Hyppää sisältöön
Etusivu
Mitä teemme
Itämeri-media
Itämeri tarvitsee puolustajia EU:ssa – näin ehdokkaat vastasivat vaalikoneiden ympäristökysymyksiin

Itämeri tarvitsee puolustajia EU:ssa – näin ehdokkaat vastasivat vaalikoneiden ympäristökysymyksiin

Sinilevää Itämeressä ylhäältä kuvattuna
Sinilevälautat ovat merkki Itämeren rehevöitymisestä. Kuva: Suomen ympäristökeskus Syke

Tulevissa EU-vaaleissa valittavan Euroopan parlamentin on satsattava vesistöystävälliseen maatalouspolitiikkaan, ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja meriluonnon ennallistamiseen. Selvitimme vaalikonevastausten perusteella, miten eduskuntapuolueiden ehdokkaat keskimäärin suhtautuvat ympäristökysymyksiin.

EU:ssa ohjataan eurooppalaista ja siten myös suomalaista ympäristöpolitiikkaa. Tällä hetkellä Suomen kaikesta ympäristölainsäädännöstä jopa 80 prosenttia tulee EU-päätösten kautta. Unioni on myös suuri ympäristötoimien rahoittaja: erilaisten rahoitusohjelmien kautta on Suomessakin toteutettu ja toteutetaan niin maa- kuin meriluonnon tilaa parantavia hankkeita. Unionin meristrategia- ja vesipuitedirektiivit velvoittavat Suomea ja muita Itämeren valuma-alueiden EU-maita laatimaan vesienhoitosuunnitelmat ja noudattamaan niitä.

Kesäkuun alussa käytävät EU-vaalit ovatkin tärkeät ympäristön ja merien kannalta.

”Euroopan parlamentin päätökset vaikuttavat kiinteästi myös Itämeren tulevaisuuteen. Parlamentti päättää muun muassa unionin budjetista, ja vaikuttaa siihen, kuinka paljon ympäristön- ja meriensuojeluun ohjataan rahoitusta seuraavan viiden vuoden aikana. Vaaleissa ympäristö- ja Itämeriystävällisen ehdokkaan äänestäminen on helppo tapa vaikuttaa Itämerta ja vesistöjä koskevaan päätöksentekoon”, kertoo John Nurmisen Säätiön toimitusjohtaja Annamari Arrakoski-Engardt.

EU:n biodiversiteettistrategian tavoitteena on pysäyttää luontokato ja kääntää luonnon monimuotoisuuden kehitys myönteiseksi vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteena on myös suojella 30 prosenttia maa- ja merialueista, saada kolmannes näistä alueista tiukan suojelun piiriin ja palauttaa maa- ja meriekosysteemit hyvään tilaan. Suomi muiden EU-maiden ohella on sitoutunut näihin kunnianhimoisiin tavoitteisiin.

Jotta tavoitteisiin päästään, on EU:n edistettävä luonnon ennallistamista hyväksymällä ennallistamisasetus, uudistettava maatalouden tukipolitiikkaa siten, että kannustimet kohdistuvat vesistöystävälliseen toimintaan, päästävä irti fossiilisista polttoaineista ja satsattava Itämerta rehevöittävän ravinnekuormituksen vähentämiseen.

Tutustu tarkemmin vaaliteemoihimme.

Vaalikonevastaukset paljastavat: puolueet suhtautuvat vaihtelevasti ympäristökysymyksiin

Ovatko suomalaiset EU-vaaliehdokkaat valmiita toimimaan Itämeren puolesta? Selvitimme, miten eduskuntapuolueiden ehdokkaat vastasivat medioiden vaalikoneissa Itämeren tilaan vaikuttaviin ympäristöteemaisiin kysymyksiin. Valikoimme tarkasteluun maa- ja metsätalouteen, ennallistamiseen sekä hiilineutraaliuteen liittyvät kysymykset. Prosentit kertovat, kuinka samaa mieltä esitettyjen väitteiden kanssa vaalikoneisiin vastanneet puolueiden ehdokkaat keskimäärin ovat. Prosentit näyttävät siis ehdokkaiden antamien vastausten keskiarvon.

Eroon fossiilisista polttoaineista

Meret kärsivät ilmaston lämpenemisestä. EU:n on sitouduttava kunnianhimoiseen hiilineutraaliustavoitteeseen jo vuoteen 2040 mennessä, jotta ilmaston lämpeneminen voidaan rajoittaa 1,5 asteeseen.

Helsingin Sanomat ja Ilta-Sanomat kysyivät vaalikoneissaan, ovatko ehdokkaat samaa mieltä siitä, että EU:n on päästävä eroon fossiilisista polttoaineista. Perussuomalaisia ja kristillisdemokraatteja lukuun ottamatta puolueiden ehdokkaat olivat tästä keskimäärin joko täysin tai osittain samaa mieltä.

Maatalouden päästöt kuriin

Tällä hetkellä Itämeren rehevöittävästä fosfori- ja typpikuormituksesta suurin osa tulee maa- ja metsätaloudesta. Maataloudesta Itämereen päätyvien fosforin ja typen määrää on saatava vähennettyä, jotta Itämeren rehevöityminen vähenee. EU:n on uudistettava maatalouden tukipolitiikkaa, ja kannustimia on kohdennettava vesistö- ja ilmastoystävälliseen sekä luonnon monimuotoisuutta vahvistavaan toimintaan geneeristen tukien sijaan.

Maa- ja metsätaloudesta ehdokkailta kysyttiin MTV:n ja Helsingin Sanomien vaalikoneissa. Eläintuotantoon liittyviä tukia olivat valmiita vähentämään vasemmistoliiton, vihreiden ja sdp:n ehdokkaat. Hakkuita olivat valmiita vähentämään vihreiden ja vasemmistoliiton ehdokkaat.

Itämeren luontokato pysäytettävä

Jotta pinnanalainen monimuotoisuus säilyy, on siihen kohdistuvia paineita vähennettävä ja suojelualueiden määrää lisättävä. Luontokato etenee Suomen rannikkovesissä, ja avainlajit katoavat. EU:n on edistettävä luonnon ennallistamista hyväksymällä jo pitkään valmisteltu ennallistamisasetus: se kattaa myös pinnanalaisen luonnon ennallistamisen.

Iltalehden vaalikoneessa ehdokkailta kysyttiin, tulisiko heidän mielestään Suomen edistää ennallistamisasetusta, vaikka se aiheuttaisi merkittäviä kustannuksia. Täysin tai osittain samaa mieltä olivat vasemmistoliiton, vihreiden, rkp:n ja sdp:n ehdokkaat.

Kävimme läpi Helsingin Sanomien, Ilta-Sanomien, Iltalehden MTV:n ja Ylen vaalikoneet. Valikoimme tarkasteluun ne ympäristöteemaiset kysymykset, joissa on suorin yhteys Itämeren tilaan vaikuttaviin aiheisiin.

Lue lisää EU-vaaliteemoista:

Rakkohaurua Itämeren pohjassa. Kuva: Pekka Tuuri.
Uutinen
Luontokadon pysäyttäminen vaatii sitoutumista – Suomi ei saa kaataa EU:n ennallistamisasetusta 
Vedenalainen maisema
Blogi
Luontokato vaarantaa parhaillaan ihmisen elämän edellytyksiä maapallolla
Saaria ja meri ylhäältä kuvattuna
Uutinen
Kannanotto: Maatalouden valumat saatava kuriin
Itämeren vanha kartta John Nurmisen Säätiön kokoelma
Sivu
EU-vaalit 2024

Haluatko pysyä kartalla Itämeren tilasta?

Tilaa uutiskirjeemme ja kuulet ensimmäisenä Itämeri-aiheisista tapahtumista, säätiön hankkeiden etenemisestä, merellisistä julkaisuista ja muista kiinnostavista sisällöistä.

Haku