John Nurmisen Säätiön uusi Lannoitelaivaus-hanke hakee ratkaisuja lannoitekuljetusten ravinnepäästöihin
Lisätietoja
Itämeren suojelussa on tunnistettu uusi, mahdollisesti hyvin merkittävä ravinnepäästölähde: lannoitteiden merikuljetukset. Ravinnepäästöriski liittyy satamissa tapahtuvaan lannoitelastien lastaukseen ja purkuun sekä lannoitteita kuljettaneiden alusten ruumien pesuun avomerellä.
Lannoitelastauksissa ongelmana ovat muun muassa lannoitteiden pölyäminen, joutuminen mereen joko suoraan lastausvaiheessa tai satamien hulevesien mukana, sekä muut käytännöt, joissa pölyävä materiaali kulkeutuu ilman mukana ympäristöön. Lastiruumien lannoitepitoisten pesuvesien päästäminen mereen 12 merimailin päässä rannikosta on luvallista kansainvälisten sopimusten mukaan, koska niissä ei ole haitallisia aineita.
John Nurmisen Säätiön tänään venemessuilla julkistetun Lannoitelaivaus-hankkeen ensi vaiheessa selvitetään satamien lannoitelastaukseen sekä lastiruumien pesuun liittyvät parhaat tekniikat ja käytännöt sekä pyritään tarkentamaan ongelman suuruutta. Seuraavassa vaiheessa edistetään päästöjä vähentävien toimien käyttöönottoa koko Itämeren alueella yhdessä alan toimijoiden, kuten satamien, satamaoperaattoreiden, lannoitteiden valmistajien ja kaupunkien kanssa.
Suomessa satamat ovat myös ympäristölupamenettelyn alaisia, mikä velvoittaa arvioimaan toiminnan vaikutuksia ja siten tarjoaa hyvän mahdollisuuden vaikuttaa lannoitteiden käsittelyn käytäntöihin. Lisäksi hankkeessa pyritään vaikuttamaan lastiruumien pesuvesiä koskevaan kansainväliseen lainsäädäntöön.
Mahdollisuus merkittävään ravinnevähennykseen
Lannoitekuljetusten aiheuttama ravinnepäästöriski on nostettu esiin Itämeren suojelukomissio HELCOMissa vuosina 2018‒2019. Itämeren alueella toimivan Coalition Clean Baltic -järjestön mukaan varovaistenkin arvioiden perusteella lannoitekuljetuksista aiheutuva vuotuinen ravinnepäästö voi olla useita tuhansia tonneja.
Vuonna 2017 julkaistun Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimuksen mukaan yksittäisessä satamassa pelkästään hulevesien mukana mereen joutuvat vuotuiset ravinnepäästöt voivat olla useita tonneja fosforia ja jopa satoja tonneja typpeä, mikä vastaa suuren kaupungin jätevedenpuhdistamon vuosipäästöjä. Sataman maa-alueelta tulevien hulevesien lisäksi ravinteita päätyy mereen suoraan lastauksessa tapahtuvan pölyämisen ja veteen putoamisen myötä sekä avomerellä tapahtuvan ruumien pesun yhteydessä.
”Itämeren piirissä on vuosikausien ajan pyritty lopettamaan laivaliikenteen jätevesipäästöt mereen. Politiikka on ollut oikea, mutta nyt esille tulleiden tietojen perusteella satamien lannoiteterminaalien ravinnepäästöt voivat olla varovaisestikin arvioiden moninkertaiset laivaliikenteestä aiheutuneisiin päästöihin verrattuna”, kertoo Suomen ympäristökeskuksen (Syke) erikoistutkija Seppo Knuuttila.
”Ympäristöystävällisyys ja vastuullisuus ovat merenkulkualan megatrendejä maailmanlaajuisesti ja suomalaiset varustamot ovat niissä edelläkävijöitä. Merenkulkuelinkeino on jo pitkään panostanut vahvasti vastuullisuuteen ja Suomessa on kehitetty uusia ratkaisuja, joista on malliksi muuallekin. Suomessa vastuullisuus nähdään toimintatapana ja kilpailuetuna. Vaikka suomalaiset kauppa-alukset kuljettavat vain noin viisi prosenttia koko Suomen lannoitteiden merikuljetuksista, haluamme olla mukana kehittämässä parhaita käytäntöjä lannoitekuljetusten ravinnepäästöjen vähentämiseksi. John Nurmisen Säätiön käynnistämä Lannoitelaivaus-hanke on erinomainen esimerkki toiminnasta, jossa yhteistyössä ja parhaita käytäntöjä toteuttamalla voidaan saavuttaa merkittävä myönteinen ympäristövaikutus”, toteaa Suomen Varustamot ry:n toimitusjohtaja Tiina Tuurnala.
Yhteistyöhön myös venäläisten lannoitetuottajien kanssa
Lannoitelaivaus-hanke koskee Suomea ja Suomenlahtea sekä koko Itämeren aluetta ja erityisesti niitä lannoitteiden kauttakulkusatamia, joissa venäläiset toimijat ovat merkittävässä roolissa. Suomi ja Venäjä ovat ainoita Itämeren alueen maita, joilla on omia fosforivarantoja. Venäläiset yhtiöt ovat globaalin mittakaavan lannoitetuottajia, joten niiden merkitys Itämeren alueen lannoitekuljetuksissa on suuri. Säätiöllä on aiempien hankkeidensa kautta pitkä kokemus Venäjällä toimimisesta, ja hyvät kontaktit alan keskeisiin venäläisiin toimijoihin.
Hankkeen onnistumisen edellytyksenä on laaja-alainen yhteistyö niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Suomen Satamaliiton apulaisjohtaja Kirsti Tarnanen-Sariola kannustaa yhteistyöhön: ”Lannoitehävikki on tyypillinen haaste, jossa tarvitaan yhteistyötä eri toimijoiden kesken.” Satamaoperaattoreiden toimitusjohtaja Juha Mutru jatkaa: ”Satamaoperaattorit ja rahtien omistajat tietävät nykykäytännöistä, ja siksi juuri heidän kanssaan on myös hyvä pohtia ratkaisuja. Suomessa toiminnanharjoittajilta löytyy nykyiselläänkin esimerkkejä meriympäristön hyvin huomioivista toimintatavoista ja -tekniikoista.”
Lannoitekuljetusten määrällä mitattuna Itämeren alueen 13. suurin satama on Uusikaupunki. Yaran Uudenkaupungin tehtaiden yhteydessä on syväsatama, jossa käy 350 laivaa vuodessa ja jossa käsitellään 1,7 miljoonaa tonnia tuotteita ja raaka-aineita. Tehdas valmistaa vuodessa noin 1,3 miljoonaa tonnia lannoitteita, josta 85 % lähtee vientiin sataman kautta, ja 65 % jää Itämeren alueelle.
”Yaran Uudenkaupungin satamassa olemme panostaneet siihen, että laivojen lastauksen ja purun yhteydessä päästöt olisivat mahdollisimman pienet. Kysymys on yksinkertaisista käytännöistä, joiden avulla voidaan estää pölyäminen tai ravinteiden johtuminen veteen, kuten esimerkiksi katetut kuljetintunnelit ja laivojen pesuvesien vastaanotto ja toimitus eteenpäin käsittelyyn. Olemme erittäin mielellämme mukana jakamassa omia hyviä käytäntöjä ja samalla oppimassa muilta toimijoilta”, toteaa tehtaanjohtaja Teija Kankaanpää.
John Nurmisen Säätiön asiamies Annamari Arrakoski-Engardt toteaa Lannoitelaivaus-hankkeen sopivan hyvin säätiön yhteistyöhankkeiden jatkumoon: ”Meillä 15 vuoden kokemus kansainvälisistä ympäristöhankkeista, ja niiden kautta vahva verkosto ja osaaminen myös merenkulun ympäristövaikutuksista. Päätimme käynnistää yhteistyöhankkeen, koska näemme siinä mahdollisuuden vähentää Itämereen päätyvää ravinnekuormaa merkittävästi kohdennettujen ja kustannustehokkaiden toimien avulla sekä jakamalla suomalaista osaamista ja toimintakäytäntöjä Itämeren alueella.”
”Lannoiteteollisuuden kanssa olemme tehneet yhteistyötä aiemmissakin hankkeissamme muun muassa Venäjän Laukaanjoella. Uskon, että samalla ratkaisukeskeisellä asenteella ja hyvällä yhteistyöllä alan toimijoiden kanssa voimme nytkin tuottaa merkittäviä ympäristöhyötyjä Itämerelle”, jatkaa John Nurmisen Säätiön Puhdas Itämeri -hankkeista vastaava johtaja Marjukka Porvari.
John Nurmisen Säätiö on käynnistänyt lähes 40 Puhdas Itämeri -hanketta, joista vuoden 2019 loppuun mennessä oli saatu päätökseen 25. Pelkästään Suomenlahdella on vain 10 vuodessa saatu vähennettyä merta rehevöittävää fosforikuormitusta jopa 75 prosentilla kahdella Pietarissa ja Kingiseppissä toteutetulla tehotoimella, joissa molemmissa säätiöllä oli ratkaiseva rooli. Maatalouden päästöjen vähentämiseksi säätiö edistää mm. peltojen kipsikäsittelyä Vantaanjoen kipsihankkeessa sekä Itämeren alueen kipsihankkeessa. Säätiö on myös käynnistänyt kaksi Itämeren hoitokalastushanketta. Lisäksi se johtaa EU-rahoitteista SEABASED-hanketta, jossa pilotoidaan mahdollisuuksia pienentää Itämeren sisäistä ravinnekuormaa. Säätiö on kumppanina Helsingin kaupungin johtamassa EU-rahoitteisessa BEST-hankkeessa, jossa haetaan parhaita käytäntöjä teollisten jätevesien käsittelyyn kunnallisilla jätevedenpuhdistamoilla. Säätiö sai tammikuussa EU-rahoituksen kolmivuotiselle Sustainable biogas -hankkeelle.
John Nurmisen Säätiö – Itämeren suojelua ja kulttuuritekoja
Vuonna 1992 perustetun John Nurmisen Säätiön tavoite on pelastaa Itämeri ja sen perintö tuleville sukupolville. Säätiö on palkittu tiedon välittäjä ja merellisen kulttuurisisällön tuottaja. Säätiön Puhdas Itämeri -hankkeissa parannetaan Itämeren tilaa konkreettisilla, mereen kohdistuvaa kuormitusta ja ympäristöriskejä vähentävillä toimilla. Työtä ohjaavat mitattavat tulokset ja vaikuttavuus.
Haluatko pysyä kartalla Itämeren tilasta?
Tilaa uutiskirjeemme ja kuulet ensimmäisenä Itämeri-aiheisista tapahtumista, säätiön hankkeiden etenemisestä, merellisistä julkaisuista ja muista kiinnostavista sisällöistä.
Lue seuraavaksi
