Suomen satamissa askeleita kohti tärkeitä päästövähennyksiä – hyvät käytännöt saatava pysyvästi käyttöön koko Itämeren alueella
Lisätietoja
John Nurmisen Säätiön Lannoitelaivaushankkeessa selvitettiin, kuinka suuria päästöjä satamissa aiheutuu lannoitteiden käsittelystä. Ratkaisuja kehitettiin yhdessä satamatoimijoiden kanssa, ja parhaat käytännöt koottiin kansainväliseen ohjeistukseen. Nyt työ laajenee lannoitteiden lisäksi myös muihin mahdollisesti haitallisia päästöjä aiheuttaviin irtolasteihin ja uusiin satamiin Itämeren rannikkokaupungeissa.
Työ Itämeren hyväksi satamissa tuottaa tulosta hitaasti mutta varmasti. Säätiömme nelivuotisessa Lannoitelaivaushankkeessa osoitettiin, että irtolastina kuljetettavien lannoitteiden käsittely aiheuttaa merkittävän ravinnekuormitusriskin satamissa.
Hankkeessa tehtiin tiivistä yhteistyötä satamien, lannoitetta satamissa käsittelevien yritysten ja lannoiteteollisuuden kanssa mereen päätyvän lastihävikin vähentämiseksi. Osoittautui, että päästöjä voidaan vähentää hyvin kustannustehokkain keinoin, kuten kouluttamalla henkilökuntaa huolelliseen lastinkäsittelyyn, parantamalla laiturialueen siivousta ja ottamalla käyttöön hulevesisuodattimia sekä laivan ja laiturin väliin asetettavia suojalevyjä lastauksen ajaksi.
Kansainvälinen ohjeistus velvoittaa kaikkia Itämeren maita
Hankkeessa tehtiin yhteistyötä myös sektorin useiden kansainvälisten toimijoiden kanssa. Parhaat tekniikat ja käytännöt koottiin yhteiseksi ohjeistukseksi lannoitteiden vastuulliseen käsittelyyn satamissa. Monen vuoden työn tulos saatiin maaliin lokakuussa 2025, kun ohjeistus hyväksyttiin alustavasti Itämeren suojelukomissio HELCOMissa suositukseksi koko Itämeren alueelle. Tämä tarkoittaa, että kaikkien Itämeren rantavaltioiden tulisi huomioida laatimamme ohjeistus omassa ympäristösääntelyssään.
”Suomessa suositukset onkin otettu jo käyttöön. Ohjeistuksen perusteella ympäristöviranomaiset ovat voineet edellyttää uusia lannoitesatamia ottamaan käyttöön parhaat keinot mereen päätyvän lastihävikin estämiseksi ja seuraamaan ravinnekuormitusta. On myös sataman etu, että parhaat ympäristökäytännöt saadaan käyttöön alusta asti, eikä vahinkoja tarvitse korjailla jälkeenpäin”, kertoo John Nurmisen Säätiön meriliikennehankkeiden projektipäällikkö Eeva Tähtikarhu.
Mahdollisuus kustannustehokkaisiin päästövähennyksiin
Meriliikenteen ympäristösääntely on monilta osin löyhempää kuin maalla tapahtuvan toiminnan ympäristösääntely. Tällä hetkellä kansainvälinen tai kansallinen lainsäädäntö eivät aseta selkeitä rajoituksia irtolastin kuljetuksessa syntyville päästöille laivoilla tai satamissa.
”Päästöjen vähentämiseksi tarvitaan sekä yritysten vapaaehtoisia toimia että yhteistyötä viranomaisten ja päättäjien kanssa, jotta sääntelyä saadaan kehitettyä vastaamaan nykyisiä tarpeita. Meriliikennesektorilla on mahdollisuuksia saada aikaan merkittäviä päästövähennyksiä varsin kustannustehokkaasti. Lannoitelaivaushanke oli tästä hyvä esimerkki”, sanoo Tähtikarhu.
CargoRes-hanke laajentaa työn myös muihin irtolastisatamiin ja varustamoihin
Samat lastinkäsittelyn ongelmat koskevat mitä todennäköisimmin myös muita irtolastina kuljetettavia aineita, kuten metallipellettejä, joiden käsittely voi aiheuttaa merkittävää haitallisten aineiden kuormaa mereen. Lannoitelaivaushankkeessa tunnistetut parhaat lastikäsittelykäytännöt ovat sovellettavissa yhtä hyvin mihin tahansa irtolastiin, joka on altis leviämään ympäristöön laivan lastauksen ja purun yhteydessä.
Syyskuussa 2025 käynnistyneessä CargoRes-hankkeessa tavoitteemme on jalkauttaa hyviä käytäntöjä irtolastisatamiin ja irtolasteja kuljettaviin varustamoihin Suomessa, Virossa, Latviassa ja Ruotsissa. Tavoitteena on näin vähentää paitsi ravinteiden, niin myös haitallisten aineiden, kuten raskasmetallien, päätymistä mereen.
CargoRes-hankkeessa selvitetään ensimmäistä kertaa myös sitä, kuinka suuren ympäristöriskin laivojen ruumanpesuvedet aiheuttavat Itämerellä. Rahtilaivoilla on usein käytäntönä pestä lastin purun jälkeen ruumansa avomerellä, jolloin ruumaan jääneet lastijäämät päätyvät mereen. Hankkeessa otetaan ruumanpesuvesistä näytteitä, jotta voidaan arvioida, kuinka paljon pesuvesissä on lastijäämiä ja kuinka haitallisia ne ovat Itämerelle.
CargoRes-hanketta toteuttavat kanssamme yhteistyössä Laurea ammattikorkeakoulu, Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimuskeskus Merikotka ja Tallinnan teknillinen yliopisto. Hanketta rahoittaa EU:n Interreg Central Baltic -ohjelma.
Kehitämme tehokkaita ja kestäviä menetelmiä meriliikenteessä syntyvien lastijäämien käsittelyyn.
Haluatko pysyä kartalla Itämeren tilasta?
Tilaa uutiskirjeemme ja kuulet ensimmäisenä Itämeri-aiheisista tapahtumista, säätiön hankkeiden etenemisestä, merellisistä julkaisuista ja muista kiinnostavista sisällöistä.
