Osaavatko suomalaiset huolehtia vesistöistä? Kolmen ansioituneen tutkijan uutuuskirja kertoo miksi puhtaat vedet ovat kansallisaarre
Haastattelu- ja arvostelukappalepyynnöt:
Maailman vesipäivänä 22.3. ilmestyvä kirja Pintaa syvemmältä vie lukijan tutkimusretkelle järvien, jokien ja kosteikkojen maailmaan. Vesistöt ovat keskeinen osa Suomen kansallisvarallisuutta ja hyvinvointia.
Kirja pohjautuu Lauri Arvolan, Timo Huttulan ja Matti Leppärannan vuosikymmenten mittaiseen tutkimus- ja kenttäkokemukseen Suomessa ja eri puolilla maailmaa. Ansioituneet vesistötutkijat ottavat lukijan mukaansa retkille vesistöjen äärelle.
Lyhyet, helposti lähestyttävät tarinat tuovat näkyväksi vesien kiehtovia ilmiöitä ja poikkeuksellisia tapahtumia. Lukija pääsee Kilpisjärven kaamokseen mittaamaan jään ja lumen paksuutta, Afrikkaan Tanganjikajärven tutkimusretkelle ja Valamon saaren kanavaverkostoon paikallisen munkin veneeseen.
Vaikka teos liikkuu myös kansainvälisillä vesillä, sen ytimessä ovat suomalaiset järvet ja virtavedet.
”Halusimme kirjoittaa yleissivistävän ja keskustelua herättävän teoksen kotimaamme vesistöistä. Ilmastonmuutoksen, luontokadon ja luonnonvarojen kiihtyvän kulutuksen aikakaudella meidän on katsottava vettä uudesta näkökulmasta. Järvet, joet, ja suot ovat sekä ihmisten että luonnon hyvinvoinnin perusta. Esimerkiksi meillä Suomessa järvisedimentteihin on sitoutunut noin 640 miljoonaa tonnia hiiltä – lähes yhtä paljon kuin metsien puustoon”, Lauri Arvola toteaa.
Pintaa syvemmältä -teos taustoittaa myös vesistöihin liittyviä uskomuksia ja perinteitä. Kirjassa tarkastellaan veteen liittyviä sanontoja sekä avataan Paasveden pirun kaltaisia mysteerejä. Kiehtovia kulttuurisia ilmiöitä pohditaan luonnontieteellisestä näkökulmasta.
Kaivokset, hakkuut ja vesistöt – tutkijat avaavat ristiriitoja
Kirjailijat ottavat teoksessa suorasanaisesti kantaa ajankohtaisiin kysymyksiin, kuten metsähakkuisiin, turvemaiden ojituksiin ja ympäristölupapolitiikkaan.
Yli puolet Suomen suoluontotyypeistä on uhanalaisia, mutta samanaikaisesti vihreän siirtymän nimissä etenevät kaivoshankkeet kohdistuvat myös suojelluille alueille.
”Taloudellisen edun tavoittelu ajaa helposti luonnon ohi. Kaivossuunnitelmat Natura- ja kansallispuistoalueilla, kuten Sodankylän Viiankiaavalla ja Forssan Torronsuolla, osoittavat ristiriidan konkreettisesti”, Arvola toteaa.
Myös maa- ja metsätalouden toimet kuormittavat vesistöjä. Avohakkuut, maanmuokkaus, ojitukset ja lannoitus lisäävät ravinteiden ja kiintoaineksen huuhtoutumista vesistöihin.
”Vesien suojelun pikavoitot on jo kerätty ja nyt edessämme on vaikein etappi. Meidän on vähennettävä metsistä ja pelloilta vesistöihin valuvia ravinteita. Kuormitusta tulee yli kahdeltakymmeneltä miljoonalta metsähehtaarilta ja yli kahdelta miljoonalta peltohehtaarilta”, Arvola sanoo.
Menneet toimintatavat selittävät vesistöjen nykytilaa
Pintaa syvemmältä taustoittaa vesien ja maanmuokkauksen historiaa. Kirja on kattava katsaus niihin kehityskulkuihin, jotka ovat johtaneet nykyiseen tilanteeseen.
”Suomalaiset elivät varsinaista ojitusbuumia 1960- ja 1970-luvuilla. Tässä huumassa suot nähtiin arvottomina joutomaina, eikä niiden merkitystä ymmärretty tai haluttu tunnustaa. Ojitukset toteutettiin arvioimatta niiden haittavaikutuksia. Katse oli puuntuotannon lisäämisessä ja teollisuuden tarpeissa”, Arvola kertoo esimerkkinä.
Teos tarkastelee myös vesistöjen taloudellista arvoa. Rantojen vetovoima näkyy kiinteistöjen hinnoissa, matkailussa ja virkistyskäytössä. Yksittäisten vesistöalueiden kiinteistöjen yhteenlaskettu arvo kohoaa miljardeihin euroihin.
”Puhdas ja hyvinvoiva vesistö on paitsi ekologinen myös merkittävä taloudellinen pääoma”, Arvola sanoo.
Maailman järviltä Etelämantereelle – kolme tutkijaa, vuosikymmenten kokemus
Pintaa syvemmältä -teoksen kirjoittajat Lauri Arvola, Matti Leppäranta ja Timo Huttula kuuluvat suomalaisen vesistötutkimuksen kokeneimpiin nimiin. Heidän uransa kattavat yli neljä vuosikymmentä tutkimusta järvien, jokien ja merien parissa – laboratorioista ja mallinnuksesta jäätiköille, Lapin tekoaltaille ja Afrikan syvänteisiin.
Arvola on limnologian konkari, joka on tutkinut järvien ekologiaa, rehevöitymistä ja happamoitumista sekä Suomessa että eri puolilla maailmaa Sisä-Mongoliasta Etelämantereelle. Leppäranta on geofysiikan emeritusprofessori ja kansainvälisesti tunnettu jään tutkija, jonka työ on vienyt sisävesiltä Itämerelle, arktisille merille ja napajäille. Huttula on erikoistunut järvien ja merialueiden fysiikkaan. Hän on kehittänyt virtaus- ja vedenlaatumalleja, johtanut kansainvälisiä tutkimushankkeita sekä toiminut keskeisissä asiantuntijatehtävissä Suomen ympäristökeskuksessa.
Pintaa syvemmältä kokoaa tämän kokemuksen tarinoiksi, jotka avaavat vesien luonnontieteellisiä ilmiöitä ja niiden yhteiskunnallista merkitystä suurelle yleisölle.
Pintaa syvemmältä – Vedestä, vesistöistä ja meistä
Kirjoittajat: Lauri Arvola, Timo Huttula, Matti Leppäranta
Graafinen suunnittelu, taitto ja piirrokset: Jussi Kaakinen
Toimitus: Markku Kaskela
Kustantaja: John Nurmisen Säätiö sr, Helsinki 2026
Julkaisupäivä: 22.3.2026
OVH: 39,90 € (sis. alv)
Kirja on ostettavissa John Nurmisen Säätiön verkkokaupasta kauppa.johnnurmisensaatio.fi sekä valikoiduista kirjakaupoista.
Lue julkaistuista kirjoistamme:
Haluatko pysyä kartalla Itämeren tilasta?
Tilaa uutiskirjeemme ja kuulet ensimmäisenä Itämeri-aiheisista tapahtumista, säätiön hankkeiden etenemisestä, merellisistä julkaisuista ja muista kiinnostavista sisällöistä.