Peltojen kasvukuntoa ja vesiensuojelua parannettiin monin tavoin Varsinais-Suomessa
Lisätietoja
Säätiömme Pellon Perintö -hankkeessa toteutettiin tänä vuonna vesiensuojelutoimia, kuten peltojen kipsikäsittelyä ja ravinnekalkitusta, Uskelanjoen valuma-alueella yhdessä paikallisten viljelijöiden kanssa. Lisäksi paikallisyhteisöjä osallistettiin keräämällä muistoja ja kokemuksia Uskelanjoesta.
Onnistuuko peltojen kasvukunnon parantaminen, tilojen kannattavuuden parantaminen, Itämeren suojelu ja paikallisidentiteetin näkyväksi tekeminen kulttuurin keinoin samassa projektissa?
Sitä lähdimme kokeilemaan tänä vuonna Varsinais-Suomessa, kun käynnistimme vuoden alussa Pellon perintö -hankkeen, jonka tavoitteena on vähentää Saaristomeren vesistökuormitusta. Samalla pyrimme lisäämään viljelijöiden toimintaedellytyksiä ja keräämään paikallisten kokemuksia ja muistoja Uskelanjoesta.
”Monilta pelloilta päätyy vesistöihin liikaa ravinteita, ja maataloustoimijat ovat avainasemassa ravinnekuormituksen vähentämisessä. Samaan aikaan monella on huoli oman elinkeinon kannattavuudesta. Hankkeessa etsimme ratkaisuja, jotka vastaavat molempiin ongelmiin. Haluamme myös tuoda paikallisten äänen kuuluviin ja tehdä paikallisidentiteettiä näkyväksi ”, sanoo projektipäällikkö Henri Nikkonen.
Viljelijöitä mukaan ennätysmäärä
Hankkeessa mukana olevat maatalousneuvojat tekivät alkuvuodesta tilakäyntejä, joilla valittiin jokaiselle viljelijälle juuri paikallisiin oloihin parhaiten soveltuvat ja hyödyllisimmät keinot jokeen päätyvän fosforikuormituksen vähentämiseen ja maan kasvukunnon parantamiseen.
Valtaosa viljelijöistä onnistui toteuttamaan vesiensuojelutoimia maillaan tilakäynneillä tehtyjen suunnitelmien mukaisesti osittain tai kokonaan. Tänä vuonna hankkeessa keskityttiin toimien osalta peltojen kipsikäsittelyyn, rakennekalkitukseen sekä syyskasvustojen ja uusien suojavyöhykkeiden lisäämiseen. Yhteensä näitä toimia tehtiin yli 1 200 peltohehtaarille.
Maanparannustoimiin lukeutuu peltojen kipsikäsittely yhteistyössä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen KIPSI-hankkeen kanssa tai maksuton rakennekalkitus. Suojavyöhykkeiden perustamiseen ja talviaikaisen kasvipeitteisyyden lisäämiseen voi saada rahallista korvausta.
Lähes joka neljäs Uskelanjoen valuma-alueen tiloista on lähtenyt mukaan hankkeeseen, ja suurin osa haluaa olla mukana myös ensi vuonna. Moni viljelijä tarttui hankkeen tarjoamaan kannustimeen kipsin muokkaamiseksi maahan. Erityistä kiitosta viljelijöiltä tuli rakennekalkituksen järjestämisestä, joka koettiin erittäin onnistuneeksi.
”Erityisen tyytyväinen olen siihen, että saimme heti ensimmäisenä vuonna mukaan monipuolisen joukon viljelijöitä. Moni paikallinen on innostunut pohtimaan, miten win-win-tuloksiin päästään, eli pellon kasvukunto paranee ja ympäristökuormitus vähenee. Maatalous pyörii luonnon armoilla, ja sääolosuhteet vaikuttivat siihen, miten vesiensuojelutoimien tekeminen tänä vuonna onnistui”, sanoo Nikkonen.
Vuonna 2026 jatkamme yhteistyötä mukana olevien viljelijöiden kanssa ja haemme mukaan uusia viljelijöitä. Tavoitteenamme on edistää myös lantaravinteiden kierrätystä, ja etsimme sopivia eläintiloja mukaan hankkeen kahdelle viimeiselle vuodelle.
”Mitä enemmän saamme erilaisia tiloja mukaan, sitä todennäköisemmin saamme aikaan vaikuttavia tuloksia”, Nikkonen toteaa.
Kohtaamisia muistojen valuma-alueella
Uskelanjoen töyräillä kulkevat myös taiteilijat Kati Rapia ja Ilona Valkonen, jotka kokoavat paikallisten kokemuksia ja muistoja Uskelanjoelta.
Rapia ja Valkonen ovat kohdanneet paikallisia viljelijöitä sekä muita alueen asukkaita ja siten päässeet lähelle ihmisten arkea. Jokeen tutustuminen on tapahtunut paikallisten ihmisten avulla ja heidän kanssaan. Rapia ja Valkonen ovat keränneet modernia kansanperinnettä, Uskelanjoki lorea, ja dokumentoineet sitä sanoin ja kuvin.
Valokuvista syntyy tarinallinen näyttely, joka pystytetään hankkeen viimeisenä toimintavuonna 2027. Näyttelyn toteuttamisessa hyödynnetään Uskelanjoen ympäristöä ja osallistetaan alueen asukkaita.
“Alueen ihmisten aito kohtaaminen ja kuunteleminen sekä oppien jakaminen vastavuoroisesti on hankkeen ydintä. Vain paikallisilla ihmisillä on hallussaan juuri Uskelanjoen alueeseen liittyvää kokemusperäistä tietoa ympäristöstä ja kulttuurista, joka auttaa meitä ymmärtämään menneisyyden ja nykyhetken välistä suhdetta. Tämä taas auttaa ymmärtämään ihmisen ja lähivesistön välistä suhdetta ja katsomaan tulevaisuuteen. Lopulta se, mitä tapahtuu alueen virtavesistöissä, näkyy myös läheisessä kotimeressä, toteaa kulttuurituottaja Elina Tuomarila.
Hankkeen myötä on virinnyt yhteistyö myös Salon kansalaisopiston ja Someron taidekoulujen kanssa. Uskelanjokea ja Itämerta käsittelevä monipuolinen kansalaisopistosarja alkaa helmikuussa 2026.
“Salon ja Someron yhdistävän Uskelanjoen maisema muinaisen, jo keskiajalla kuljetun Hiidentien varrella on korkeuseroineen ja luonnonolosuhteiltaan vertaansa vailla. Tämä joen ja ympäröivän luonnon muodostama kokonaisuus houkuttelee suunnittelemaan yleisötapahtumia, joista kerromme lisää ensi vuoden puolella. On korvaamattoman arvokasta, että paikalliset yhteisöt ja ihmiset ovat lähteneet yhteistyöhön mukaan”, Tuomarila sanoo.
Vähennämme Saaristomeren ravinnekuormitusta ja vahvistamme ihmisten suhdetta omaan lähivesistöönsä Uskelanjoen valuma-alueella Varsinais-Suomessa.
Haluatko pysyä kartalla Itämeren tilasta?
Tilaa uutiskirjeemme ja kuulet ensimmäisenä Itämeri-aiheisista tapahtumista, säätiön hankkeiden etenemisestä, merellisistä julkaisuista ja muista kiinnostavista sisällöistä.
