Itämeri ja ihminen

Itämeri yhdistää 9 valtiota

Itämerellä on yhdeksän rantavaltiota: Suomi, Ruotsi, Tanska, Saksa, Puola, Liettua, Latvia, Viro ja Venäjä.

Itämeren valuma-alue on pinta-alaltaan nelinkertainen verrattuna Itämeren pinta-alaan ja levittäytyy 14 valtion alueelle. Itämeren valuma-alueella asuu 90 miljoonaa ihmistä.

Rantavaltioiden lisäksi valuma-alue ulottuu Valko-Venäjälle, Ukrainaan sekä Tsekin, Slovakian ja Norjan rajoille.

Itämeren ympärysvaltioiden ja valuma-alueen asukkaiden asenteet ja teot vaikuttavat meren tilaan. Siksi Itämeren suojeleminen on kaikkien valtioiden ja asukkaiden tehtävä.

Ihmisen vaikutus Itämereen

Ihmisen toiminta vaikuttaa Itämereen. Luontokato uhkaa Itämeren monimuotoisuutta.

Rehevöityminen on Itämeren suurin ympäristöhaaste. Ihmisen toiminta maalla vaikuttaa meren rehevöitymiseen. Selvitä, mikä aiheuttaa rehevöitymisen ja miten voimme ratkaista ongelman.

Kaupankäynnin historiaa Itämerellä

Tavara ja ihmiset ovat satoja vuosia liikkuneet Itämerellä: raaka-aineita, käyttötavaroita, ylellisyystuotteita ja eksoottisia herkkuja on seilannut Itämerellä ja Itämereltä maailman merille.

Itämeren rannikkokaupunkien kasvuun, kehitykseen ja kulttuuriin on vaikuttanut kaupankäynti, jota tehtiin meriteitse. Kauppareitit mereltä kulkivat pitkälle sisämaahan jokia pitkin. Satamissa on nähty eri aikoina erilaisia aluksia: ensin purjeilla, sitten höyryllä, myöhemmin dieselillä ja taas tuulen avulla liikkuvia aluksia. Tänä päivänä Tanskan salmissa liikkuu kymmeniä tuhansia aluksia vuodessa, ja Itämeri on yksi maailman liikennöidyimmistä meristä.

Ennen keskiaikaa Itämerellä purjehtineet kauppiaat olivat ruotsalaisia viikinkejä, varjageja, skandinaaveja, jotka avasivat kauppareittejä jokia pitkin itään, Kaspianmerelle saakka. Uskotaan, että keskiajan lopulla Itämerellä oli kaksi löyhää meriliittoa: toinen kulttuuripiiri liitti Vakka-Suomen ja Satakunnan Perämeren yli ruotsalaiseen kulttuuripiiriin ja toinen taas yhdisti Varsinais-Suomen rannikot ja saariston Baltian maihin.

Saksalaisten hallinnoima Hansaliitto sai alkunsa 1200-luvulla ja sen vaikutukset näkyvät monen rannikkokaupungin kaavassa ja rakennuksissa. Pohjanmereltä ja Itämereltä liikuttiin jokia pitkin Keski-Eurooppaan, Hampuriin saakka.

Seuraava Itämeren kauppavaltaa 1800-luvun alkuun saakka pitänyt kansakunta olivat hollantilaiset. Kun Pietari v. 1703 perustettiin, vilkastutti se Itämeren liikennettä entisestään.

Kauppaliikenteen lisäksi Itämerellä on sodittu paljon. Osittain siksi Itämeren pohjassa makaa tuhansia laivoja, joista osa on säilynyt satoja vuosia. Osa hylyistä on sota-aluksia, osa kauppalaivoja, joiden kulun on pysäyttänyt taistelu, kari tai äkisti yltynyt myrsky. Hylkyjen puisetkin rakenteet ovat säilyneet tutkittaviksi Itämeren kylmyyden, sameuden ja vähäisen suolapitoisuuden vuoksi. Vesissä ei elä myöskään hylkyjä tuhoavaa laivamatoa. Hylyiltä on löytynyt esineistöä, joiden avulla on saatu tietoa lastista ja elämästä laivoilla kulloiseenkin maailmanaikaan.

Itämeriläinen kulttuuri

Kauppatavaroiden lisäksi Itämerellä on aina seilannut kulttuuria ja kieliä. Mitat, arvot ja matkan määreet ovat nekin saaneet muotonsa kaupankäynnin ja Itämeren äärellä. Vanhoja Itämeren karttoja tutkimalla saa hyvän käsityksen valtasuhteista, kulttuurista, kansoista ja kielistä.

Itämeri on yhdistävä tekijä rantavaltioiden asukkaille.

Merikulttuuria voi kokea kylien ja kaupunkien paikannimissä, kotien ruokapöydissä ja ravintoloissa, saaristossa, satamissa ja laitureilla. Suuri osa suomalaisista on kokenut itämeriläistä kulttuuria laivaristeilyillä Ruotsiin tai Tallinnaan. Monessa rannikkokaupungissa on myös merimuseo, joissa pääsee tutustumaan merikulttuurin ja historiaan.

Itämeriläiseen kulttuuriin kuuluvat myös vesillä liikkumisen taidot, uimataito ja sukeltaminen. Näitä taitoja suomalaiset haluavat tutkimuksen (Kantar 2023) mukaan vahvistaa. Yhteistä on myös huoli Itämeren tilasta. Roskaantuminen ja rehevöityminen ja erilaiset onnettomuudet huolettavat eniten. Myös luontokato ja ilmastonmuutoksen vaikutukset nähdään uhkana merellemme.

Ympäristötietoisuuden herääminen ja vaikuttamistyö ovat muokanneet ihmisten asenteita: enää Itämeri ei ole kaatopaikka, vaan suomalaisille tärkeä osa virkistystä, rauhoittumista, elinkeinonharjoittamista ja kaupankäyntiä.