Rantavaltioiden jännittynyt turvallisuustilanne heijastuu merelle

Pohjois-Euroopan turvallisuustilanne niin maalla kuin merellä on käynyt vaikeammin ennustettavaksi. Huolta herättävät nyt Venäjän varjotankkerit, joiden kunto ja omistukset ovat epäselviä. Päivittäisessä meriliikenteessä elämä jatkuu kuitenkin ennallaan. 

Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja siitä seuranneet toimenpiteet ovat lisänneet jännitteitä maalla, ja se näkyy myös Itämerellä.  

Viime aikoina huolta ovat herättäneet EU:n Venäjälle asettamista kauppapakotteista seuranneet niin kutsutut varjotankkerit. Venäjä kuljettaa niillä sanktioituja vientituotteita, kuten raakaöljyä. Tankkerit liikennöivät ilman länsimaista vakuutusta, eikä alusten kunnosta, niiden omistuksesta tai miehistöstä ole tarkkaa tietoa. 

”Kuinka miehistö, joka ei ole välttämättä toiminut usein Itämerellä, tuntee jääolosuhteet? Entä millainen on alusten kunto? Varjoaluksiin liittyy epävarmuustekijöitä”, kertoo Suomen merivoimien esikuntapäällikkö, lippueamiraali Jukka Anteroinen.  

Anteroisen mukaan sekä Suomi että Itämeren maat yhdessä ovat valmistautuneet jo pitkään Itämerellä tapahtuvaan onnettomuuteen, joka voisi aiheuttaa ympäristöhaittaa. Suurin riski on massiivinen öljyonnettomuus.  

Muutoksista huolimatta arki Itämerellä sujuu kuin ennenkin.  

”Itämeren turvallisuustilanne heijastelee sitä, mitä Pohjois-Euroopassa tapahtuu. On kuitenkin syytä erottaa arkisen merenkulun sujuvuus ja valtioiden väliset jännitteet”, Anteroinen kuvaa. 

Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran John Nurmisen Säätiön Telegrammi-lehdessä (1/2024).