Metsätalousmaiden valumavesiä puhdistetaan ”metsien munuaisten” avulla
Metsäojitusalueiden valumavesien palauttaminen soille hyödyttää niin lähivesistöjä, Itämerta, vesiä vastaanottavaa suoluontoa kuin ilmastoa. Siksi uudessa metsähankkeessa palautetaan vanhojen metsäojitusalueiden vesiä luonnontilaisille ja ennallistetuille soille. Ensimmäinen vesien palautustyö alkaa Taivalkoskella.
Puolet Suomen soista on metsäojitettu puiden kasvun parantamiseksi. Turvemaiden kuivuessa turve hajoaa, ja samalla valumavesiin pääsee vesistöjä rehevöittäviä ravinteita sekä vesiä tummentavia humusta ja kiintoainetta. Metsätalouden suurin vesistökuormituslähde ovatkin vanhat ojitusalueet, joilta ravinteita valuu lähijärviin, jokiin ja lopulta Itämereen.
Valumavesiä voidaan puhdistaa palauttamalla ne kuivuneille soille ja kitumaille. Suot toimivat kuten ihmiskehon munuaiset: niiden kasvillisuus ja pintaturve pidättävät ojavesien sisältämiä ravinteita ja kiintoainetta. Kun ojavedet ohjataan soille, niissä olevat ravinteet eivät pääse samoissa määrin valumaan eteenpäin jokiin ja muihin vesistöihin.
”Vesien palauttaminen on metsätalouden tehokkain vesiensuojelukeino. Valumavedet puhdistuvat suon läpi kulkiessaan, ja kuormitus alapuolisiin vesistöihin vähenee. Suo vettyy ja suokasvillisuus palautuu. Turpeen hajoaminen hidastuu ja suon hiilivarasto säilyy. Näin saadaan vesiensuojelun lisäksi parannettua suon monimuotoisuutta ja hillittyä ilmastonmuutosta”, kertoo erityisasiantuntija Anna Saarentaus John Nurmisen Säätiöstä.
Ensimmäisenä vettyy Roninsuo
Viime vuonna alkaneessa Yksityis-VESPA -hankkeessa tehdään vesienpalautuksia yksityisten metsänomistajien mailla Pohjanmaalla ja Etelä-Lapissa. Kohteiden suunnittelusta vastaa Tapio Palvelut Oy, toteutuksesta John Nurmisen Säätiö ja metsänomistajayhteistyön kehittämisestä Iin Micropolis Oy. Hanke saa rahoitusta ympäristöministeriön vesiensuojelun tehostamisohjelmasta.
Ensimmäinen vesien johtaminen toteutetaan Taivalkoskella sijaitsevalle Roninsuolle maaliskuussa. Suota ympäröivien ojitusalueiden valumavesiä johdetaan Roninsuolle tukkimalla olemassa olevia ojia kolmella padolla ja kaivamalla kaksi uutta johdeojaa.
”Roninsuolle kuuluvien valumavesien ohjaaminen takaisin suolle parantaa vesien laatua ja vähentää alapuolisen Tyräjärven vastaanottamaa kokonaiskuormitusta omalta osaltaan. Vesien palautuksessa on tärkeää suunnitella riittävä kuivavara eli varmistaa, että vesien johtaminen ei vetä ympäröiviä metsätalousmaita”, kertoo kohteen suunnittelusta vastaavan Tapio Palvelut Oy:n ennallistamisasiantuntija Matias Virta.
Metsänomistajat haluavat varjella lähiluontoa ja marjasatoa
Hankkeeseen osallistuvat metsänomistajat saavat vesien palautuksen toteutuksen ilmaiseksi. Roninsuon omistajat Seija ja Timo Laurila halusivat lähteä kokeilemaan vesien palautusta maillaan ja nähdä, millainen vaikutus sillä on sekä suoluontoon että läheiseen Koviojärveen.
”Roninsuo on varsinkin kesällä kuivahtanut, ja toivomme, että vesien johtamisen myötä suo jäisi kosteammaksi, ja siten hillasato voisi parantua. Haluamme myös vähentää Koviojärven rehevöitymistä ja tummumista. Järvi on meille tärkeä virkistäytymis- ja kalastuspaikka”, kertoo Seija Laurila.
Hankkeessa tehdään tänä vuonna vesien palautuksia myös Halsualla, Ranualla ja Alavudella.
”Itsekin metsänomistajana ajattelen, että vesien palauttaminen kannattaa, sillä esimerkiksi riekot ja lakat ovat kärsineet turhista ojituksista, ja vesien palautus parantaa myös kalojen elinolosuhteita lähivesistöissä. Kun vesien palautus suunnitellaan ja toteutetaan huolella, saadaan paljon hyviä asioita aikaan, eikä varsinainen metsätalous kärsi”, sanoo Iin Micropolis Oy:n projektipäällikkö Jouni Tanskanen.
Vesien palauttaminen edistää Suomen biodiversiteettitavoitteita
Paikallisten vesistö-, monimuotoisuus-, ja ilmastohyötyjen lisäksi vesien palauttaminen edistää myös Euroopan unionin jäsenvaltioilleen asettamia tavoitteita. Suomi on muiden maiden ohella sitoutunut EU:n biodiversiteettistrategiaan, jonka tavoitteena on pysäyttää luontokato ja kääntää luonnon monimuotoisuuden kehitys myönteiseksi vuoteen 2030 mennessä.
Osana tätä strategiaa Euroopan unionin neuvosto päättää alkukeväästä EU:n ennallistamisasetuksesta, jonka sisällöstä päästiin sopuun viime marraskuussa. Asetus tulee mahdollisesti voimaan kesällä.
”Ennallistamisasetus edellyttää jäsenmailta luonnon tilaa parantavia toimia. Niitä ovat muun muassa suo-ojien tukkiminen sekä joki- ja purouomien palauttaminen kohti luonnontilaa. Hankkeemme toteuttaakin asetuksen tavoitteita jo nyt”, toteaa Anna Saarentaus.
Vähennämme metsätalouden päästöjä vesistöihin puhdistamalla metsäojitusalueiden vesiä yhteistyössä Tapion ja Iin Micropoliksen kanssa.
Haluatko pysyä kartalla Itämeren tilasta?
Tilaa uutiskirjeemme ja kuulet ensimmäisenä Itämeri-aiheisista tapahtumista, säätiön hankkeiden etenemisestä, merellisistä julkaisuista ja muista kiinnostavista sisällöistä.
