Lähikalahanke
John Nurmisen Säätiön vuosina 2015–2019 toteutetussa Lähikalahankkeessa luotiin ensimmäistä kertaa markkinaehtoinen arvoketju Saaristomeren särkikalalle merestä lautaselle. Samalla kohotettiin merkittävästi särkikalan imagoa ruokakalana. Hankkeessa kalastettiin yhteensä 700 tonnia lahnaa ja särkeä Saaristomereltä ja Selkämereltä, ja poistettiin kalan mukana noin 5 tonnia rehevöittävää fosforia merestä. Onnistumisten rinnalla hankkeessa todettiin, että särkikalan kaupallistamiseen liittyvissä arvoketjuissa on edelleen kehitystarpeita.
Lisätietoja:
Miina Mäki
Erityisasiantuntija, meriympäristö. Uudet hankkeet miina.maki@jnfoundation.fi +358 50 576 3298Ravinteet hyötykäyttöön merestä maalle
Kalastuksen avulla voidaan kierrättää merestä maalle merkittävä määrä Itämerta rehevöittäviä ravinteita – Suomessa kalastus poistaa vuosittain vesistöistä yli 700 tonnia fosforia. Lisäksi kestävästi pyydetty kotimainen kala on ilmastoystävällinen vaihtoehto tehotuotetulle lihalle tai tuontikalalle. Lähikalahankkeessa rakennettiin ensin paikallinen arvoketju Saaristomereltä pyydetylle lahnalle Turun seudun suurkeittiöiden ruokalistalle, ja myöhemmin toimintaa laajennettiin uusien yhteistyökumppaneiden kanssa sekä laajemmalle markkina-alueelle rannikolla että kuluttajatuotteisiin.
Lähikalahankkeessa oli vuosittain mukana 5–20 avoimella haulla valittua sopimuskalastajaa, jotka kalastivat Saaristomerellä ja Pohjanlahdella kohdennetusti särkikalaa, pääosin lahnaa ja särkeä. Ennen hankkeen käynnistämistä säätiö loi myös yhdessä tutkijoiden ja sidosryhmien kanssa Lähikalahankkeelle kestävän hoitokalastuksen periaatteet, joihin kaikki yhteistyössä mukana olleet toimijat sitoutuivat.
Aika on otollinen särkikalan menestystarinalle
Lähikalahankkeessa lanseerattiin yhteensä viisi suurkeittiö- ja kuluttajatuotetta: Lähikalapihvi (Arkea & Kalaliike S. Wallin), särkimurekepihvi (Palmia & Lagerblad Foods) sekä kolme Keskon Pirkka-Saaristolaiskalatuotetta (valmistajana Apetit). Säätiö on yhdessä hankkeen yhteistyökumppaneiden kanssa toiminut tienraivaajana, ja myös hankkeen ulkopuolella tuotettujen, kuluttajien saatavilla olevien särkikalatuotteiden määrä on hankkeen aikana merkittävästi kasvanut aiemmasta.
Myös kuluttajien tietoisuus särkikalan syömisen hyödyistä on hankkeen aikana noussut. Lähikalahanke onnistuikin tiedon levittämisen, markkinoinnin ja monipuolisen yhteistyön myötä luomaan edellytykset pysyvän kotimaisen markkinan syntymiselle Itämeren särjestä ja lahnasta valmistetuille tuotteille.
Kaupallistamisen pullonkauloja ratkottiin yhdessä kalastajien ja kala-alan toimijoiden kanssa
Yksi Lähikalahankkeen tärkeimmistä opeista oli, että särkikalasta valmistetuille tuotteille on olemassa kysyntä, mikäli tuotteiden hinta on kohdallaan, ja kysyntään on myös mahdollista vastata, kun arvoketjun kaikki osat toimivat koordinoidusti yhdessä. Sekä kalaa että kysyntää voi nykytilanteessa olla riittävästi, mutta arvoketjujen eri portaiden kehitystarpeet on ratkaistava, jotta tuotannon ja kalastuksen volyymia ja kannattavuutta olisi mahdollista jatkossa kasvattaa. Pientuottajia ei myöskään saa jättää pulaan, ja tähän tarvittaisiin joustavuutta ketjun isoilta toimijoilta esimerkiksi ennakoimalla hyvissä ajoin tuotteisiin tarvittavia raaka-ainemääriä. Arvoketjuissa tunnistettujen haasteiden ja epävarmuuksien selättäminen vaatiikin yhä sekä teknisiä investointeja että tiiviimpää yhteistyötä kalastusalan alkutuottajien, jalostajien ja vähittäiskaupan toimijoiden välillä. Katso alla olevasta tallenteesta, mitä haasteita alan asiantuntijat tunnistivat ja mitä ratkaisuja he ehdottivat säätiön järjestämässä Roskakalaksi ruokakauppojen rokkitähdeksi -seminaarissa.
Vaikka Lähikalahanke on päättynyt, John Nurmisen Säätiö jatkaa työtä jakamalla tietoa särkikalan syönnin hyödyistä ja osallistumalla teeman ympärillä käytävään julkiseen keskusteluun . Lisäksi säätiö edistää särkikalojen hoitokalastuksen kaupallistamista Ruotsissa ja Ahvenanmaalla käynnissä olevassa Baltic Fish -hankkeessa. John Nurmisen Säätiön tavoitteena on siirtää Lähikalahankkeessa kerääntynyt tieto eteenpäin muille toimijoille ja pyrkiä siten turvaamaan särkikaloista tehtyjen tuotteiden saatavuus ja markkinakelpoisuus jatkossakin.
Tutustu Lähikalahankkeen loppuraporttiin.
Tietoa hakuprosessista:
Hakuun voivat osallistua kaikki Saaristomeren, Selkämeren ja Suomenlahden alueen rekisteröityneet ammattikalastajat. Saman alueen kalastajat voivat tehdä myös ryhmänä yhteisen hakemuksen.
Hankkeeseen haetaan joko täyttämällä valmis hakemuspohja tai vapaamuotoisella hakemuksella, jossa tulee kuitenkin selvästi eritellä hankkeen valintakriteereissä mainitut tiedot. Hakemuksessa tulee lisäksi esittää arvio keskimääräisestä saaliista, jonka kalastaja/kalastajaryhmä voisi vuoden aikana hankkeelle kalastaa. Vuoden 2019 kokonaistavoite oli 200-250 000kg lahnaa (>500g) ja särkeä (>70g), joita tulisi olla vähintään 70% keskimääräisestä hankkeessa pyydetystä saaliista.
Säätiö voi tarvittaessa pyytää tarkentamaan hakemuksessa annettuja tietoja. Hankkeen valintakriteereissä mainittujen tietojen osalta puutteellisia hakemuksia ei voida valinnassa ottaa huomioon. Mikäli valintakriteerit täyttäviä hakemuksia ei määräaikaan mennessä saada, Säätiö pidättää oikeuden avata haku uudestaan tai olla valitsematta lainkaan kalastajia hankkeeseen.
Valintakriteerit
Hakemuksessa mainittava seuraavat tiedot, jotka otetaan huomioon kalastajien valinnassa:
1. Kokemus särkikalan rysäpyynnistä (kalastuksen kesto ja särkikalojen %-osuus saaliista keskimäärin).
2. Arvio: kauden kokonaissaalis sekä keskimääräinen saalismäärä/pyydys, kalalajit (särki/lahna/muu)
3. Arvio: elintarvikekäyttöön (esim. massattavaksi) sopivan kalan %-osuus särkikalasaaliista
4. Pyydysten sijainnit: valmiit rysäpaikat, kalastusoikeudet ja luvat (toimitettava karttaliite, jossa rysäpaikat merkattuina, sekä sijaintien gps-koordinaatit) HUOM! Ks. hankkeen säännöt.
5. Kalastajan mahdollisuudet toimittaa saaliit jatkokäsittelyn kannalta sopivaan satamaan, josta ostaja voi noutaa saaliin (kalastaja sopii ostajan kanssa noutopaikoista itse)
6. Osallistuminen hankkeeseen aikaisempina vuosina
John Nurmisen Säätiön Lähikalahanke
John Nurmisen Säätiön Lähikalahankkeen tavoitteena on kierrättää ravinteita meriekosysteemistä maalle ja samalla tukea rannikkovesien tilan parantamiseen tähtääviä päästövähennystoimia. Lisäksi tavoitteena on parantaa särkikalojen hyötykäyttöä ihmisravintona ja seurata kalastuksen vaikutusta erityisesti Saaristomeren hyvinvointiin. Hankkeessa kalastetaan kohdennetusti vajaasti hyödynnettyä särkikalaa, ja kalastukselle on asetettu reunaehdot, joilla varmistetaan, että toiminta on kestävän kehityksen arvojen mukaista. Särkikalasaalis hyödynnetään kokonaisuudessaan: suurin osa jatkojalostetaan elintarvikekäyttöön ja käyttämätön kala-aines pyritään hyödyntämään joko kalanrehuna tai energiantuotannossa. Hankkeeseen osallistuvat sopimuskalastajat valitaan avoimen hakumenettelyn kautta. Mukana olevat kalastajat sitoutuvat hankkeen maksamaa fosforinpoistopalkkiota vastaan hankkeessa määriteltyihin reunaehtoihin. Fosforinpoistopalkkio koskee ainoastaan särkikalasaalista.
Hankkeeseen osallistuvat sopimuskalastajat valitaan vuodeksi kerrallaan ja särkikalasaaliista vastaan maksetaan kalastajille vuonna 2019 fosforinpoistopalkkio seuraavin perustein:
1. Tavoitteena on poistaa merestä ravinteita särkikalaa pyytämällä ja ohjata mahdollisimman suuri määrä kalastetusta särkikalasta elintarvikekäyttöön, minimissään 70% keskimääräisestä saaliista.
2. Saalis toimitetaan ensisijaisesti hankkeen yhteystyökumppaneille, jotka maksavat elintarvikkeeksi menevälle, laatukriteerit täyttävälle saaliinosalle markkinahinnan. Kalastajat tekevät sopimukset saaliin myymisestä ja toimittamisesta itse suoraan ostajien kanssa.
3. Fosforinpoistopalkkion suuruus vuonna 2019 on 0,531€/kg kalastettua särkikalaa. Palkkion perusteena on 66,37€ korvaus jokaista merestä poistettua fosforikiloa kohti
4. Fosforinpoistopalkkio voidaan maksaa kauden 2019 pyyntitavoitteen mukaisesta saalismäärästä. Mikäli kaudelle 2019 asetettu pyyntitavoite täyttyy kesken kautta, John Nurmisen Säätiö päättää erikseen fosforinpoistopalkkion maksamisesta pyyntitavoitteen ylittävästä saaliista ja tiedottaa päätöksestä hankkeessa mukana oleville kalastajille.
Fosforinpoistopalkkion maksun edellytykset:
1. Fosforinpoistopalkkio maksetaan kalastajan toimittaman laskun ja tositteiden perusteella pääsääntöisesti 1-2 kertaa vuodessa. Laskun liitteenä on lisäksi toimitettava myyntitositteet elintarvikekäyttöön toimitetun saaliin osalta, sekä punnitustodistus tai muu luotettava tosite ei-elintarvikekäyttöön menevän saaliin osuudesta ja jatkokäsittelyyn toimittamisesta.
2. Raportointi ohjeen mukaan hankkeen raportointilomakkeella (mm. kalastuspäivämäärä, saaliin määrä, elintarvikekäyttöön sopiva osuus, pyydyksistä vapautetut kalat). Hankkeessa tapahtuva raportointi on julkista ja tiedot voidaan julkistaa hankkeen verkkosivuilla. Kalastajien henkilötietoja tai tietoja pyydyksistä ei kuitenkaan julkisteta ilman erillistä sopimusta.
3. Fosforinpoistopalkkion piirissä olevaa saalista ei saa läjittää maalle tai varastoida siten, että jatkokäyttö tai jalostus elintarvikkeeksi varastoinnin johdosta estyy.
4. Fosforinpoistopalkkio maksetaan kalastajien kanssa erikseen määriteltävien ajanjaksojen (kevät- ja syyspyynti) aikana pyydettävästä lahna-/särkikalasaaliista. Samana ajanjaksona samalla pyydyksellä ei saa pyytää muuta kuin hankkeen reunaehtojen mukaan määriteltyä saalista.
Hankkeessa särkikalasaaliista maksettava fosforinpoistopalkkio on ehdollinen ja takaisinperittävissä. Allekirjoittamalla hankesopimuksen John Nurmisen säätiön kanssa hankkeeseen osallistuvat kalastajat sitoutuvat seuraaviin hankkeen kalastusta koskeviin reunaehtoihin.
Hankkeen säännöt
1. Pyydykset ja pyydysten sijoittelu
1.1. Kalat pyydetään sellaisilla pyydyksillä, joista on kaloja vahingoittamatta mahdollista vapauttaa elävänä kohdassa 2.1 määritelty ei-toivottu sivusaalis.
1.2. Hankkeessa mukana olevat pyydykset merkitään hankkeen tunnuksin sillä ajanjaksolla, jolloin niillä pyydetään hankkeelle.
1.3. Pyyntipaikat eivät saa olla vaelluskalojen käyttämillä reiteillä tai jokisuissa. Hankkeen tulee hyväksyä pyydysten sijoittelu etukäteen.
1.4. Suojelualueet jätetään kalastuksen ulkopuolelle.
1.5. Pyydyksille on oltava vesialueen omistajan/osakaskunnan kirjallinen suostumus.
2. Saalis ja saaliin käsittely
2.1. Hankkeessa mukana olevista pyydyksistä vapautetaan kaloja vahingoittamatta (esim. haavin avulla pyydystä koettaessa) kaikki uhanalaiseksi tai vaarantuneeksi luokitellut kalalajit, alamittaiset kalat, sekä alla nimetyt petokalat:
– Uhanalaisiksi tai vaarantuneiksi katsotaan WWF:n kalaoppaassa punaisella tai oranssilla merkityt lajit: Ankerias, Lohi, Taimen, Meriharjus, Siika
– Muut vapautettavat lajit: Ahven yli 35cm, Hauki, Kuha, Made, Nahkiainen, Toutain, Turska, Kampelat
2.2. Sallittu sivusaalis:
– Särkikala-kuore –sekasaalis. Perustelu: kuore on myös vajaasti hyödynnetty, viime aikoina runsastunut laji. Keväisin rysäpyynnillä saatava saalis voi koostua sekä särkikalasta että kuoreesta.
– Ahven, alle 35cm – sallittu osuus sivusaaliina keskimäärin enintään 25% pyydyksen saaliista.
– Silakka – silloin, kun silakkaparvi tavataan hankkeen särkikalarysästä, on silakat joko vapautettava, tai eroteltava muusta saaliista ja raportoitava silakkasaalis viranomaiselle kiintiöidyn kalastuksen normaalien käytäntöjen mukaisesti. Pyydyksen pääasiallinen tarkoitus ei kuitenkaan saa olla silakan pyynti.
– Muut satunnaisesti saaliin joukosta tavatut lajit, joita ei ole mainittu kohdassa 2.1, silloin kun niiden osuus ei ylitä 10% pyydyksen saaliista.
HUOM: Sivusaalis ei kuulu fosforinpoistopalkkion piiriin.
2.3. Kaikki särkikalasaalis otetaan talteen.
2.4. Mahdollisimman suuri osa särkikalasaaliista pyritään toimittamaan ihmisravinnoksi, ja elintarvikekäyttöön toimitettavan saaliin tulee täyttää elintarviketuotannon laatuvaatimukset (esim. lahnan verestys, kylmäketju). Saaliin myynnistä on oltava tositteet (esim. ostajan kuitti).
2.5. Särkikalasaalista tai sen osaa ei saa toimittaa turkistarhauksen rehuksi.
2.6. Hankkeen fosforinpoistopalkkion piirissä oleva saalis ei voi samanaikaisesti olla minkään muun mahdollisen tuetun kalastuksen piirissä.
2.7. Vastaanottosatamaan saa tuoda samalla kerralla vain hankkeessa mukana olevien pyydysten saaliin (ei saalista muista pyydyksistä sekaisin).
2.8. Kalastaja ottaa pyydettäessä hankkeen tutkimusosioon osallistuville tutkimuslaitoksille saalisnäytteet tai tutkijan mukaan pyydysten kokemiseen ja/tai näytteiden ottoon (tutkimusnäytteistä maksetaan erillinen korvaus)
3. Valvonta
3.1. Hanke on oikeutettu valvomaan reunaehtojen toteutumista kalasatamassa ja pyydyksillä. Kalastaja on velvollinen pyydettäessä ottamaan hankkeen valvojan/edustajan mukaan pyydyksille.
3.2. Kalastaja pitää hankkeelle saaliskirjanpitoa sekä talteen otetusta saaliista että pyydyksistä vapautetuista kaloista. Lisäksi hankkeelle ilmoitetaan mukana olevat pyydykset ja niiden sijainti. Saaliskirjanpito on julkista sekä talteen otetun saaliin että vapautettuja kaloja koskevien tietojen osalta. Saalistiedot julkistetaan hankkeen internet-sivuilla, lukuun ottamatta kalastajien henkilötietoja tai pyydysten sijaintia, joita ei julkaista ilman eri sopimusta.
3.3. Sääntörikkomukset (esimerkiksi puutteet raportoinnissa) käsitellään aina hankkeen ja kalastajan kesken, ja seurauksena tahallisesta rikkomuksesta on fosforinpoistopalkkion maksun välitön keskeyttäminen ja tarvittaessa jo maksetun palkkion takaisinperintä.
Reunaehtojen lisäksi hankkeessa noudatetaan seuraavia toimintatapoja:
– Muun saaliin joukkoon jääneet yksittäiset ja satunnaiset virhesaaliit eivät sellaisenaan aiheuta välitöntä perustetta tuen katkaisulle.
– Myös satunnaiset virhesaaliit raportoidaan muun raportoinnin yhteydessä, ja säätiö pidättää oikeuden tarvittaessa arvioida, milloin virheet lasketaan satunnaiseksi ja päättää mahdollisista seuraamuksista ja toimintatavoista arvionsa mukaisesti.
– Pyydyksistä mahdollisesti kuolleena tavatut, reunaehdoissa vapautettaviksi määrätyt lajit on palautettava veteen.
Lähikalahanke oli mukana yhtenä pilottina NutriTrade -hankkeessa (NutriTrade – Piloting a Nutient Trading Scheme in the Central Baltic), jota osarahoitti EU Interreg Central Baltic -ohjelma (2015-2018). NutriTrade -hankkeessa luotiin järjestelmä Itämeren alueen vapaaehtoiselle ravinnevähennystoimien rahoittamiselle ja tarjoamiselle (nutribute.org). NutriTrade oli EU:n Itämeristrategian lippulaivahanke, ja sitä johti John Nurmisen Säätiö.
Mitä särkikala tarkoittaa?
Särkikalat (heimo Cyprinidae), on kalaryhmä, johon kuuluvia kalalajeja elää Suomessa jopa 19 erilaista. Tunnetuimmat särkikaloihin kuuluvat kalat ovat lahna ja särki, ja muita vesistöissämme tavattavia lajeja esimerkiksi suutari, säyne, ruutana ja salakka.
Mistä kaloista Pirkka-tuote tehdään?
Pirkka saaristolaiskalapihvi valmistetaan Suomen rannikkovesistä pyydetystä Lähikalahankkeen lahnasta.
Mitä kalanosia tuotteeseen sisällytetään?
Tuotteeseen käytetään kalan liha – samat osat, mitkä kaloista yleensäkin hyödynnetään. Kalan nahka ja ruodot erotetaan peratusta kalasta massausprosessissa ennen tuotteen valmistusta.
Millaista ravintoa särkikala on?
Kotimainen särkikala on terveellinen proteiinin lähde ja hyvä vaihtoehto tehotuotetulle lihalle tai tuontikalalle. Särkikalat ovat vähärasvaisia, joten niissä ei ole tavattu merkittäviä haitta-ainepitoisuuksia, eikä niille ole asetettu syöntirajoituksia (Evira).
Huhtikuun 2017 alussa uutisoitiin, että Suomenlahden särjistä löytyi ihmiseen tarttuvia maksamatoja. Ovatko lahnapihvit varmasti turvallisia?
Tartunnan voi saada ainoastaan raa’asta kalasta. Kypsennetyissä tuotteissa, kuten Pirkka-kalapihvissä, riskiä ei ole. Maksamato on loinen. Sen tarttumisen voi välttää valmistamalla kalan ruuaksi kuumentamalla tai pakastamalla sitä ennen käyttöä. Evira neuvoo, että kalastettua kalaa ja mätiä säilytettäisiin pakastettaessa -20 celsiusasteessa ainakin vuorokauden ajan. Särkikaloille Evira suosittelee kuitenkin vähintään viikon pakastamista. Pirkka-kalapihvit voi kuitenkin syödä heti ostettaessa, sillä riski ei koske kypsennettyjä tuotteita.
Kalastus on tehokkain keino poistaa fosforia Itämerestä. Eikö kaloissa oleva fosfori ole ihmiselle vaarallista?
Fosfori ei ole vaarallista. Fosfori on luonnossa esiintyvä alkuaine, jota kaikki elävät organismit tarvitsevat kasvuunsa – fosfori on kalsiumin jälkeen ihmiselimistön runsain kivennäisaine, ja noin 85 % siitä on luustossa kalsiumfosfaattina. Fosforia on useimmissa elintarvikkeissa, ja suomalaiset saavat sitä pääasiassa maidosta ja viljavalmisteista.
Itämeri on kovin saastunut. Siirtyvätkö ympäristömyrkyt kaloista ihmiseen?
Jotkin ympäristömyrkyt, kuten elohopea ja dioksiinit, voivat kertyä kaloihin ja muihin eliöihin. Suurin osa haitta-aineista sitoutuu kalojen rasvakudoksiin, ja siksi vähärasvaiset särkikalat eivät sisällä haitta-aineita. Kalan syönnin positiiviset terveysvaikutukset sen sijaan ovat merkittäviä, ja uusissa ravitsemussuosituksissa suomalaisia kehotetaankin lisäämään kalaa ruokavalioonsa entistä enemmän (THL). Eviran suosituksia noudattamalla kotimaisen kalan syöminen on turvallista ja suositeltavaa.
Miksi silakassa on syöntirajoituksia, mutta särjessä ei?
Silakka on luontaisesti rasvainen kalalaji, ja siksi ympäristömyrkyt kertyvät silakkaan helpommin kuin vähärasvaisiin särkikaloihin. Itämeren isoissa silakoissa on aikaisemmin havaittu kohonneita dioksiinipitoisuuksia, ja siksi Evira on asettanut vanhoja, yli 17cm silakoita koskevia syöntisuosituksia. Itämeren silakan dioksiinipitoisuuksia seurataan säännöllisesti. Nuorempia, alle 17cm pituisia silakoita voi sen sijaan syödä turvallisin mielin.
Voiko särkikalaa syödä niin paljon kuin haluaa?
Kyllä, särkikalaa voi syödä huoletta niin paljon kuin haluaa.
Miksi Kesko tekee lähikalatuotteen, eli Pirkka saaristolaiskalapihvin?
Kesko haluaa olla mukana edistämässä kestävää ja monimuotoista kalastusta, johon John Nurmisen Säätiön Lähikalahanke antoi hyvän lähtökohdan. Tuote on vastuullinen, eikä samankaltaista tuotetta vielä ole kellään muulla Suomessa. Kesko haluaa olla edelläkävijä hyödyntämässä täysipainoisesti kotimaamme tarjoamaa ja alihyödynnettyä kalaa, jotta asiakkaat voisivat myös tehdä vastuullisia valintoja.
Miksi tuote on pakaste?
Kalan toimitusketju ei tarjonnut toistaiseksi muita järkeviä vaihtoehtoja tuotteen tarjoamiseksi, kuin pakasteen, mutta tuotteen saadessa suosiota, Keskon on tarkoitus tarkastella myös muunlaisia tuotevaihtoehtoja.
Miksi tuote on paneroitu?
Syy valintaan on paneroitujen kalapakasteiden suurempi kysyntä. Lähikalahankkeen tavoitteena on tuoda eettinen ja terveellinen lähikala jokaisen suomalaisen lautaselle. Jos tuote osoittautuu kannattavaksi, on mahdollista, että tuotteen rinnalle kehitetään paneroimaton vaihtoehto. Itsessään kalapihvi on hyvin vähärasvainen.
Mitä kaikkea tuote sisältää?
Tuotteen pakkauksessa on lueteltu kaikki ainesosat: lahna, gluteiiniton korppujauho, rypsiöljy, laktoositon kerma, perunahiutale, liemi, sitruskuitu, jodioitu suola ja mustapippuri.
Miksi tuotteessa on käytetty jodioitua suolaa?
Valtion ravitsemusneuvottelukunta suosittaa käyttämään jodioitua suolaa. Jodi on välttämätön ravintoaine, jota tarvitaan kilpirauhashormonien valmistukseen sekä sikiön ja lapsen normaaliin kasvuun ja kehitykseen. Suomessa jodin saanti on heikolla tolalla, joten pihvit vastaavat siten tähänkin tarpeeseen.
Mitä hyötyä särkikalan kalastamisesta on Itämerelle?
Itämeren rehevöitymisen ja yksipuolisesti petokaloihin kohdistuneen kalastuspaineen vuoksi särjet ja lahnat ovat lisääntyneet Suomen merialueilla huomattavasti. Siksi särkikalan kalastaminen voi tasapainottaa kalaston rakennetta ja tuoda lisää elintilaa myös petokaloille. Kalansaaliin mukana myös poistuu ravinteita vesistöstä, mikä auttaa vähentämään rannikkovesien rehevöitymistä.
Eikö ole mitään tehokkaampia tapoja poistaa Itämeressä jo olevia ravinteita?
Toistaiseksi tehokkaampia tapoja poistaa merestä ravinteita ei ole. Suomessa vuotuisen kalansaaliin mukana poistuu vesistöistä lähes 700 tonnia fosforia, mikä on enemmän kuin Suomen kaupunkien, teollisuuden ja haja-asutuksen jätevesien mukana tuleva vuosittainen kuormitus.
Kalastus
Miten kaloille käy, kun ne vapautetaan?
Kalat päästetään takaisin veteen pyydyksestä vahingoittumattomina. Lähikalahankkeessa käytetään vain sellaisia pyydyksiä, mistä kalojen vapauttaminen elävänä on mahdollista (ei esim. troolia tai verkkoja).
Miten valvotaan, että kalastajat eivät kalastuksen yhteydessä nosta myös muuta kalaa?
Kalastusta valvotaan Säätiön toimesta mm. pistokokein ja saalisraporttien avulla. Tilastoa kerätään myös kaikista vapautetuista kaloista.
Miten varmistetaan, että peto- ja vaelluskalat vapautetaan?
Kalastajat eivät voi tuoda maihin muuta saalista samalla kertaa kuin Lähikalahankkeen pyydyksillä pyydettyä kalaa. Sääntöjen noudattaminen varmistetaan pistokokein, saaliin myyntitositteiden sekä saalisraporttien avulla.
Milloin hankkeessa kalastetaan vai kalastetaanko läpi vuoden?
Lahnan ja särjen kalastuksen sesonki ajoittuu kevääseen ja alkukesään, huhtikuulta kesäkuun loppuun. Lähikalahankkeen kalastus ajoittuu tuon sesongin mukaan.
Saavatko kalastajat kalastaa hankkeen ulkopuolella mitä vain samaan aikaan?
Lähikalahanke ei rajoita kalastajien hankkeen ulkopuolella tapahtuvaa toimintaa.
Saako hankkeessa käytettäviä rysiä käyttää myös muuhun kalastukseen?
Lähikalahankkeessa mukana olevilla pyydyksillä ei saa yhtäaikaisesti saman ajanjakson aikana pyytää muuta kuin hankkeen piirissä olevaa särkikalaa.
Miksi kalastajat ovat mukana, jos eivät saa ottaa saaliikseen arvokaloja?
Särkikalaa on rannikkovesissä paljon, ja kalastajia kiinnostaa vajaasti hyödynnetyn resurssin saaminen hyötykäyttöön. Särkikalojen pyynti voi tarjota myös uuden vaihtoehdon tulonlähteeksi rannikkokalastajille.
Miten paljon kalastajille maksetaan korvausta siitä, että he eivät nosta arvokaloja?
Hankkeessa kalastettu särkikala myydään eteenpäin markkinahintaan. Lisäksi toiminnan käynnistymisvaiheessa kalastajille maksetaan fosforinpoistopalkkiota 0,53€ pyydettyä särkikalakiloa kohden (perusteena 64€/merestä poistettu fosforikilo). Hankkeen aikana tavoitteena on saada aikaan toimivia tuotantoketjuja ja riittävän vahva kuluttajakysyntä, jotta kalastus voisi jatkossa toimia kannattavasti ja markkinaehtoisesti.
Miten monta rysää kalastajilla on käytössä?
Kalastajilla on käytössään vaihteleva määrä pyydyksiä, keskimäärin 2-4 kalastajaa kohden.
Onko etukäteen määritelty, mikä määrä kalasaaliista täytyy saada vähintään ihmisravinnoksi?
Hankkeen lähtökohtana on kalastaa särkeä ja lahnaa ihmisravinnoksi. Siksi saaliista pyritään hyödyntämään suurin osa, ja aina vähintään 70 %. Ainoastaan massattavaksi liian pienikokoinen kala ja perkausjätteenä syntyvät sivuvirrat ohjataan muuhun käyttöön, esimerkiksi kalajauhon valmistukseen tai bioenergian raaka-aineeksi.
Miten mahdolliset rikkomukset sanktioidaan?
Kalastajan fosforinpoistopalkkio jää saamatta sääntörikkomuksen seurauksena.
Rahoitus
Miten lähikalahanke rahoitetaan?
John Nurmisen Säätiön omat kulut hankkeessa rahoitetaan pääosin lahjoitusvaroin. Muut hankkeen yhteistyökumppanit ovat mukana omalla rahoituksellaan.
Miten monesta eri lähteestä kalastajat saavat tukea?
Lähikalahankkeessa mukana olevat kalastajat eivät saa hankkeen saaliista muuta tukea.
Mikä on hankkeen kokonaiskustannus?
Lähikalahankkeen kokonaisbudjetti on noin 200 000 € vuodessa, sisältäen ympäristönhoitopalkkiot, valvonnan sekä hankkeen koordinoinnin ja viestinnän.
Saako säätiö osan Pirkka-tuotteen myyntituotoista?
Säätiö ei saa rahaa Pirkka-tuotteesta. Tuotteen ostaminen hyödyttää Itämeren suojelua edistämällä kestävää kalastusta ja särkikalan hyötykäyttöä ihmisten ruuaksi.
Miksi John Nurmisen Säätiö käynnisti Lähikalahankkeen?
Säätiön Puhdas Itämeri -hankkeiden ensisijaisena tavoitteena on ehkäistä Itämeren rehevöitymistä. Kalastus on merkittävä keino kierrättää merestä rehevöittäviä ravinteita hyötykäyttöön takaisin maalle, ja se tukee samalla maalla tehtäviä ravinnevalumia vähentäviä toimia. Lahnojen tonkiessa ruokaa ne myös vapauttavat pohjasta ravinteita takaisin veteen levien käyttöön, mikä lisää rehevöitymistä paikallisesti.
Särkikala on Suomessa vajaasti hyödynnetty resurssi, ja sen kalastusta lisäämällä voidaan myös tasoittaa petokaloihin kohdistuvaa kalastuspainetta ja siten edesauttaa rannikkovesien kalaston tasapainoista rakennetta. Särkikalaa hyödyntäviin elintarvikeketjuihin liittyy paljon epävarmuutta, ja säätiön Lähikalahankkeen tavoitteena onkin silloittaa siirtymävaihetta kohti vahvempaa markkinaa, jolloin särkikalan kalastus ja elintarvikeketjut voisivat toimia itsenäisesti ja markkinaehtoisesti, kaupalliselta pohjalta.
Rannikkokalastus on myös tärkeä osa Suomen perinteistä saaristolaiskulttuuria, jonka säilyminen elinvoimaisena on linjassa säätiön toiminnan tavoitteiden kanssa.
Ympäristövaikutukset
Mikä on hankkeen vaikuttavuus ja mitattavuus?
Merialueella hyödyt saadaan 1) kierrättämällä kalabiomassaan sitoutuneita ravinteita merestä maalle ja 2) hyödyntämällä ravinteet eettistä lähiruokaa tuottamalla, mikä vähentää osaltaan muuta ravinnepäästöjä aiheuttavaa toimintaa (esim. eläinrehun viljely) ja pienentää myös Saaristomeren alueelle ulkopuolelta tulevia ravinnevirtoja. Särkikalan painosta fosforia on noin 0.7-0.8 %. Särkikalasaaliin mukana merestä nostetun fosforin määrä on siten helppo mitata kalansaaliin kokonaispainosta. Enimmillään Saaristomeren alueelta voidaan vuosittain särkikalasaaliin mukana kierrättää noin 8 tonnia fosforia.
Eikö maatalous ole paljon suurempi Saaristomeren kuormittaja, miksei säätiö ryhdy toimenpiteisiin sillä saralla?
Säätiö osallistuu peltojen kipsikäsittelypilottiin johtamansa NutriTrade-hankkeen kautta. Kyseessä on ensimmäinen peltojen fosforivalumiin tehokkaasti ja nopeasti pureva toimenpide, jolla on mahdollisuus leikata maatalouden päästöjä merkittävästi. Peltojen kipsikäsittely parantaa peltomaanrakennetta ja sitoo maaperään tehokkaasti liukoista fosforia ja siten pienentää maalta mereen tulevia päästöjä. Kalastuksella saadaan kierrätettyä jo meressä olevia ravinteita takaisin maalle, mikä tukee maalla tapahtuvia päästövähennystoimia.
Hankkeeseen liittyvät materiaalit
Yhteistyössä
Haluatko pysyä kartalla Itämeren tilasta?
Tilaa uutiskirjeemme ja kuulet ensimmäisenä Itämeri-aiheisista tapahtumista, säätiön hankkeiden etenemisestä, merellisistä julkaisuista ja muista kiinnostavista sisällöistä.