Sotien perintö uhkaa meriluontoa
Yhteystiedot (englanniksi)
Benjamin Ferrari
Advisor, The Ocean Foundation
benjamin.ferrari@tenshi.co.uk
Polly Hill
Marine Environmental Scientist
LinkedIn profile
Teksti
Yli 8 500 mahdollisesti öljyä sisältävää hylkyä lymyää pinnan alla eri puolilla maailmaa – aina Itämereltä Tyynelle valtamerelle. Öljy uhkaa meriekosysteemejä ja paikallisia elinkeinoja, mutta hylyillä on myös monenlaista kulttuurista arvoa. Maltan manifesti vaatii kansainvälistä yhteistyötä ja oikeudenmukaista resurssien jakoa ongelman ratkaisemiseksi. John Nurmisen Säätiö on allekirjoittanut manifestin ja tukee näin sen tavoitteita.
Muun muassa ensimmäisestä ja toisesta maailmansodasta peräisin olevissa hylyissä on usein öljyä. Öljyvuotojen todennäköisyys kasvaa, kun hylyt rapistuvat ajan myötä, ja ilmastonmuutoksen vaikutukset heikentävät rakenteita entisestään. Öljyvuotojen riskiä lisää myös hylkyjen laiton ryöstely.
Projekti Tangaroa -koalition luoma Maltan manifesti pyrkii ratkomaan hylkyjen aiheuttamaa ympäristöuhkaa. Hylkyjen parissa työskennelleet neuvonantaja Benjamin Ferrari ja merentutkija Dr. Polly Hill avaavat hylkyjen hallintaan liittyviä monimutkaisia haasteita.
Aika käy vähiin
Öljyvuotojen ennaltaehkäisy estää vakavia ympäristöhaittoja ja myös maksaa huomattavasti vähemmän kuin öljykatastrofin korjaaminen.
Jos öljyvuoto sattuu, on toimittava nopeasti. Kun öljyä kulkeutuu rannoille, seuraukset ovat peruuttamattomia. Ferrarin mukaan ongelmana on, että osa hylyistä sijaitsee syrjässä, kuten arktisella alueella, jossa on vain vähän resursseja öljyn hallintaan.
”Viivästynyt reagointi tarkoittaa, että katastrofin vaikutukset moninkertaistuvat. Useimmissa tapauksissa ei ole automaattista järjestelyä, jolla tuki taattaisiin valtiolle, jonka vesillä tai lähistöllä vuoto sattuu. Hätätilanteessa neuvotteluihin ja sovitteluun ei ole aikaa”, Ferrari painottaa.
Oikeudenmukaista taakanjakoa
Hylyt aiheuttavat usein suurimman uhan valtioille, jotka eivät ole ongelmaa edes itse aiheuttaneet – esimerkkinä Tyynen valtameren pienet saarivaltiot. Tällä hetkellä valtioiden, joiden lipun alla alus purjehti upotessaan, toimet hylkyjen ympäristöriskien vähentämiseksi vaihtelevat.
Manifesti pyrkiikin saamaan aikaan rahoitusjärjestelyä, jolla voitaisiin varmistaa, että hylkyjen taakka jakautuu globaalisti nykyistä oikeudenmukaisemmin.
Hill käyttää termiä ”hidas väkivalta” (slow violence) viitatessaan hylkyjen aiheuttamaan epäoikeudenmukaiseen tilanteeseen. Alun perin professori Rob Nixonin käyttämällä termillä viitataan saastumiseen, jonka annetaan tapahtua vuosikausien ajan, sillä haitoista kärsivillä ihmisillä ei ole riittävää vaikutusvaltaa tilanteen muuttamiseen.
Manifestissa painotetaan myös paikallisen toimijuuden ja päätöksentekovallan vahvistamisen tärkeyttä.
”Paikalliset tuntevat hylkynsä kaikista parhaiten. Esimerkiksi kalastajat tuntevat hylyt, koska ne ovat elinympäristöjä kaloille ja ravuille. Toisaalta kalastajien verkot jäävät hylkyihin jumiin, joten he osaavat välttää niiden sijainteja”, Hill selittää.
Kulttuurinen perintö kohtaa ympäristöriskit
Näkemykset hylkyjen oikeanlaisesta käsittelystä vaihtelevat. Joillekin hylyt ovat turismin vetonaula. Toisia hylyt muistuttavat kivuliaasta ajasta, jolloin sota saapui heidän saarelleen. Monet hylyt sisältävät ekosysteemejä uhkaavaa öljyä, ja lähes kaikissa on ihmisjäänteitä, joten monet pitävät hylkyjä sotahautoina.
”Ihmiset antavat hylyille erilaisia merkityksiä. Vaikka hylkyjen hallinnointi on monimutkaista, se ei tarkoita, etteikö niihin sisältyvään ympäristöriskiin pitäisi puuttua”, Ferrari sanoo.
Hylkyjen käsittelyyn ja öljyn poistamiseen on menetelmiä. Riskeihin tulisi tarttua ennen, kuin öljykatastrofi tapahtuu.
Maltan manifesti
Manifestin taustalla on Project Tangaroa – koalitio, jonka tavoitteena ratkoa hylkyjen aiheuttamia ympäristöriskejä.
Vuonna 2023 Lloyd’s Register Foundation myönsi rahoituksen The Ocean Foundation ja Waves Group -organisaatioille. Rahoituksen tavoitteena oli koota kansainvälinen asiantuntijaryhmä kehittämään yhteisiä standardeja ja toimintatapoja hylkyjen arviointiin ja käsittelyyn. Tuen seurauksena syntyi yhteisö: Project Tangaroa.
Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto (IUCN) ja Vedenalaisen kulttuuriperinnön komitea (ICUCH) ovat olleet myös osana yhteistyötä.
John Nurmisen Säätiö on allekirjoittanut Manifestin ja tukee sen tavoitteita.
