Hyppää sisältöön
Etusivu
Mitä teemme
Itämeri-media
Ravitsemussuositukset ohjaavat kohti kestävää elämää Itämeren alueella 

Ravitsemussuositukset ohjaavat kohti kestävää elämää Itämeren alueella 

Silakoita ihmisen kädessä.
Itämeren kannalta on väliä, mitä kalaa ruokavalioon lisää. Itämeri-ystävällinen kala on kestävästi pyydettyä parvikalaa, kuten särkeä, lahnaa tai silakkaa. Kuva Lasse Hendriks

Kirjoittaja

Maija on koulutukseltaan Elintarviketieteen maisteri.

Uudet ravitsemussuositukset julkaistiin 27. marraskuuta. Suositukset ottavat huomioon planeetan rajat ja ohjaavat Itämeri-ystävällisempiin valintoihin, kirjoittaa John Nurmisen Säätiön tuottaja ETM Maija Soljanlahti.

Ravitsemussuosituksia päivitetään säännöllisesti tieteellisen tiedon päivittyessä, ja viime vuosikymmeninä tämä raskas päivitysprosessi on tehty noin kymmenen vuoden välein. Suositukset tehdään yhteistyössä muiden Pohjoismaiden kanssa, ja sen jälkeen Pohjoismaat ja Baltian maat kirjoittavat omat suosituksensa ja päättävät toimenpiteet suositusten jalkauttamiselle.

Suositukset ovat suosituksia, eivät pakkoja, mutta ne antavat selkeän viestin siitä, mitä jokaisen kannattaa huomioida oman terveyden kannalta: mitä syödä runsaasti (lue kasvikunnan tuotteita), mitä hieman vähemmän (lue juustoa ja broileria), ja mitkä tuotteet kannattaa jättää valitsematta (lue nakit ja karkit). Suomalainen terveys- ja ruokakasvatus on jo pitkään keskittynyt laajentamaan makupalettia eli kannustanut monipuoliseen ruokavalioon sekä muistuttanut liikunnan ja unen tärkeydestä. Nämä teemat ovat edelleen samat.

Kuva ruokapyramidista. Uusissa suosituksissa pyritään lisäämään lautasille kasviksia, marjoja ja hedelmiä, täysjyväviljaa, palkokasveja, kestävästi pyydettyä tai kasvatettua kalaa sekä vähentämään punaista lihaa, lihavalmisteita sekä suolan määrää. Kuva ©Valtion ravitsemusneuvottelukunta
Uusissa suosituksissa pyritään lisäämään lautasille kasviksia, marjoja ja hedelmiä, täysjyväviljaa, palkokasveja, kestävästi pyydettyä tai kasvatettua kalaa sekä vähentämään punaista lihaa, lihavalmisteita sekä suolan määrää. Kuva ©Valtion ravitsemusneuvottelukunta

Tuliko tässä jotain uutta?

Uutta on, että ravitsemussuositukset ottavat huomioon planeetan rajat. Tämä toive tuli Pohjoismaiselta ministerineuvostolta, joka toivoi rohkeaa pioneerityötä asiantuntijoilta. Viisaita ajatuksia, sillä kuten jokainen arkea elävä tietää, valitsemme lautasillemme joka päivä kolmesta neljään täyttävää ateriaa ja sen lisäksi juomia ja välipaloja – ja näillä valinnoilla on väliä. 

Auton rengasvalinta tai lentolipun ostaminen ovat niin isoja ja harvoin tehtäviä investointeja, että niiden äärellä pysähdytään pohtimaan vaihtoehtoa. Sen sijaan nopea välipalaostos tai kauppakäynti tehdään ”selkäytimestä” ja ostoskoriin päätyy samoja tuttuja tuotteita kerrasta toiseen. 

Ruoka identiteetin ja yhteiskunnan arvojen peilinä

Ravitsemussuositukset ovat joutuneet poliittisen ja yksilön vapautta korostavan tarkastelun kohteeksi. Syitä lienevät ruoantuotannon luonnonvarojen kulutus sekä sen maaperä- ja vesistövaikutukset samalla kun nykyisessä hallitusohjelmassa ruoka-alaa kannustetaan kansainvälisiin vientiponnistuksiin. Yhtäällä ruokavalinnat ja ruokavaliot ovat osa yksilöiden identiteetin ja arvojen ilmaisua.

Tämä on uutta, vaikka onkin kytenyt jo pitkään – edellisten suositusten julkaisusta saakka. 

Arkisen elintapamuutoksen tekeminen vaatii pysähtymistä, uudelleen virittymistä ja kokeiluja, jopa uusien taitojen opettelua. Riittääkö vähentäminen vai pitääkö vaihtaa kokonaan toiseen tuotteeseen? Miten saan perheeni innostumaan palkokasveista? Entä mistä löytyy villeistä, hyvinvoivista kalakannoista valmistettuja kalatuotteita? 

Kuva ruoka-annoksesta, jossa on kalaa, perunaa, sieniä ja kasviksia.
Kestävästi kalastettu kala on erinomainen vaihtoehto lihalle ihmisten ja vesistöjen hyvinvoinnin näkökulmasta. Kuva ©Valtion ravitsemusneuvottelukunta

Ravitsemussuositukset tukevat Itämeri-ruokavaliota

Ravitsemussuositusten ohjaama kasvispainotteinen ruokavalio on Itämeren kannalta vaikuttavin arjen teko. Lihan ja muiden eläinperäisten tuotteiden vähentäminen omassa ruokavaliossa on siis aktiivinen teko Itämeren hyväksi. Sisävesistöistä ja merestä kestävästi pyydettyjen kalakantojen saaliit ovat kannatettava vaihtoehto broilerille.

Pelloilla tuotetaan sekä ihmisille että eläimille ravintoa. Itämeren kannalta on oleellista, mitä ja kuinka paljon ravinteita pelloilta valuu vesistöihin. Siksi on tärkeää, että jokainen viljelijä huolehtii peltojen ympäristövaikutuksista. Elintarviketeollisuudella ja kaupalla sekä ruokapalveluilla on valta ja vastuu tarjota houkuttelevia vaihtoehtoja kuluttajien valittavaksi, jotta matka pellolta ruokapöytään olisi mahdollisimman lyhyt ja vaikutuksiltaan vähäinen.

Täysin uutta ei ole, että Pohjoismainen ministerineuvosto pitää ruokajärjestelmän muutosta välttämättömänä, sillä kyse on ihmisten selviytymisestä maapallolla. Selviytymiseen kytkeytyy toimeentulo ja kulttuuri. Sininen pallomme hyötyy tutkittuun tietoon perustuvista ravitsemussuosituksista ohjenuorana kohti kestävää ja maukasta tulevaisuutta. 


Lisätietoja

Verkkojulkaisu: Kestävää terveyttä ruoasta – kansalliset ravitsemussuositukset 2024

Haluatko pysyä kartalla Itämeren tilasta?

Tilaa uutiskirjeemme ja kuulet ensimmäisenä Itämeri-aiheisista tapahtumista, säätiön hankkeiden etenemisestä, merellisistä julkaisuista ja muista kiinnostavista sisällöistä.

Lue seuraavaksi

Haku