannusteet, joilla tavoiteltavat pinta-alat saavutetaan. Suomessa valmistellaankin parhaillaan suunnitelmaa ennallistamistavoitteiden saavuttamiseksi.
Noin puolet Suomen soista, yhteensä lähes kuusi miljoonaa hehtaaria, on ojitettu. Niinpä yksi ennallistamisen keskeinen tavoite on palauttaa kuivatettujen alueiden vesitaloutta kohti luonnontilaa. Vesitaloutta palautetaan tukkimalla ja patoamalla suo-ojia, johtamalla vesiä takaisin alkuperäisiin uomiin ja esimerkiksi vesittämällä kokonaan kuivattuja alueita, kuten entisiä turvetuotantoalueita. Kaikista Suomen elinympäristöistä soiden ennallistamisen tarve on selvästi suurin.
Mitä ennallistaminen maksaa?
Ennallistamistoimien hintalappu vaihtelee huomattavasti. Edullisimmasta päästä ovat luonnonmukainen metsänhoito (esim. siirtyminen avohakkuista jatkuvan kasvatuksen menetelmään), kosteikkojen ennallistaminen patoamalla ojia ja palauttamalla niille vesiä sekä laidunnuksen ja niiton palauttaminen perinneympäristöihin.
Kalleimpia ovat puolestaan toimet vedenalaisen luonnon tilan parantamiseksi. Niistä on kuitenkin saatu hyviä tuloksia: esimerkiksi meriajokkaiden siirtoistutukset ovat pääosin onnistuneet niin Suomen merialueilla kuin laajemmin Itämerellä.
Turvekentillä runsaasti ennallistamismahdollisuuksia
Turvetuotanto ja turpeen käyttö ovat ilmastosyistä nopeasti vähentyneet. Käytöstä poistuneiden turpeennostoalueiden jälkikäytöstä päätettäessä tehdään merkittäviä päätöksiä myös alueen luonto- ja ilmastovaikutuksista. Ilmaston kannalta paras vaihtoehto olisi turpeennostoalueen vettäminen suoksi tai kosteikoksi ja toiseksi paras metsittäminen.
Sen sijaan peltokäytössä alueen kasvihuonekaasu- ja vesistöpäästöt ovat mittavat. Myös käytöstä poistetulle turpeennostoalueelle rakennettavan tuuli- ja aurinkovoiman suorat ympäristövaikutukset ovat negatiivisia. Kokonaisvaikutuksia toki vähentää se, jos tuotetulla uusiutuvalla energialla voidaan korvata fossiilisia polttoaineita tai biomassan polttoa.
Luonnon monimuotoisuuden ja vesistöjen kannalta turvekenttien uudelleen soistaminen on yleensä paras vaihtoehto. Muut käyttötavat vaativat alueiden kuivatuksen jatkamista ja tehostamista, mikä lisää alueelta lähtevää vesistökuormitusta ja estää suolajiston palautumisen.
Ennallistamista voi tehdä kustannustehokkaasti. Monet ennallistamishankkeet toteutetaan vaiheittain ja rahoitetaan eri lähteistä, monen eri toimijan työn tuloksena. John Nurmisen Säätiön ja Luonnonperintösäätiön toteuttama Suokeidas-hanke, jossa palautetaan käytöstä poistuneita turvetuotantoalueita monimuotoisiksi suo- ja kosteikkoekosysteemeiksi, on loistava esimerkki toimijoiden yhteistyöstä ennallistamisen parissa.
Luonnonperintösäätiö lunasti kesällä 2024 kaksi käytöstä poistettua turvetuotantoaluetta Ranualta: Karsikkosuon ja Raakunsuon. Karsikkosuon ennallistamistyöt alkoivat jo samana vuonna John Nurmisen Säätiön johtamana.
Karsikkosuo oli alun perin märkä aapasuo, joka kuivattiin 1990-luvulla turvetuotantoa varten ja jäi käyttämättömäksi vuonna 2018. Vuoteen 2024 mennessä alueen eteläosaan oli muodostunut kosteikko, kun vettä ei enää pumpattu turvekentältä pois.
Aiemmin käytöstä poistuneista turvekentistä on tehty kosteikkoja rakentamalla pohjapatoja alueiden kuivatusojiin. Tällöin vesi nousee osalla aluetta, mutta osa jää edelleen kuivaksi. Karsikkosuon ennallistamisessa kokeiltiin uutta lähestymistapaa: suon kuivaan pohjoisosaan luotiin aapasuon rimpiä ja jänteitä jäljittelevää rakennetta, jotta alueet uudelleensoistuvat mahdollisimman laajasti. Turpeesta muotoiltiin ”portaikko”, millä varmistetaan suon kaikkien osien vettyminen, ja suokasvillisuuden palautumisen käynnistyminen. Alueen eteläosaan tehtiin kaksi pohjapatoa vedenpinnan nostamiseksi ja eteläosan kosteikon laajentamiseksi.
Karsikkosuolle johdetaan vesiä sitä kiertävistä eristysojista ja metsäojista. Suo pidättää metsäojista tulevien vesien ravinteita ja humusta, eli puhdistaa valumavesiä.
Seuraavaksi Luonnonperintösäätiö hakee Karsikkosuolle pysyvää luonnonsuojelulain mukaista suojelupäätöstä. Alue pääsee rauhassa palautumaan, kasvattamaan monimuotoisuuttaan ja se voi tulevaisuudessa toimia hiilinieluna. Näin ennallistamisen vaikutukset tulevat olemaan pysyviä ja vaikuttavia.
Ennallistaminen on työtä tulevaisuuden hyväksi
Ennallistaminen on keskeinen osa luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä ja ilmastonmuutoksen hillitsemistä. Suomessa tehdään arvokasta työtä luonnon tilan parantamiseksi, mutta toiminnan mittakaavaa tulisi kasvattaa huomattavasti. Luonnon tilan parantaminen on tärkeää sekä luonnon että ihmisten hyvinvoinnin kannalta. Ennallistaminen ei ole vain ympäristöteko, vaan se on myös sijoitus tulevaisuuteen.
John Nurmisen Säätiön ja Luonnonperintösäätiön Suokeidas-hanketta rahoittaa EU:n oikeudenmukaisen siirtymän rahasto (Just Transition Fund, JTF).
Vähennämme käytöstä poistettujen turvekenttien kasvihuonepäästöjä ja ravinnevalumia Itämereen sekä lisäämme luonnon monimuotoisuutta ennallistamalla turvekentät takaisin soiksi.
Haluatko pysyä kartalla Itämeren tilasta?
Tilaa uutiskirjeemme ja kuulet ensimmäisenä Itämeri-aiheisista tapahtumista, säätiön hankkeiden etenemisestä, merellisistä julkaisuista ja muista kiinnostavista sisällöistä.
