Kolmannen polven veneenveistäjä
Teksti
Kun veneenrakentaja Juha Nyman veisti ensimmäisen puuveneensä, oli hänen sukunsa jo kahdessa edellisessä polvessa veistänyt puulaivoja ja -veneitä. Veneenrakentaminen siirtyi verenperintönä, mutta motivaatiota rakentamiseen lisäsi oivallus, miten tärkeä meri on saaristolaisille elannon hankkimisen, kulkemisen ja ihmisten välisen yhteydenpidon kannalta.
”Jos vene otetaan saaristolaisilta pois, mitä jää jäljelle? Halusin jatkaa sukuni perinnettä ja toisaalta olin myös kiinnostunut kehittämään omia puusepäntaitojani. Opiskelin laivapiirtäjäksi, teknikoksi ja näyttötutkintomestariksi”, Juha Nyman kertoo.
Veneen veistäminen alkaa puun valinnasta. Nyman arvostaa kotimaisia puulajeja: kuusta, saarnia ja tammea. Männystä syntyy hyvä ja kestävä runkorakenne. Tärkeimmäksi työkaluksi Nyman nimeää sen, että ajatuksien ja käsien täytyy toimia yhteen. Mutta venettä ei myöskään synny ilman käsityökaluja, kuten erikoishöyliä ja pasua, jolla laudat ja kaaret taivutetaan höyryttämällä haluttuun muotoon.
“Perinteisen veneenrakennuksen ammattitaito on tarkassa katseessa, tunnustelevissa sormenpäissä ja työkalua pitelevissä käsissä”, sanoo Nyman.
Nymanin pitkälle uralle on mahtunut puisten soutuveneiden ja pienten moottorikäyttöisten kalastusveneiden rakentamisen lisäksi myös uusia innovaatioita. Hän keksi yhdistää perinteisen veneenrakennuksen ja uusiutuvan energian, ja kehitti tiiminsä kanssa ensimmäisiä suomalaisia puisia aurinkosähkö- ja sähköveneitä.
Käytännöllinen ja kaunis
Suomessa ja Uudessa-Seelannissa on tilastojen mukaan eniten veneitä suhteutettuna väkilukuun. Saaristossa vene hankitaan ennen muuta kulkupeliksi ja työvälineeksi. Mutta kun puuveneen tekee hyvin, se on sekä kaunis että toimiva, jolloin veneen elämä voi jatkua myös sen työuran jälkeen: ensin vuosia huviveneenä ja aivan lopuksi päätyä luonnon kiertokulkuun vaikkapa juhannuskokon raaka-aineena tai rantakasvien ravintona.
”Kolmannen polven veistäjänä olen huomannut, miten monesti halutaan hankkia samanlainen puuvene, mikä esimerkiksi isovanhemmilla on ollut. Kun tällaisella kaunottarella sitten menee satamaan, haluavat monet tulla jakamaan myös omia lapsuusmuistojaan puuveneistä. Harvemmin muoviveneeseen liittyy niin vahvoja tunteita.”
Tyypillinen puuveneen ostaja ja ylläpitäjä on Nymanin mukaan estetiikkaa ja luontoarvoja arvostava. Yksi ammattiryhmä on Nymanin kokemuksen mukaan ostajissa erityisesti edustettuna: ”Arkkitehdit osaavat arvostaa esineiden kauneutta ja käyttötarkoitusta.”
Limisaumaveneperinne Unescon suojeluksessa
Tällä hetkellä Suomessa on vain noin 50 ammattimaista puuveneenveistäjää. Nyman kertoo, että häntä motivoi rakentajana osaamisen jakaminen.
”Veneenveistotaidon tulevaisuus oli aika katkolla erityisesti 30–40-vuotta sitten, mutta onneksi silloin panostettiin veneenrakentajan koulutukseen. Pelkkä koulutus ei välttämättä vielä tee veneenveistäjää, aloittelevan ammattilaisen olisi hyvä löytää joku, joka pystyy jakamaan hiljaisen tiedon”, Nyman sanoo.
Hän kuitenkin uskoo, että ympäristötietoisuuden kasvaessa myös puuveneiden kysyntä kasvaa. Ja jos kysyntä kasvaa, käsityötaidollakin on silloin mahdollisuus säilyä ja kehittyä.
Pohjoismainen limisaumaveneperinne on vuodesta 2021 listattu Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon. Luetteloiden avulla halutaan tuoda näkyvyyttä elävälle perinnölle ja jakaa hyviä käytäntöjä eri maiden kesken. Limisaumaveneperinnön tavoitteena on säilyttää arvokas veneenrakennustaito ja -perinne myös tuleville sukupolville. Nyman on kiitollinen niille, jotka tämän saivat aikaan.
”Limisaumaveneen periaate on edelleen aivan sama kuin tuhat vuotta sitten. Tällä rakennustavalla tehdyillä veneillä on jo silloin päästy Atlantin yli ja niitä on käytetty vaikkapa esimerkiksi uusien alueiden etsimiseen ja niille sopeutumiseen. Limisaumaveneperinne on kehittänyt ja vahvistanut ihmisten luontosuhdetta jo viikinkien ajoista lähtien.”
Seuraavaksi Nyman lisäisi Unescon luetteloon puhtaan Itämeren. Sellaisen meren, jossa aironjälki ei jää näkyviin sinileväpuuroon.
Juha Nyman
- Veneenrakentajien suvusta: puuveneitä rakensi sekä Nymanin isä ja isoisä Särkisalossa että äidin isä ja isoisä ennen sotia Karjalan Koivistossa.
- Työskennellyt venealan yrittäjänä, veneenrakennuksen opettajana ja näyttötutkintojen arvioijana.
- Rakentanut muutaman offshore3-luokan katamaraanirunkoisen kilpaveneen. Harrastanut kilpaveneilyä ja voittanut maailmanmestaruuskisoissa pronssia.
- Kokeillut myös sandwich-kevytrakennekomposiittia veneiden rakennusmateriaalina.
Horisonttiin soutajat – puuveneen elämä ja perintö
Horisonttiin soutajat on rakkaudentunnustus puuveneelle ja suomalaisten luontosuhteelle. Monitaiteinen teos piirtää esiin suomalaisen sielunmaiseman – järvet, joet ja meren – sekä niihin erottamattomasti kuuluvan puuveneen. Kirja seuraa veneen matkaa veistämöstä vesille ja lopulta takaisin luonnon kiertokulkuun. Teos rakentuu Vesa Purokurun ja Andréa Vannucchin teksteistä ja runoista, Vannucchin vaikuttavista valokuvista ja Keanne van de Kreeken herkistä akvarelleista, joita täydentävät arkistokuvat ja saaristolaisten muistelmat.
Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran John Nurmisen Säätiön Telegrammi-lehdessä (2/2025).
Haluatko pysyä kartalla Itämeren tilasta?
Tilaa uutiskirjeemme ja kuulet ensimmäisenä Itämeri-aiheisista tapahtumista, säätiön hankkeiden etenemisestä, merellisistä julkaisuista ja muista kiinnostavista sisällöistä.
