Ahvenanmaan merenlahdet huolestuttavassa tilassa – kipsikäsittelystä tehokas apu
Ahvenanmaan merenlahtien rehevöityminen on pahentunut viimeisen 20 vuoden aikana. Lahtiin maalta valuvaa ravinnekuormitusta on vähennettävä, jotta niiden tila voi parantua. Tehokas keino ravinnepäästöjen vähentämiseksi on peltojen kipsikäsittely. John Nurmisen Säätiö, Rädda Lumparn ja paikalliset viljelijät levittivät viime vuonna kipsiä 102 hehtaarille peltopinta-alaa Ahvenanmaalla.
Ahvenanmaan merenlahdet kärsivät rehevöitymisestä, ja tilanne on pahentunut viimeisen 20 vuoden aikana, osoittaa Åbo Akademin viime vuonna julkaisema tutkimus. Ahvenanmaan merenlahtien avainlaji näkinpartaislevä on vähentynyt, kun taas rehevöitymisestä hyötyvät rihmalevät ovat lisääntyneet myös alueilla, joilla niitä ei aiemmin ole suurissa määrin havaittu.
Itämerta rehevöittää tällä hetkellä eniten maataloudesta vesistöihin ja mereen päätyvä liukoinen fosfori. Fosforia tarvitaan pelloilla kasvien ravinteena, mutta ylijäämä huuhtoutuu sateiden mukana vesistöihin.
”Ahvenanmaalla on mittaustulosten perusteella Suomen peltojen korkeimmat fosforipitoisuudet, ja siksi on tärkeää edistää maatalouden vesiensuojelutoimia juuri siellä”, kertoo projektipäällikkö Henri Nikkonen John Nurmisen Säätiöstä.
Kipsikäsittelyllä pelastetaan merenlahtia
Peltojen kipsikäsittelyn on tutkimuksissa todettu vähentävän fosforipäästöjä vesistöihin tehokkaasti: kipsikäsittely jopa puolittaa vesistöihin päätyvän fosforin ja kiintoaineksen määrän useiden vuosien ajan. Se onkin tällä hetkellä tehokkain tapa vähentää nopeasti maataloudesta aiheutuvaa fosforikuormitusta.
Manner-Suomessa peltojen kipsikäsittely on mukana valtion Vesiensuojelun tehostamisohjelmassa, joten kipsin vastaanottaminen ja levittäminen on viljelijöille ilmaista. Ahvenanmaalla kipsikäsittelyä ei kuitenkaan tueta, joten John Nurmisen Säätiö on edistänyt yhdessä paikallisen Rädda Lumparn -järjestön kanssa kipsikäsittelyä alueella.
Vuonna 2023 kipsihankkeeseen osallistui yhdeksän viljelijää. He levittivät kipsiä yhteensä 102 hehtaarille peltopinta-alaa, joka kattoi 37 eri peltolohkoa. Määrällisesti kipsiä levitettiin Ahvenanmaalla yhteensä 410 tonnia.
”Ahvenanmaan merenlahdet ovat paikoin hyvin rehevöityneitä, ja tutkimustulokset osoittavat, että rehevöityminen on lisääntynyt. Kipsikäsittely ja muut vesiensuojelutoimet ovat tärkeitä, jotta saamme lahtien tilaa pikkuhiljaa parannettua. Hienoa, että useat viljelijät lähtivät mukaan hankkeeseen”, iloitsee Henri Nikkonen.
Tilallinen Kristoffer Lundberg lähti mukaan hankkeeseen vuonna 2023. Lundberg on Ahvenanmaan suurin maidontuottaja, ja hänen pelloillaan viljellään muun muassa rehua. Lundbergin pelloille levitetään kipsiä myös tänä vuonna.
”Ahvenanmaan vesistöjen tilan parantaminen on minusta välttämätöntä. Kaikki, mikä edistää ympäristön hyvinvointia, on kokeilemisen arvoista”, hän sanoo.
John Nurmisen Säätiön kipsihanke Ahvenanmaalla päättyi, mutta kipsin käyttöä pelloilla edistetään EU:n rahoittamassa GYPREG-hankkeessa, jossa kipsikäsittelyiden soveltuvuutta ja käyttöönottoa tutkitaan laajemmin eri Itämeren rannikkovaltioissa. Säätiö jatkaa uuden hankkeen puitteissa Ahvenanmaan peltojen kipsikäsittelyjä ja vaikutuksien seurantaa tänä vuonna.
Vähennämme Itämereen päätyviä fosfori- ja kiintoainehuuhtoumia kipsikäsittelyyn osallistuvilta peltolohkoilta Ahvenanmaalla.
Haluatko pysyä kartalla Itämeren tilasta?
Tilaa uutiskirjeemme ja kuulet ensimmäisenä Itämeri-aiheisista tapahtumista, säätiön hankkeiden etenemisestä, merellisistä julkaisuista ja muista kiinnostavista sisällöistä.
