Unohdettu meri tarjoaa ratkaisut ympäristöä koetteleviin kriiseihin

Kirjoittaja

Kirsi Kurki-Miettinen

World Ocean Initiativen johtaja, Economist Impactin vanhempi johtaja Martin Koehringille meri on aina ollut intohimo. Maailmankansalainen on päässyt tarkastelemaan merta niin synnyinmaastaan Saksasta kuin Belgiasta, Alankomaista ja Japanistakin. Koehring ajautui työskentelemään alalle todettuaan, että meren ongelmat eivät ole yhtä näkyviä kuin maanpinnan haasteet, kuten aavikoituminen ja metsäkato. Oli kyse saasteista ja ravinnepäästöistä, mikromuovista tai taloudellisesta näkökulmasta, tuntui että meri oli unohdettu.

Maailmankansalainen ajautui meren äärelle

Economist Group ei pelkästään julkaise tunnettua The Economist -lehteä vaan on nykyisin myös kansainvälinen ja edistyksen puolesta puhuva media- ja tietopalveluyritys. Martin Koehring aloitti uransa Economist Groupissa arvioimalla eri maiden talousnäkymiä, mutta myöhemmin hänen työpöydälleen ilmestyivät lisäksi terveyteen ja kestävään ruuantuotantoon liittyvät teemat.

Kymmenen vuotta sitten Koehring oli mukana järjestämässä ensimmäistä World Ocean Summitia. Kansainvälinen meritapahtuma kokoaa vuosittain eri alojen asiantuntijat, johtajat, järjestöt ja poliitikot keskustelemaan merien tilasta ja niiden kestävästä käytöstä.

Tapahtuman järjestää World Ocean Initiative. Aloitteen tavoitteena on elvyttää merien elinvoimaisuus sekä rakentaa kestävää taloutta ja elinkeinoja meren ympärille. World Ocean Initiative kiinnittää huomiota meriä vaivaaviin ongelmiin, kuten saasteisiin ja päästöihin, ilmastonmuutokseen ja toisaalta tuo esiin kestäviä ratkaisuja ja tapoja hyödyntää merta. Tällaisia teemoja ovat tuulivoima, vihreä rahtiliikenne, kestävä kalastus ja kalanviljely.

Meren hyvinvointi kytkeytyy elinkeinoihin

Rehevöityminen on Itämeren vakavin ongelma, mutta mikä on maailman merien suurin uhka? Koehring mainitsee saasteet ja haitalliset aineet sekä luontokadon ja sitä myötä myös elinkeinojen heikentymisen. Esimerkiksi alati hupenevien koralliriuttojen läheisyydessä elää 37 prosenttia kaloista, vaikka niiden pinta-ala kattaa vain 0,1 prosenttia merenpohjasta. On sanomattakin selvää, miten tärkeitä korallit ovat turismille ja sitä myötä alueen taloudelle.

Koehring muistuttaa, että merillä on mahdollisuus myös hillitä ilmastonmuutosta.  Esimerkiksi meriruohoihin kuuluva meriajokas on tutkitusti tehokas hiilensitoja Itämerellä. Maailmalla meren äärellä kasvavat mangrovemetsät ovat puolestaan jopa 50 kertaa sademetsiä tehokkaampia hiilinieluja. Elinympäristöt ovat kuitenkin haavoittuvaisia, meriruohoniityistä katoaa vuosittain jopa 7 prosenttia ja viimeisen 50 vuoden aikana olemme menettäneet jopa puolet maailman mangrovemetsistä. On tutkittu, että mangrovemetsät häviävät 100 vuoden sisällä, jos luontokatoon ei puututa. Meren ongelmat ovat vähemmän näkyviä ja ratkaisut aliarvostettuja, mutta sitäkin tärkeämpiä.

”Meressä on myös paljon hyödyntämättömiä taloudellisia mahdollisuuksia. Esimerkiksi merilevää voisi kasvattaa ja käyttää monipuolisesti muun muassa bioenergiassa, lääketieteessä, elintarvikkeina ja kosmetiikassa, mutta uusien innovaatioiden kehittäminen vie aikaa ja rahaa”, Koehring kertoo.

Meret pelastetaan yhdessä – myös sijoittajia tarvitaan

Meret tarvitsevat myös sijoittajia, jotka rahoittavat kestävää merten käyttöä. Koehringin mukaan merten pelastamiseen tarvitaan ennen muuta laadukasta tietoa, kustannus-hyöty-analyysejä, sekä poliittista ohjausta ja tukea yritysten vastuullisuuteen. Ensimmäisenä ympäristöä vähemmän haittaavat ratkaisut käyttöön ottava yritys voi hyötyä monella tapaa. Yritys voi välttyä sanktioilta ja kuluttajien ostoboikotilta, ja sopeutua paremmin muuttuvaan maailmaan.

Tarvitaan myös yhteistyötä yritysten, yhteiskunnan ja järjestöjen välille. Yksi esimerkki yhteistyöstä on Ocean Changemakers -haaste, jossa etsitään ja rahoitetaan uusia innovaatioita ja startup-yrityksiä merten hyväksi. Toinen esimerkki tärkeästä yhteistyöstä löytyy Seychellien saarilta, missä on luotu sinisiä rahastoja, eli koottu merta tukevia sijoituskohteita yhdessä talousalan toimijoiden, hallituksen ja järjestöjen kanssa.  Rahastojen tuotot auttavat korvaamaan haitallisen toiminnan lopettamisesta johtuvia tulojen menetyksiä paikalliselle väestölle. Näin meren ennallistamisesta tehdään kannattavaa myös paikallisille ja suojelun hyväksyttävyys kasvaa.

Kun kestävien rahastojen markkinat kasvavat, sijoittavat näkevät meren kannattavana sijoituksena. Koehring muistuttaa lisäksi, ettei työllisyyden luomista, virkistysarvoa ja kulttuuriperintöä sovi unohtaa. Niiden merkitys paikallisesti on erittäin tärkeä ja voi motivoida meren pelastamiseen.

Itämeripäivänä Tukholman Berwalhallenissa kysyttiin, miksi meidän pitäisi välittää Itämerestä. Entä maailman meret, miksi ne pitäisi pelastaa?

”Meret pitävät hallussaan monia ratkaisuja kriiseihimme, niin ilmastonmuutokseen, saasteisiin kuin luontokatoon. Mereen perustuvat ratkaisut voivat pitää sisällään jopa viidesosan niistä päästövähennyksistä, joita tarvitaan 1,5 asteen lämpenemisen rajoissa pysymiseen”, Koehring toteaa.