Ihmisen ja Itämeren historia
Ensimmäiset jäljet ihmisasutuksesta Suomen rannikolla ajoittuvat jääkauden päättymisen aikoihin noin 10 000 vuotta sitten. Muinaisesta elämästä rannoilla kertovat hautaröykkiöt ja saariston jatulintarhat. Pystyäkseen luomaan ihmiselämälle kelvollisia olosuhteita ja elinkeinoja, on ihmisten ollut pakko sopeutua merellisen ympäristön ankariin olosuhteisiin.
Sopeutuminen ja vuorovaikutus luonnon kanssa on vaatinut elinympäristön muokkaamista, joka on jättänyt jälkensä niin maahan kuin vesistöihin aina esihistoriasta nykyhetkeen saakka.
Metsästys, kalastus, maanviljely ja vähitellen kaupungistuminen vakiinnutti asumisen rannoille ja jokien varsiin. Pysyvää asutusta esimerkiksi Varsinais-Suomen saaristoon syntyi kuitenkin vasta 1200-luvulla.
Kaupankäynnin Itämeri
Viikingit ja hansakauppiaat kävivät kauppaa keskiajalla, myöhemmin hollantilaiset aloittivat Itämeren kartoittamisen kaupankäynnin tueksi. Pietarin kaupungin perustaminen vuonna 1703 muutti Itämeren geopoliittisen aseman kokonaan niin kaupankäynnin vilkastumisen kuin sotilaallisten jännitteiden näkökulmasta.
Sotien Itämeri
Kaupan ohella Itämerellä on sodittu kautta vuosisatojen. Isot laivastot ovat ottaneet yhteen valtapyrkimysten ja hallinnan nimissä. Itämeren pohjalle kätkeytyykin tuhansia hylkyjä, jotka säilyvät kylmässä ja vähäsuolaisessa vedessä hyvin ja tarjoavat arvokasta tietoa menneiden aikojen merenkäynnistä, kaupasta ja sodasta.
Lue lisää:
Itämeri ja itämeriläisyys yhdistävät 9 rantavaltiota. Itämeren historia liittyy kaupankäyntiin ja meriliikenteeseen.
Itämeren kulttuurinen perintö yhdistää yhteisöjä ja yksilöitä, kansakuntia ja maantieteellisiä alueita.
Ihmisen ja meren suhdetta, merenlukutaitoa ja merikansalaisuutta voi vahvistaa taiteen ja kulttuurin avulla.
Haluatko pysyä kartalla Itämeren tilasta?
Tilaa uutiskirjeemme ja kuulet ensimmäisenä Itämeri-aiheisista tapahtumista, säätiön hankkeiden etenemisestä, merellisistä julkaisuista ja muista kiinnostavista sisällöistä.