Kemikaalialushanke

Lisätietoja:

Nestemäisiä irtolasteja eli kemikaaleja kuljettavien säiliöalusten tankinpesun yhteydessä mereen voi päätyä yhdellä kertaa satojakin litroja haitallisia ja vaarallisia kemikaaleja. Kemikaalisäiliöaluksilla on usein käytäntönä lastin purkamisen jälkeen pestä tankkinsa merivedellä matkalla seuraavaan lastaussatamaan. Kemikaalipitoiset pesuvedet saa kansainvälisen lainsäädännön mukaan päästää mereen tietyissä rajoissa. Laivan tulee olla kulussa vähintään 12 merimailin (n. 22 km) päästä lähimmästä rannasta ja meren syvyyden tulee olla vähintään 25 m. Käytännössä tämä johtaa siihen, että esimerkiksi matalalla Suomenlahdella tankinpesu keskittynyt varsin pienelle merialueelle.

Haitallisten aineiden päästöjen välttäminen on toivottavaa, vaikka pesuvedet laimenevatkin Itämereen sekoittuessaan. Kemikaalialushankkeen tavoitteena oli tunnistaa kemikaalisäiliöalusten tankkien pesuun liittyvät haitallisimmat ja vaarallisimmat kemikaalipäästöt Itämereen Suomen ja Ruotsin satamista. Samalla oli tarkoitus löytää ratkaisuja sallittujen päästöjen vähentämiseksi. John Nurmisen Säätiö toteutti hankkeen yhteistyössä Suomen Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin, Ruotsin liikenneviraston sekä ruotsalaisen Coalition Clean Baltic -järjestön (CCB) kanssa.

Haitallisimmat ja vaarallisimmat kemikaalit ja niiden määrät arvioitu

Laadimme hankkeen aluksi riskiarvion, jonka avulla tunnistettiin meriympäristölle ja ihmisen terveydelle potentiaalisesti suurinta haittaa aiheuttavat kemikaalit. Riskiarviossa huomioitiin kemikaalin haitallisuus ympäristölle, vaarallisuus ihmisen terveydelle sekä kemikaalin purkumäärät Suomessa. Riskiarvioon perustuen etsimme hankkeessa ratkaisuja erityisesti styreenin, mäntyöljyn ja bentseenin lastijäämäpäästöjen vähentämiseksi. Näitä aineita käytetään kemianteollisuudessa muun muassa muovien, maalien, liimojen ja biopolttoaineiden tuotannossa.

Ratkaisuja päästöjen vähentämiseksi etsitään yhteistyössä toimijoiden kanssa

Teimme hankkeessa yhteistyötä satamien, kemianteollisuuden yritysten ja muiden alan toimijoiden kanssa parhaiden päästövähennyskeinojen löytämiseksi. Keräsimme yhteistyössä kemianteollisuuden kanssa yhteen tietoa erilaisista pesumenetelmistä sekä pesuvesien hyödyntämis- ja käsittelymahdollisuuksista. Kun parhaat käytännöt olivat tiedossa, jalkautimme niitä yrityksiin työpajoissa.

Tankinpesusta johtuvaa kemikaalikuormaa voidaan vähentää esimerkiksi kehittämällä tankin tyhjennys- ja pesumenetelmiä sekä pesuvesien käsittelyä. Esimerkiksi mäntyöljylle ja styreenille on jo olemassa kustannustehokkaat tavat käsitellä tankinpesuvesiä maalla niin, että lastijäämät saadaan takaisin hyötykäyttöön eivätkä ne päädy mereen.

Hankkeen päätuloksena Suomen kaikki neljä mäntyöljytoimijaa, ainoa bentseenitoimija ja toinen styreenitoimija sitoutuivat pesuvesien vastuulliseen käsittelyyn maissa, eli Suomessa satamissa lastinsa purkavilta mäntyöljy- ja bentseenitankkereilta ei enää päädy pesuvesipäästöjä Itämereen. Mäntyöljyn tuontimäärät Suomeen ovat olleet kasvussa, ja toimiala tunnisti yhteistyötarpeen estääkseen lastijäämien päätymisen mereen.

Edistimme hankkeessa pesuvesipäästöjen vähentämistä myös kansainvälisesti. Yhdessä Traficomin, CCB:n ja Ruotsin liikenneviraston kanssa edistetimme Itämeren suojelukomissio HELCOM:in Itämeren suojelun toimintaohjelman (BSAP) tankkien pesuvesipäästöihin liittyvää toimenpidettä S16. Kansainvälisellä yhteistyöllä vietiin eteenpäin muiden HELCOM-maiden riskinarvioiden laatimista sekä pohdittiin vaihtoehtoja, joilla kemikaalipäästöjä saataisiin vähennettyä koko Itämeren alueella EU- ja IMO-tasoisesti.

Hankkeeseen liittyvät materiaalit

Yhteistyössä