Haitallisten aineiden päästöt luultua suurempi uhka meriluonnolle – tankkereiden kemikaalipäästöjä saatiin vähennettyä merkittävästi Suomessa
Lisätietoja
Itämerellä liikkuvat kemikaalialukset saavat päästää tankinpesuvesien mukana mereen muun muassa syöpää aiheuttavia ja vesieliöille haitallisia kemikaaleja. Tankkien pesu merellä on yrityksille kustannustehokasta, mutta aiheuttaa vakavan ympäristöriskin. Samalla hukataan kierrätyskelpoisia raaka-aineita. Nyt Suomi näyttää mallia muille Itämeren rantavaltioille: John Nurmisen Säätiön, Traficomin ja kemikaaleja vastaanottavien yritysten yhteistyöllä Itämerelle haitallisimpien kemikaalien tankkienpesusta syntyvät päästöt on saatu lähes lopetettua Suomessa.
Työ kemianteollisuuden yritysten kanssa on tuottanut tulosta, ja riskikemikaalien päästöjä Itämereen on saatu vähennettyä merkittävästi. Seitsemän kahdeksasta tunnistettuja riskikemikaaleja Suomen satamissa vastaanottavista yrityksistä on sitoutunut ottamaan riskikemikaalien pesuvedet talteen.
John Nurmisen Säätiö ja Traficom kartoittivat vuosina 2022–2025 Suomen satamissa purettavia riskikemikaaleja, joita lain puitteissa saa päästää laivoilta mereen tankinpesun yhteydessä. Kartoituksen perusteella kolme suurinta riskiä meriympäristölle aiheuttavaa kemikaalia ovat mäntyöljy, styreeni ja bentseeni. Vuoden 2025 loppuun mennessä kaikki Suomen mäntyöljy- ja bentseenipäästöt sekä puolet styreenipäästöistä on lopetettu.
”Meriliikenteen ympäristösääntely on huomattavasti löyhempää kuin maalla tapahtuvan toiminnan. Esimerkiksi yhden riskikemikaalia kuljettavan laivan tankinpesusta aiheutuva päästö voi vastata yhden kemianteollisuuslaitoksen sadan vuoden päästöjä mereen. Suomessa on onneksi yrityksiä, joiden ympäristövastuullisuuden kunnianhimo ylittää minimivaatimukset ja jotka ovat nyt sitoutuneet ottamaan tankinpesuvedet talteen maissa”, kertoo John Nurmisen Säätiön projektipäällikkö Juulia Suikula.
Kun näiden riskikemikaalien pesuvedet jätetään maihin, on vuosittainen laskennallinen päästövähennys näiden kolmen haitallisen kemikaalin osalta parhaimmillaan jopa 40 000 litraa.
Itämeren lajisto kärsii kemikaaleista – päästöjä jopa luonnonsuojelualueille
Uuden tutkimustiedon valossa Itämeren suojelukomissio HELCOM on nostanut haitalliset aineet rehevöitymisen ohella Itämeren suurimmaksi uhaksi.
”Kemikaalien kirjo on laaja, samoin ovat niiden vaikutukset. Laillisesti tankinpesuvesien mukana Itämereen pääsee yhä aineita, jotka voivat olla vesieliöille myrkyllisiä, karsinogeenisiä, höyhenpeitteitä vahingoittavia tai ravintoketjussa kertyviä. Negatiivisia vaikutuksia on tutkimuksissa havaittu niin rannikon kuin avomeren lintuihin, kaloihin, leviin ja jopa planktoniin”, sanoo Suikula.
Hidas veden vaihtuvuus ja matalat lämpötilat hidastavat aineiden laimenemista ja hajoamista, mikä tekee Itämerestä poikkeuksellisen haavoittuvan haitallisille aineille.
”Tankinpesuvesiä saa päästää jopa luonnonsuojelualueille. Esimerkiksi Ruotsin edustalla on havaittu toistuvasti päästöjä Natura 2000 -alueella, joka on allien, pienien sukeltajasorsien, tärkeä talvehtimispaikka. Lisäksi laittomia kemikaalipäästöjä havaitaan runsaasti, eli pesuvesiä on päästetty liian suuria määriä tai liian lähellä rannikkoa”, Suikula jatkaa.
Tankinpesuvesien talteenotto vähentää Suomenlahden kemikaalikuormaa
Vain kaikkein haitallisimpien kemikaalien, kuten raakaöljyn, laskeminen mereen on kokonaan kielletty. Kansainvälisen merenkulkusääntelyn mukaan tankkerit saavat päästää tankinpesuvesien mukana mereen useita riskikemikaaleja tietyin edellytyksin: laivan tulee olla kulussa vähintään 12 merimailin (n. 22 km) päässä lähimmästä rannasta, ja meren syvyyden tulee olla vähintään 25 metriä. Yhdestä 20 tankin aluksesta voidaan kerralla laillisesti päästää mereen 1 500 litraa vaarallisia kemikaaleja.
Itämeri on pieni ja matala meri, joten tankinpesuun soveltuvia merialueita on vain vähän. Tämä johtaa siihen, että esimerkiksi matalalla Suomenlahdella tankinpesu on keskittynyt varsin pienelle merialueelle. Seurauksena tällaisille alueille syntyy monen eri kemikaalin muodostamia tuntemattomia uhkia, joiden vaikutuksia meriluontoon ei vielä kunnolla tunneta.
”Suomessa tehtyjen päästövähennysten vaikutukset tulevat näkymään positiivisesti esimerkiksi Porvoon edustalla, missä sijaitsee Suomenlahden ainoa kyllin syvä merialue, joka täyttää tankinpesun sallivat kriteerit”, Suikula kertoo.
Tavoitteena päästövähennykset koko Itämerellä
Suomessa saatuja hyviä käytäntöjä viedään nyt muihin Itämeren rantavaltioihin: uudessa Baltic Chemical Tanker -hankkeessa tavoitellaan kemikaalipäästöjen vähentämistä kaikissa Itämeren EU-maissa. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa selvitetään kunkin valtion satamissa purettavat riskikemikaalit. Yhteistyössä kemianteollisuuden yritysten ja satamien kanssa etsitään kustannustehokkaimmat tavat tankinpesuvesien käsittelyyn maissa. Monessa tapauksessa kemikaalijäämien talteenotto on yrityksille taloudellisesti järkevää, sillä kemikaalit voidaan erotella pesuvesistä ja hyödyntää teollisuudessa.
Jotta vaarallisten kemikaalijäämien päästäminen sekä Itämereen että valtameriin saadaan lopetettua kokonaan, on kansainvälistä merenkulun ympäristösääntelyä tiukennettava. John Nurmisen Säätiö tekee vaikuttamistyötä kansainvälisten toimijoiden, kuten EU:n, Kansainvälisen merenkulkujärjestö IMOn ja Itämeren suojelukomissio HELCOMin kautta sääntelyn tiukentamiseksi.
Vähennämme kemikaalialusten tankinpesusta aiheutuvia haitallisten aineiden päästöjä Itämereen.
Haluatko pysyä kartalla Itämeren tilasta?
Tilaa uutiskirjeemme ja kuulet ensimmäisenä Itämeri-aiheisista tapahtumista, säätiön hankkeiden etenemisestä, merellisistä julkaisuista ja muista kiinnostavista sisällöistä.
