Luontokadon pysäyttäminen vaatii sitoutumista – Suomi ei saa kaataa EU:n ennallistamisasetusta 

Luontokato on globaali uhka paitsi ympäristöille myös ihmiskunnalle. Ekosysteemien köyhtyessä heikentyvät myös niiden tuottamat ekosysteemipalvelut kuten hapentuotanto, ravintokasvien pölytys, veden kierto, sekä hiilen ja ravinteiden sidonta. Mikäli haluamme pitää planeettamme elinkelpoisena, tarvitsemme EU:n ennallistamisasetuksen kaltaisia sitovia sopimuksia luontokadon pysäyttämiseksi.

Suomi on päätynyt ratkaisevaan asemaan EU:n ennallistamisasetuksen läpimenoa koskevassa äänestyksessä. Ympäristöministeri Kai Mykkäsen ääni ministereistä koostuvan ympäristöneuvoston äänestyksessä voi ratkaista asetuksen kohtalon.

Suomi on sitoutunut luontokadon pysäyttämiseen niin EU:n biodiversiteettistrategiassa kuin YK:n luontosopimuksessa. Tavoitteen saavuttamiseksi on suojelun lisäksi välttämätöntä kunnostaa ja ennallistaa luonnoltaan heikentyneitä alueita.

Siksi Suomen tuleekin äänestää EU:n ympäristöneuvostossa ennallistamisasetuksen hyväksynnän ja luontokadon pysäyttämisen puolesta.

EU:n ennallistamisasetus on tärkeä työkalu

EU:n biodiversiteettistrategian tavoitteena on luontokadon pysäyttäminen vuoteen 2030 mennessä, ja heikentyneiden luontoympäristöjen elvyttäminen niin maalla kuin merelläkin.

“Ennallistamisasetus on näiden tavoitteiden edistämisessä merkittävä työkalu, sillä se sitoisi EU:n jäsenmaita myös juridisesti toimimaan tavoitteiden saavuttamiseksi. Konkreettisista toimista ja keinoista jäsenmaat päättävät joka tapauksessa itse”, kertoo John Nurmisen Säätiön toimitusjohtaja Annamari Arrakoski-Engardt.

EU:n ennallistamisasetusta on muotoiltu ja valmisteltu EU:n eri toimielimissä pitkään, ja EU-parlamentti hyväksyi asetuksen helmikuussa. Asetuksen lopullinen läpimeno vaatii kuitenkin vielä jäsenmaiden ministereiden ympäristöneuvoston hyväksynnän. Unkarin muutettua kantansa kielteiseksi hyväksynnälle ovat Suomi, Itävalta ja Belgia vaa’ankieliasemassa ympäristöneuvoston äänestäessä asetuksen kohtalosta.

Luontokato etenee pinnan alla

Suomen Luontopaneelin vastikään julkaiseman raportin mukaan Itämeren rannikkovesien tila on huolestuttava, ja meriluonnon köyhtyminen jatkuu Suomen kaikilla rannikkoalueilla.

Suomen rantaviiva on pitkä ja sokkeloinen, ja muodostaa pinnan alle ainutlaatuisen elinympäristöjen kirjon. Vähäsuolainen ja pohjoinen Itämeri on maailmassa ainoa laatuaan, ja luontaisesti vähälajinen, mikä tekee meriluonnostamme erityisen haavoittuvan ympäristönmuutoksille, kuten rehevöitymiselle ja ilmastonmuutoksen vaikutuksille.

Luontopaneelin raportin mukaan Itämeri on ilmastonmuutoksen edetessä yksi maailman nopeimmin muuttuvista meristä. Ilmastonmuutoksen seurauksena maalta valuma ravinnekuorma uhkaa entisestään kasvaa, ja lisäksi meren lämpeneminen haittaa suurta osaa Itämeren lajeista. Vedenalaisten elinympäristöjen köyhtyminen heikentää meriluonnon selviytymis- ja sopeutumiskykyä myös tulevia muutoksia vastaan.

Vedenalaisista rannikkoympäristöistä ovat riippuvaisia esimerkiksi lukuisat kaupallisesti merkittävät kalakannat, kuten silakka. Terve meriluonto tuottaa myös ihmisille terveys- ja virkistyshyötyjä. Siten luontokadon etenemisellä on laajat ja kauaskantoiset vaikutukset elinkeinoihin, talouteen ja ihmisten hyvinvointiin.

Luontokadon torjumiseen tarvitaan nopeita ja vaikuttavia toimia

Itämeren pitkään jatkunut rehevöityminen on Suomen rannikkovesissä merkittävin luontokadon syy.

“Meriluonnon tilan parantamiseksi ja luontokadon torjumiseksi kustannustehokkaiden toimien toteuttaminen maalta tulevan ravinnekuormituksen leikkaamiseksi on ensiarvoisen tärkeää. Lisäksi tarvitaan toimia, joilla luontokadon heikentämiä pinnanalaisia elinympäristöjä voidaan elvyttää. Mereisten elinympäristöjen ennallistaminen on yksi konkreettinen esimerkki”, kertoo säätiön erityisasiantuntija Miina Mäki.

Meriluonto pitäisi ottaa paremmin huomioon myös merialuesuunnittelussa ja meren tilaan vaikuttavien hankkeiden luvituksessa. Monimuotoisuuden kannalta arvokkaimmista alueista, kuten kalojen tärkeistä kutualueista, on jo paljon tietoa.

“Tällaisten alueiden suojeluun ja suojaamiseen ihmisen toiminnan haittavaikutuksilta tulisikin panostaa”, Mäki huomauttaa.

Sen lisäksi, että luontokadon torjumisella on pitkäaikaisia positiivisia vaikutuksia elinkeinoille, ennallistamistoimien toteutus tuo alueellisia ja paikallisia hyötyjä, muun muassa työpaikkoja kunnostustoimien suunnitteluun ja toteutukseen.

“Luontohaittoihin sopeutuminen ja korvaaminen tulevaisuudessa tulee paljon kalliimmaksi kuin luonnon heikkenemisen pysäyttämiseen tähtäävät toimet ja haittojen torjuminen ennalta. Ihminen tarvitsee luontoa selviytyäkseen, ja Suomen meriluonto sekä muut heikentyneet luonnonympäristömme tarvitsevat apuamme juuri nyt”, Annamari Arrakoski-Engardt summaa.