Eduskuntavaalit 2023: Meriluonnon suojelu on kriisin keskelläkin ajankohtaista
Lisätietoja
Itämeren lajeja ja luontotyyppejä uhkaavat rehevöityminen ja ilmastonmuutos. Tehokkailla toimilla pinnanalainen monimuotoisuus on kuitenkin pelastettavissa.
Itämeri on maailman mittakaavassa ainutlaatuinen meri: se on murtovetinen, kylmä ja matala. Edellisen jääkauden jälkeen syntynyt Itämeri on mereksi nuori, ja sen veden suolapitoisuus on pienempi kuin valtamerissä. Muun muassa näistä syistä vain harvat lajit ovat sopeutuneet pärjäämään Itämeressä. Meriluonnon monimuotoisuus ei ole kovin suurta, jos vertaa vaikkapa valtameriin. Itämeressä monimuotoisuus perustuukin harvoihin avainluontotyyppeihin ja -lajeihin, kuten rakkohauruvyöhykkeisiin kalliorannoilla, meriajokasniittyihin hiekkapohjilla, merenlahtien vesikasviyhteisöihin ja kovien pohjien sinisimpukkakaupunkeihin.
Itämeren vedenalaisen luonto, sellaisena kuin sen tunnemme, on uhattuna: meremme lajeja ja luontotyyppejä uhkaavat sekä meren rehevöityminen että ilmastonmuutoksen aiheuttama lämpeneminen. Rehevöityminen on jatkunut jo lähes vuosisadan, ja sitä ovat lisänneet aikojen saatossa muun muassa teollisuuden jätevedet ja vesivessojen yleistyminen, maatalousmaan teholannoittaminen sekä soiden ojitus metsä- ja peltomaaksi.
Rehevöityminen on lisännyt vedessä elävien plankton- ja sinilevien määrää ja samentanut Itämeren vettä. Avainkasvilajit eivät saa valoa riittävän syvälle, ja kasvukelpoiset vyöhykkeet rannoillamme kapenevat. Kuollessaan levät vajoavat meren pohjaan, jossa niiden hajoaminen kuluttaa vedestä happea. Tällä hetkellä Itämeren syvänteissä on jo Tanskan pinta-alaa suurempi hapeton alue, ilman minkäänlaista elämää.
Ilmastonmuutos vaikuttaa myös pinnanalaiseen luontoon
Ilmastonmuutos vaikuttaa Itämeren monimuotoisuuteen kahdella merkittävällä tavalla: sateisuus lisää ravinteiden valumia maa-alueilta Itämereen, ja meriveden lämpeneminen muuttaa meren koko ekosysteemiä. Pohjoinen meremme lämpenee kolme kertaa nopeammin kuin maailman valtameret keskimäärin. Kaikki Itämeren olosuhteisiin sopeutuneet lajit eivät pysty mukautumaan nopeasti etenevään muutokseen.
Tulevaisuudessa myös eteläisemmät vieraslajit saattavat kotiutua Itämereen entistä helpommin, ja jotkin tulokkaista voivat olla uhka meremme alkuperäisille lajeille. Monimuotoisen luonnon kyky sopeutua ympäristönmuutoksiin on vahvempi kuin lajistoltaan köyhempien tai huonovointisten luonnonympäristöjen. Siksi lajiston köyhtyminen heikentää samalla koko meriluonnon selviytymistä ilmaston lämpenemisen mukanaan tuomissa muutoksissa.
Vielä ei ole liian myöhäistä
Vaikka Itämeren meriluonto on kovilla, voimme yhä vaikuttaa sen tulevaisuuteen. Jos rehevöityminen saadaan kuriin, meren tilan heikkeneminen voidaan pysäyttää. Siksi tarvitsemme päätöksiä ja tehokkaita toimia, joilla rehevöitymistä torjutaan. Merta rehevöittävän kuorman leikkaamisen lisäksi voimme suojella meriluontoa parhaiten kohdentamalla suojelutoimia erityisesti ekologisesti arvokkaimmille vedenalaisille luontoalueille, jotka on tunnistettu meriluonnon kartoituksissa.
Tulevien päättäjien tulee myös taata rahoitus niin EU:n biodiversiteettistrategian toimeenpanolle kuin rehevöitymistä vähentäville, tehokkaille vesiensuojelutoimille. Meillä ei ole varaa unohtaa ainutlaatuista Itämertamme kriisienkään keskellä.
Artikkeli on alun perin julkaistu MustRead-verkkomediassa.
Haluatko pysyä kartalla Itämeren tilasta?
Tilaa uutiskirjeemme ja kuulet ensimmäisenä Itämeri-aiheisista tapahtumista, säätiön hankkeiden etenemisestä, merellisistä julkaisuista ja muista kiinnostavista sisällöistä.
