Irtolastin mukana mereen päätyy ravinteita ja haitallisia aineita – tavoitteena saada kaikki Suomen irtolastisatamat vähentämään päästöjä
Lisätietoja
Kun laivoja lastataan ja puretaan satamissa, päätyy Itämereen muun muassa lannoitteita, metallirikasteita ja turvetta. Lastinkäsittelyn parantamisella päästöjä voidaan vähentää tehokkaasti. Säätiön meriliikennehankkeissa on sitoutettu satamia päästövähennyksiin.
Itämeri on yksi maailman vilkkaimmin liikennöidyistä merialueista, ja rannikon satamissa käsitellään päivittäin valtava määrä irtolasteja, eli pakkaamattomana kuljetettavaa materiaalia. Nestemäisen lastin, kuten kemikaalien, lisäksi satamissa käsitellään muun muassa lannoitteita, metallirikasteita ja -romua, kivihiiltä, turvetta sekä maataloustuotteita, kuten viljaa.
Lastauksen ja purun yhteydessä irtolastia voi päätyä mereen. Suomen satamissa käsitellään vuosittain miljoonia tonneja irtolasteja, joten vaikka hävikki olisi prosentuaalisesti vähäinen, voi siitä muodostua isoa kokonaiskuorma.
”Suomi on tunnettu siitä, että 95 prosenttia tuonnista ja viennistä kulkee meriteitse, ja meillä on hyvin paljon satamia. Tämän vuoksi satamat ja satamissa lasteja käsittelevät operaattorit ovat avainasemassa siinä, että irtolastikuljetusten ympäristökuormaa saadaan vähennettyä” sanoo John Nurmisen Säätiön ohjelmapäällikkö Eeva Tähtikarhu.
Irtolastisatamien kuormitusriskit tunnistettu
John Nurmisen Säätiön meriliikennehankkeissa on nyt tunnistettu, mitkä Suomen satamissa käsiteltävistä irtolasteista aiheuttavat merkittävimmän riskin Itämerelle.
Lannoitteet ja rehut on jo aiemmin tunnistettu merkittäviksi ravinnekuormitusriskin aiheuttaviksi lasteiksi, ja lannoitesatamien päästöjen vähentämiseksi säätiömme on tehnyt töitä vuodesta 2020. Lannoitteiden rinnalle on nyt tunnistettu myös muita riskilasteja.
Suuri haitallisten aineiden kuormitusriski koskee satamia, joiden kautta kulkee merkittäviä määriä metallirikasteita, kivihiiltä, metalliromua ja kestopuuhaketta. Lisäksi orgaanista ainesta sisältävät lastit, kuten turve, puuhake ja vilja, voivat kiihdyttää happikatoa merenpohjaan päätyessään.
”Meillä on Suomessa noin tusinan verran satamia, joissa kuljetetaan merkittäviä määriä näitä meriympäristölle riskiä aiheuttavia irtolasteja. Tavoitteemme on saada kaikki satamat ja niissä lasteja käsittelevät operaattorit mukaan yhteistyöhön vähentämään päästöjä”, Tähtikarhu kertoo.
Lastauskäytänteiden parantamisella vähemmän sinilevää ja haitallisten aineiden kuormaa mereen
Lastinkäsittelyn parantaminen on osoittautunut kustannustehokkaaksi keinoksi Itämeren kuormituksen vähentämiseen. Esimerkiksi suojalevyn asentaminen laivan ja laiturin väliin sekä hulevesisuodatinten asentaminen satama-alueelle vähentävät mereen päätyvän lastihävikin määrää.
”Pelkästään kahdella hyvin sijoitetulla hulevesisuodattimella saatiin satamassa kesän aikana kerättyä 150 kiloa lastijäämiä talteen. Tämä on arviolta 18 kiloa vähemmän fosforia mereen ja laskennallisesti se tarkoittaa 18 000 kiloa vähemmän sinilevää. Helpoillakin toimilla voi siis olla iso vaikutus”, sanoo Tähtikarhu.
Lisäksi keskeisessä roolissa on satamassa toimivan henkilökunnan koulutus ja ymmärryksen lisääminen satamissa syntyvästä kuormituksesta.
Merkittävimmät irtolastisatamat mukaan
Säätiön meriliikennehankkeissa tavoitteena on kartoittaa Suomen, Viron ja Latvian merkittävien irtolastisatamien päästöriskit ja ottaa käyttöön parhaat ratkaisut päästöjen minimoimiseksi. Mukaan hankkeisiin irtolastihävikin vähentämiseksi on tähän mennessä lähdössä jo kahdeksan satamaa ja satamissa irtolasteja käsittelevää satamaoperaattoria. Loppuvuoden aikana jatkamme päästöriskien ja päästövähennyspotentiaalin kartoittamista erityisesti Perämeren satamissa.
Ensi vuoden aikana yhteistyösatamissa on tavoitteena ottaa käyttöön hulevesisuodattimia ja suojalevyjä sekä etsiä lisäksi vielä uusia keinoja päästöjen vähentämiseksi ja seurata toimien tehokkuutta.
Lisäksi teemme yhteistyötä ympäristöviranomaisten kanssa, jotta jatkossa irtolastinkäsittelyn aiheuttamat päästöriskit huomioidaan paremmin satamien ympäristöluvissa ja valvonnassa.
ACWA LIFE (Actions for Waters from Source to Sea) on strateginen Euroopan unionin LIFE-ohjelman rahoittama hanke, jonka tavoitteena on parantaa Suomen vesien tilaa kokonaisvaltaisesti.
Hankkeessa tehdään toimenpiteitä Suomen vesistöjen ja rannikkovesien tilan parantamiseksi sekä kehitetään valuma-aluesuunnittelua.
CargoRes-hankkeessa kehitetään tehokkaita ja kestäviä menetelmiä lastijäämien käsittelyyn. Toteutamme hanketta yhteistyössä Laurea ammattikorkeakoulun, Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimuskeskus Merikotkan sekä Tallinnan teknillinen yliopiston kanssa. Hanketta rahoittaa EU:n Interreg Central Baltic -ohjelma.
Kehitämme tehokkaita ja kestäviä menetelmiä meriliikenteessä syntyvien lastijäämien käsittelyyn.
Haluatko pysyä kartalla Itämeren tilasta?
Tilaa uutiskirjeemme ja kuulet ensimmäisenä Itämeri-aiheisista tapahtumista, säätiön hankkeiden etenemisestä, merellisistä julkaisuista ja muista kiinnostavista sisällöistä.
