Työarkea merentutkimusaluksella
Teksti
Merentutkimusalus Arandan hyttikäytävällä on liikuttava hiljaa: todennäköisesti joku nukkuu, sillä laivassa tehdään töitä vuorokauden ympäri. Arandan 14-henkinen miehistö ja samanmoinen määrä tutkijoita työskentelee merellä monenlaisissa rooleissa, jotta Itämeren tilasta ja ominaisuuksista saadaan kerättyä sujuvasti tietoa.
Vettä sataa kaatamalla, kun saavun merentutkimusalus Arandan laituriin. Noustessani alukseen työntekijä takakannella pyytää pysähtymään. Hän käsittelee juuri kannen nosturilla jotain, eikä kannelle näin ollen saa astua ilman turvavarusteita. Kypärä ja turvakengät painavat rinkkani pohjalla.
Saatuani luvan astelen varovasti sillan yli laivaan. Sade on tehnyt tehtävänsä, ja kansi on liukas kenkien alla. Tästä alkaa kolmen päivän avomeren seurantamatka Suomenlahdella.
Hyvä ruoka, parempi mieli
Asetumme Arandan kokin Hannu Laineen kanssa messin pöydän ääreen. Messi on laivan yhteinen ajanvietto- ja ruokailutila, johon myös kokoonnutaan hätätilanteen sattuessa.
Nyt on sopiva hetki keskustella, sillä illallisen laitto on vielä aloittamatta. Ruokavuoroista pidetään tarkasti kiinni: aikataulut ovat merellä tärkeitä, jotta koko mukana oleva henkilöstö pääsee tauoille ja lepäämään sovitusti. Ruokahetket tuovat kaikki omien töidensä parista yhteisen pöydän ääreen. Ruoka on tärkeää, säällä kuin säällä.
”Olen ollut vesillä aika hyvissä keleissä, vaikka on sitä aallokkoakin välillä osunut kohdalle. Silloin kokkaamisessa on toki omat haasteensa, mutta ruokaa pitää saada. Se on laivalla tärkeää, jotta kaikki pysyvät tyytyväisinä”, Laine kertoo.
Turusta kotoisin oleva Laine toteaa, ettei ole katunut päivääkään päätöstään lähteä työskentelemään merelle. Aranda ei ole kuitenkaan hänen kokemistaan laivoista ensimmäinen: hän on seilannut aikaisemmin muun muassa Kristina Cruises -yhtiön aluksilla, jotka ovat vieneet maailman eri merille.
Keittiö hyvällä merinäköalalla
”Älä säikähdä – perunaveden pitää olla Välimeren suolaista”, Laine selittää kaataessaan suolaa suureen perunakattilaan.
Arandan keittiön keskellä on saareke helloineen ja vesihanoineen – yläpuolella roikkuu eri kokoisia kauhoja ja muita keittiövälineitä. Keittiön perällä on pieni luukku, jonka takana oleva hissi kuljettaa niin vesipulloja kuin ruokaa alakerrosten varastoista keittiöön.
Laine tekee laivan ruokatilaukset, eli päättää, mitä merellä tarjoillaan. Hän vastaa pääruokien valmistamisesta lounaalle ja illalliselle. Muut ateriat ja lisukkeet hoitaa laivan toinen kokki.
Ruokaa laivalla kuluu paljon – oikeastaan mitä vain mitä tarjolle pistää. Kasvisruokia Laine kertoo valmistavansa aiempaa enemmän. Vinkkejä maukkaisiin kasviproteiineihin hän on saanut laivassa työskenteleviltä kasvissyöjiltä.
Jatkuvaa huoltoa
Kierreportaat vievät jyrkästi alaspäin kohti laivan konehuonetta. Ennen kuin astumme sisään konehuoneeseen, Arandan korjausmies, “repari”, Samuel Laine ojentaa kuulosuojaimet.
Konehuoneessa on kova meteli ja kuuma. Ympärillä on lukuisia yllättäviä esteitä, joihin saattaa kolauttaa pään. Katon muotoja vuoraavat erilaisten johtojen kerrokset, joita yhtenään vedetään vanhojen päälle. Tila sen kuin vähenee. Vaikka Arandalla on jo ikää, tekniikka on samankaltaista kuin uudemmissa aluksissa.
Samuel Laine on työskennellyt Arandalla vuodesta 2018. Intensiiviset työskentelyjaksot laivalla vievät vuodesta noin viisi kuukautta.
Ennen Arandaa Laine seilasi useilla muilla merillä – laivoilla, jotka kuljettivat esimerkiksi irtolastia, kuten viljaa. Laivatyö on vienyt Itämeren jokaiseen rannikkovaltioon, joskin itse kohteessa ehtii olla vain vähän aikaa.
”Kadehdin joskus ystäväni työmatkaa Espanjaan, mutta toisaalta eihän siellä lyhyillä pysähdyksillä edes ehdi paljoa nähdä”, hän toteaa.
Muovia ilmasta ja merestä
Aranda on jäävahvisteinen merentutkimusalus – ainoa laatuaan Itämerellä. Sillä voidaan siis tehdä tutkimusta talvisella Itämerellä, haastavissakin jääolosuhteissa. On Arandalla vierailtu arktisilla ja antarktisilla alueillakin.
Aluksella on monenlaista mittauskalustoa merentutkimukseen ja -seurantaan: matkalla mitataan meren biologisia, kemiallisia ja fysikaalisia ominaisuuksia sekä haitallisia aineita. Perusseurantaa tekevien tutkijoiden lisäksi mukana voi olla esimerkiksi yliopistotutkijoita.
Tälle elokuun matkalle osallistuu myös nanomuovitutkija Arto Hiltunen Turun yliopistosta. Hän kerää ilmasta ja meren eri syvyyksistä näytteitä, jotka analysoidaan vasta laboratoriossa maissa. Nanomuovit ovat silmälle näkymättömän pieniä hiukkasia, joiden levinneisyydestä ja vaikutuksista ihmisen terveydelle tiedetään toistaiseksi vähän.
Pitoisuuksia ilmasta hän mittaa laivan keulaan asennetulla laitteella, joka ”imuroi” ilmaa. Näytteisiin mahtuu niin nokea ja siitepölyä kuin nanomuoveja.
”Tietokonemalleilla voidaan laskea tuulten perusteella, mistä esimerkiksi muovi on peräisin. Se voi tulla pitkienkin matkojen päästä, onhan Suomeen kulkeutunut hiekkaa Saharasta ja savua Kanadasta”, Hiltunen selittää.
Monta merellistä roolia
Samalla kun joku Arandalla hitsaa jumittunutta luukkua, toinen vertailee eläinplanktonnäytteitä laboratoriossa. Eri roolit mahdollistavat yhteisen mission: merentilan sujuvan seurannan, jonka perusteella voidaan esimerkiksi suunnitella suojelutoimenpiteitä.
Iltayhdeksältä messiin on saapunut muutamia työntekijöitä iltapalalle. Osa on käynyt juuri saunassa, osa on tullut tauolle työvuorostaan. Iltauutiset pyörivät tv-ruudulla. Välillä katse osuu ikkunan takana siintävään horisonttiin, jonka laskeva aurinko on maalannut oranssin eri sävyillä. Vaikka uutiset vievät ajatukset kansainvälisen politiikan käänteisiin, meri ei anna unohtaa itseään.
Aranda on Suomen ympäristökeskuksen (Syke) hallinnoima merentutkimusalus, jolla tutkitaan ja seurataan ympäristön tilaa. Säätiöläisiämme pääsi mukaan elokuun Suomenlahden seurantamatkalle.
Seurantamatkan tulokset kertovat Itämeren vaikeasta tilasta
