Hyppää sisältöön
Etusivu
Mitä teemme
Itämeri-media
Traagisia tarinoita ja pysäyttäviä kuvia Itämeren hylyistä – Aavelaivat-kirja julki

Traagisia tarinoita ja pysäyttäviä kuvia Itämeren hylyistä – Aavelaivat julkaistaan aineettoman kulttuuriperinnön päivänä

Kuva Itämeren pohjaan uponneen Cap Guir aluksen komentosillasta.
Toisen maailmansodan viimeisinä päivinä saksalaisia sotilaita ja siviilejä kuljettanut Cap Guir upposi ilmaiskussa. Itämeren pohjalla lepäävät komentosillan koko lattia, käskynvälitin ja peräsinkulman osoitin. Kuvassa näkyvä suuri kappale räjähti irti aluksesta ilmapommituksessa ja laskeutui pohjalle aivan hylyn viereen. Kuva: Jonas Dahm

Haastattelu- ja arvostelukappalepyynnöt:

Kuvia medialle mediapankissa.

Itämeren pohja on täynnä poikkeuksellisen hyvin säilyneitä hylkyjä. Aavelaivat-kirja tuo näkyväksi niihin liittyvää aineetonta kulttuuriperintöä – haaksirikkoihin liittyviä ihmiskohtaloita, merenkulun tapoja ja alusten tarinoita.

Itämeren pohjassa arvioidaan olevan jopa 100 000 hylkyä, jotka kylmä ja vähäsuolainen vesi on säilyttänyt poikkeuksellisen hyvin. Merenpohja tarjoaa ainutlaatuisen ikkunan menneisyyteen: sotalaivoja, purjelaivoja, kauppa-aluksia, höyrylaivoja ja sukellusveneitä.

John Nurmisen Säätiön julkaisema Aavelaivat – Itämeren tuntematon historia –kirja ilmestyy Unescon aineettoman kulttuuriperinnön päivänä. Teos tuo merenpohjaan kätkeytyvät tarinat näkyviksi yli sadan vedenalaisen valokuvan kautta. Kuvien joukossa on näkymiä alusten sisätiloista, keulakuvista ja koristeluista sekä matkustajien ja miehistön henkilökohtaisesta omaisuudesta ja kuljetetusta lastista.

”Hylyn kautta voimme päästä käsiksi siihen, miten ihmiset matkustivat, kävivät kauppaa, rakensivat laivastoja ja kohtasivat meren vaarat. Hylyn lasti voi puolestaan antaa konkreettisia vihjeitä esimerkiksi aluksen iästä ja uppoamishetkestä”, kirjailija ja sukeltaja Carl Douglas kertoo.

Kuva Itämeren pohjaan uponneesta posiliinihylystä.
Posliinihylyksi nimetty tuntematon alus makaa Itämeren pohjassa ja antaa rahtinsa kautta katsauksen menneisiin aikoihin. Hylyltä on löytynyt uskomattoman hyvin säilyneitä viulujen osia, pulloja, taskukelloja ja silmälaseja. Uppoamisajankohtaa voi arvioida lastina olleen F-kirjaimella merkityn posliinin perusteella. Merkintä viittaa Fürstenbergin posliiniin, jota alettiin merkitä pelkällä F-kirjaimella vuonna 1753. Hylky on siis tätä myöhemmältä ajalta. Kuva: Jonas Dahm
Kuva Itämeren pohjaan uponneen aluksen hevoselta näyttävästä keulakuvasta.
Tämä tuntematon hylky on saanut lempinimensä “Merihevonen” keulakuvan inspiroimana. Tyyrpuurin puolelta katsottuna veistos näyttää ensin lempeältä ja iloiselta pikkuhevoselta. Lähempää tarkasteltuna hahmo muuttuu oudommaksi: sillä on kalan ruumis ja ihmisen kädet terävine kynsineen. Ehkä kyse on hirviöstä, jonka tehtävänä oli pelotella muita hirviöitä. Kuva: Jonas Dahm

Kirja vaati 12 vuotta ja 3 000 sukellusta

Aavelaivat on syntynyt yli vuosikymmenen mittaisen työn tuloksena. Carl Douglas ja vedenalaisvalokuvaaja Jonas Dahm ovat käyttäneet kirjan tekemiseen 12 vuotta ja tehneet noin 3 000 sukellusta. Vuosien etsintöjen aikana he ovat löytäneet noin 400 hylkyä, joista kiinnostavimmat ovat päätyneet kirjaan.

”Olemme löytäneet ja valokuvanneet aluksia jokaiselta vuosisadalta 1500-luvulta nykypäivään”, Douglas kertoo.

Hylyille pääseminen ja niiden kuvaaminen on vaativaa. Alukset voivat sijaita syvällä ja kaukana avomerellä, vesi on kylmää ja näkyvyys vaihtelee voimakkaasti. Joskus sopivia kuvausolosuhteita joudutaan odottamaan useiden sukellusten ajan.

”Haluamme kirjan avulla viedä ihmiset sukellukselle kanssamme. Hyvin säilyneelle hylylle sukeltaminen on uskomaton kokemus – tuntuu kuin aika olisi pysähtynyt. Kaikki on voinut jäädä paikoilleen aivan kuin ihmiset olisivat lähteneet vain hetki sitten. Voi kuvitella kapteenin vaihtaneen lämpimämmät vaatteet, asettaneen kipparintakin ja knallin lipastolle ja astuneen ulos ovesta. Sitten alus onkin jo painunut meren pohjaan”, Douglas kuvailee.

Kuva Itämeren pohjaan uponneen Aachen aluksen sisäosista.
Aachen oli suuri 1800-luvun höyrylaiva, joka kuljetti sekä rahtia että matkustajia. Dramaattisesta haaksirikostaan huolimatta alus on hämmästyttävän ehjä. Kuvan huone on todennäköisesti matkustajahytti. Vasemmassa reunassa näkyy sänky ja oikeassa reunassa kaappi ja pöytä tuoleineen. Kuva: Jonas Dahm

Itämeren pohjassa näkyy ihmisen vallanhimo

Hylyt eivät kuitenkaan kerro vain esineistä ja aluksista. Monilla hylyillä on menehtyneiden ihmisten jäänteitä. Osa kirjan kuvista muistuttaakin, että merenpohjaan päätyneiden alusten taustalla on onnettomuuksia ja sotia.

”Päädyimme valitsemaan kirjaan myös sellaisia kuvia, joissa näkyy ihmisjäänteitä, koska halusimme kertoa hylkyjen koko tarinan mitään muokkaamatta tai kaunistelematta. Haluamme kunnioittaa menehtyneitä ja tuoda esiin myös sen, mitä tapahtui, ja miksi heidän viimeinen lepopaikkansa on Itämeren pohjassa”, Douglas sanoo.

Monet kirjan hylyistä ovat uponneet sotien ja konfliktien seurauksena. Esimerkiksi 1600-luvulla Itämeren valtioiden välinen kilpavarustelu johti yhä suurempien sota-alusten rakentamiseen. Laivastot olivat hallitsijoille vallan välineitä ja symboleita. Itämeren pohjassa lepäävät hylyt kertovat siitä, kuinka valtapyrkimykset maksoivat useita ihmishenkiä.

Kuva Itämeren pohjaan uponneen Goya aluksen sisällä sijaitsevista tavaroista. Kuvan keskiössä kenkä.
Pakolaisalus Goyan käytävällä lepäävä kenkä. Aluksen upotti toisen maailmansodan loppuvaiheessa neuvostoliittolainen sukellusvene L-3. Turmassa menehtyi lähes 7 000 ihmistä. Kengän lähettyviltä löytyi myös käsilaukku sekä sotilasvyö, jossa oli yhä pistooli. Hieman kauempana oli myös kori täynnä lasten kenkiä. Kuva: Jonas Dahm

Lisätietoja:

Itämeren pelastamiseen keskittyvä John Nurmisen Säätiö julkaisee Aavelaivat-teoksen yhteistyössä ruotsalaisen Ocean Booksin kanssa. Kirjan alkuperäisteos Ghost Ships – Östersjöns okända historia julkaistiin Ruotsissa vuonna 2020, ja sen jälkeen teos on ilmestynyt englanniksi, saksaksi ja ranskaksi. Kirjaa on painettu yhteensä yli 30 000 kappaletta.

Carl Douglasin ja Jonas Dahmin Aavelaivat kirjan kansi.

Aavelaivat – Itämeren tuntematon historia
Teksti: Carl Douglas
Valokuvat: Jonas Dahm
Alkuperäisteoksen toimittaja: Björn Hagberg
Suomennos: Päivi Tuuri
Graafinen suunnittelu: Patric Leo
Suomenkielinen taitto: Tommi Jokivaara
Kuvatoimittaja: Marcus Erixson
Julkaisija: John Nurmisen Säätiö sr, 2026
© Ocean Books ja John Nurmisen Säätiö 2026
Julkaisupäivä: 17.10.2026

Kirja on ostettavissa John Nurmisen Säätiön verkkokaupasta kauppa.johnnurmisensaatio.fi sekä valikoiduista kirjakaupoista. OVH: 49,90 € (sis. alv)

Haluatko pysyä kartalla Itämeren tilasta?

Tilaa uutiskirjeemme ja kuulet ensimmäisenä Itämeri-aiheisista tapahtumista, säätiön hankkeiden etenemisestä, merellisistä julkaisuista ja muista kiinnostavista sisällöistä.

Lue seuraavaksi

Pitkä tummanrunkoinen rahtialus merenlahdella, etualalla sininen aaltoileva vesi ja taustalla matala puustoinen rannikko kirkkaassa, talvisessa päivänvalossa.
Blog Post
Ilmari Käihkö: Itämeri sodan näyttämönä
Tiedote
John Nurmisen Säätiö käynnistää toimet rannikon suojelemiseksi öljyonnettomuudelta
Saksalaisen G-90 hävittäjän hylky. G/6-tyyppinen torpedo on putkessa paikallaan. Kuva: Jouni Polkko
Uutinen
Vanhoissa hylyissä uinuva öljy on suuri ympäristöriski 

Haku