Pellon perintö -hanke tukee maatalousyrittäjien toimeentuloa ja mahdollistaa vesistöjen suojelun
Lisätietoja
John Nurmisen Säätiön uusi Pellon perintö -hanke tarjoaa Varsinais-Suomen maatalousyrittäjille konkreettisia ratkaisuja ja rahallista tukea peltojen kasvukunnon parantamiseen. Hanke keskittyy Uskelanjoen alueelle ja pyrkii parantamaan alueen tilojen kannattavuutta ja lähivesistöjen viihtyisyyttä.
Pellon perintö -hanke tarjoaa maatalousyrittäjille maksutonta neuvontaa sekä korvausta toteutettavista toimista. Osallistuminen on helppoa: tilat voivat tilata maatalousammattilaisen neuvojakäynnin, jonka perusteella laaditaan tilakohtainen suunnitelma.
”Haluamme tuoda maatalousyrittäjille valmiita ratkaisuja ja auttaa heitä parantamaan tilojensa tuottavuutta ympäristön kannalta kestävällä tavalla. Tukea tarvitaan, sillä maatalouden kannattavuus on valmiiksi heikoissa kantimissa ja työkuormakin saattaa olla suuri,” Pellon perintö -hankkeen projektipäällikkö Henri Nikkonen kertoo.
Maanparannustoimiin lukeutuu peltojen kipsikäsittely yhteistyössä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen KIPSI-hankkeen kanssa tai maksuton rakennekalkitus. Suojavyöhykkeiden perustamiseen ja talviaikaisen kasvipeitteisyyden lisäämiseen voi saada rahallista korvausta.
”Mukana on keinoja, joihin viljelijä voi saada myös maatalouden tukia. Maksamme niiden päälle lisäkannustimen, jotta toimet saataisiin laajemmin käyttöön”, hankkeen projektipäällikkö Nikkonen sanoo.
Lisäksi hankkeen asiantuntijat auttavat kotieläintilallisia löytämään ratkaisuja ylimääräisten lantaravinteiden käsittelyyn. Eläintiloilla syntyy lähipeltojen kasvien tarpeeseen nähden liikaa lantafosforia. Prosessoitua lantaa siirretään sellaisten kasvitilojen pelloille, joilla on tarvetta fosforilannoitukselle ja orgaanisen hiilen lisäykselle.
”Maatalousyrittäjä joutuu tekemään lisätöitä selvittäessään mistä lantaa voisi saada tai kuka sitä voisi vastaanottaa. Vähennämme tätä työkuormaa auttamalla selvitystyössä ja korvaamalla lannan kuljetuskustannuksia”, Nikkonen kertoo.
Kolmivuotisen hankkeen aikana on tarkoitus saada mukaan kaikki Uskelanjoen valuma-alueen viljelijät eli noin 200 tilaa. Vuonna 2025 tavoitteena on saada 50 tilaa tekemään konkreettisia maanparannustoimia.
”Viljelijät saavat hankkeesta arvokasta tukea peltojensa kasvukunnon parantamiseen ja tilojensa kannattavuuden kehittämiseen. Samalla parannamme paikallisille tärkeän Uskelanjoen hyvinvointia ja alueen viihtyisyyttä,” Nikkonen toteaa.
Kuvia ja kokemuksia Uskelanjoen arjesta
Pellon perintö -hankkeen tarkoituksena on tehdä Uskelanjoen alue ja paikallisidentiteetti näkyväksi myös kulttuurin keinoin. Hankkeessa kerätään paikallisten viljelijöiden, maanomistajien ja asukkaiden muistoja, kokemuksia ja havaintoja Uskelanjoesta. Näistä muistoista kootaan tarinallinen valkokuvanäyttely.
”Muistojen ja tarinoiden avulla voimme vahvistaa ihmisten suhdetta oman asuinalueen historiaan ja luontoon. Minkä tunnemme, sitä meidän on helpompi rakastaa ja suojella,” kertoo hankkeen toinen projektipäällikkö Elina Tuomarila.
Taiteilijat Kati Rapia ja Ilona Valkonen liikkuvat alueella paikallisiin tutustuen ja heitä haastatellen. Tarinallisen valokuvanäyttelyn ohella luvassa on valokuvapotretteja, pieniä tapahtumia ja Uskelanjoen tarinoita kuvaava kokemuskartta.
”Muistojen keruuseen osallistuminen on vapaaehtoista ja viljelijät voivat toki osallistua vain maanparannustoimien tekemiseen”, Tuomarila sanoo.
Vähennämme Saaristomeren ravinnekuormitusta ja vahvistamme ihmisten suhteesta omaan lähivesistöönsä Uskelanjoen valuma-alueella Varsinais-Suomessa.
Lue seuraavaksi
Haluatko pysyä kartalla Itämeren tilasta?
Tilaa uutiskirjeemme ja kuulet ensimmäisenä Itämeri-aiheisista tapahtumista, säätiön hankkeiden etenemisestä, merellisistä julkaisuista ja muista kiinnostavista sisällöistä.