Hyppää sisältöön
Etusivu
Mitä teemme
Itämeri-media
Nuoret Itämeren pelastajat

Nuoret Itämeren pelastajat

Vihreiden Sanomien toimittajat Lotta ja Kaisla istuvat toimittamansa lehti kädessään puistossa olevan ankkurin päällä
Vihreiden Sanomien toimittajat Lotta ja Kaisla. Kuva: Kiira Suoranta

Kirjoittajat

Kiira Suoranta

Vihreät Sanomat syntyi Lotan, Kaislan ja Helmin halusta auttaa luontoa. Lastenlääkärin mukaan on tärkeää, että lapset ja nuoret löytävät omannäköisiään kanavia ympäristö- ja ilmastoahdistuksensa purkamiseen.

Vihreät Sanomat on kuopiolainen luonnonsuojelua ja ympäristöasioita käsittelevä aikakauslehti. Julkaisuna se on varsin tuore: numeroita on ilmestynyt vasta kolme. Kävimme kesäisessä Kuopiossa tapaamassa Vihreiden Sanomien toimitusta.

Vihreät Sanomat sai alkunsa Helmin, Lotan ja Kaislan halusta auttaa luontoa. 13-vuotiaan Lotan huoli Itämeren tilasta heräsi, kun mökkirannassa Suomenlahdella merivesi oli niin sameaa, ettei pohjaa näkynyt.

”Ympäristö, eläimet, luonto ja Itämeri ovat meille tosi tärkeitä ja halusimme auttaa sekä jakaa tietoa”, nuoret toimittajat kertovat.

Jokainen Vihreiden Sanomien numero suunnitellaan huolella. Ystävykset suunnittelevat lehden ensin päässään ja sopivat sitten yhdessä, miltä kukin numero näyttää ja mitä sisältöjä niihin tulee. Lotta ja Helmi haastattelevat, kirjoittavat ja kuvittavat. Kaisla auttaa sarjakuvien piirtämisessä.

”Äiti on auttanut sarjakuvien taustojen värittämisessä”, hän kertoo. Myös Lotan ja Kaislan isä Miika auttaa ideoimisessa ja lehden painamisessa.

Ideat lehden sisältöihin tulevat lähipiiristä, Internetistä ja kirjoista. Lotta kertoo lukevansa paljon, ja isän mukaan kirjastossa vieraillaan toisinaan kahdestikin viikossa. Koskaan lehteä ei tehdä silloin, kun ei huvita.

”Joskus on tosi kova into tehdä, joskus taas on pitkiä taukoja. Usein parhaat ideat tulevat, kun sitä vähiten odottaa”, Lotta toteaa. Helmi on samaa mieltä.

John Nurmisen Säätiön toimitusjohtajan Annamari Arrakoski-Engardtin haastatteluaukeama Vihreissä Sanomissa.
Viimeisimpään Vihreiden Sanomien numeroon toimittajat haastattelivat John Nurmisen Säätiön toimitusjohtajaa Annamari Arrakoski-Engardtia. Kaikki numeron myyntitulot lahjoitetaan John Nurmisen Säätiölle. Lehden sivuilla seikkailee Vihreiden Sanomien maskotti, Sippe-siili.

Lastenlääkäri kohtaa työssään nuorten kokeman ympäristö- ja ilmastoahdistuksen

Lotan ja Kaislan isä Miika on työskennellyt parikymmentä vuotta lastenlääkärinä ja törmää aiempaa enemmän työssään lasten sekä nuorten ympäristö- ja ilmastoahdistukseen. Ilmastoon ja sitä kautta myös esimerkiksi ruokavalioon liittyvä ahdistus ovat molemmat teemoja, jotka nykyään nousevat usein esille.

”Lapset ja nuoret ovat hirveän tietoisia ympäristön ja vesistöjen tilasta. Välillä tuntuu, että he ovat asioista perillä vielä paremmin, kuin vanhempi sukupolvi. Siksi on tärkeää, että he pystyvät kanavoimaan sen herättämää ahdistusta ja löytämään sopivan reitin tunteiden purkamiseen”, Miika toteaa ja korostaa, ettei yhtä oikeaa tapaa ole. “Se voi olla esimerkiksi perheen tai ystävien kanssa keskustelua, itse tekemistä tai luonnossa liikkumista.”

Nykylapset kasvavat maailmassa, jossa tietoa tulvii joka suunnasta ja sitä on jatkuvasti saatavilla. Miika toteaa, että tietoisuus ympäristöasioista ei saisi vaikuttaa kasvuun ja kehitykseen. Lasten ja nuorten kokema huoli on tärkeää ottaa tosissaan.

”Ympäristö- ja ilmastoahdistus ovat todellisia ja aiheellisia huolia.”

Nainen lukee Vihreät Sanomat -lehteä meren äärellä.
Kuva: Kiira Suoranta

Perheissä asioita tulisi käydä läpi yhdessä keskustellen. Miikan mukaan vaikeiden asioiden jättäminen nuorten huoleksi on epäreilua ja ympäristöasioissa päävastuun on oltava ennen kaikkea päättäjillä.

”Heidän olisi tärkeää havahtua siihen, että tässä rakennetaan lapsille ja nuorille parempaa huomista. Ei ole kestävää, että vastuu on yksilöiden harteilla.”

Miika nostaa esille myös koulun merkityksen ympäristö- ja ilmastoahdistuksen käsittelyssä. Hänen mukaansa kouluissa voitaisiin nykyistä enemmän ohjata nuoria erilaisten konkreettisten toimien ääreen.

”Kotitaloustunneilla voitaisiin tehdä itämeriystävällistä ruokaa”, hän mainitsee esimerkkinä.

“Voitaisiin myös opetella valmistamaan myrkyttömiä pesuaineita ja korjaamaan asioita itse”, Lotta lisää.

Vihreät Sanomat -lehden aukeama, jossa on ruokaohjeita.
Vihreät Sanomat sisältää ajankohtaisten juttujen lisäksi muun muassa askartelu- ja reseptivinkkejä sekä sarjakuvia. Lehden ulkoasu toteutetaan toimituksen yhteistyönä.

Miikan mukaan lehtiprojekti ja sen myynnistä kertyvien myyntitulojen lahjoittaminen itämerityöhön ovat olleet lasten omia ideoita. Hän suhtautuu projektiin myönteisesti.

”Iloiseksihan se tekee, että lapset ovat löytäneet yhteisiä tapoja käsitellä tunteitaan”, Miika toteaa.

Seuraava Vihreiden Sanomien numero on jo työn alla. Lotta kertoo, että he ovat sitä varten haastatelleet erilaisten pikaruokaketjujen edustajia tavoitteenaan vertailla ruokien ympäristöystävällisyyttä. Suunnitelmissa on, että seuraavan numeron myyntituloista osa lahjoitettaisiin Suomen Luonnonsuojeluliitolle, loput Itämeren pelastamiseen.

Haluatko pysyä kartalla Itämeren tilasta?

Tilaa uutiskirjeemme ja kuulet ensimmäisenä Itämeri-aiheisista tapahtumista, säätiön hankkeiden etenemisestä, merellisistä julkaisuista ja muista kiinnostavista sisällöistä.

Lue seuraavaksi

Haku