Venäjän hyökkäyssota toi varjolaivaston Suomenlahdelle – myös jäätalvet kasvattavat öljyonnettomuuden riskiä
Kirjoittaja
Huonokuntoiset alukset, satelliittihäirintä ja öljyn alkuperämaan häivytysyritykset ovat nostaneet öljyonnettomuuden riskiä erityisesti Suomenlahdella. Ennaltaehkäisy, valvonta ja onnettomuuden sattuessa välitön torjunta ovat avainasemassa, sillä öljyn puhdistaminen rannoilta on äärimmäisen hidasta ja vaikeaa.
Aloitetaan pahimmasta skenaariosta:
Vanha, huonokuntoinen ja vakuuttamaton raakaöljyä kuljettava alus joutuu vaaratilanteeseen Suomenlahdella myrskysäässä. Miehistö ei tunne aluetta, eikä satelliittipaikannus häirinnän takia toimi tarkasti – niinpä karikko jää huomaamatta. Kaksi lastitankkia tyhjenee mereen: yhteensä 30 tuhatta kuutiota öljyä. Tuho on mittava. Myrskytuuli tekee öljyn keräämisestä mahdotonta, ja öljy pääsee sekoittumaan meriveteen.
Pitkään aikaan tällainen kauhuskenaario ei onneksi ole käynyt toteen. Valitettavasti sen riski on kuitenkin kasvanut. Itämeren 17 suuren öljysataman kautta kulkee yli 250 miljoonaa tonnia öljyä vuodessa. Suomenlahti on erityisen tärkeä kauttakulkureitti venäläiselle öljylle, jota kuljettavat tällä hetkellä aiempaa huonokuntoisemmat alukset, niin sanottu varjolaivasto.
Onnettomuusriski poikkeuksellisen korkea
Venäjän Ukrainassa aloittaman hyökkäyssodan ja siitä seuranneiden Venäjälle asetettujen pakotteiden vuoksi länsimaisen vakuutussuojan piirissä olevat tankkerit ovat vähemmistössä venäläisen öljyn kuljetuksissa . Tilalle on haalittu maailmanmarkkinoilta vanhoja, huonokuntoisempia aluksia. Venäjä häiritsee myös satelliittipaikannusta, minkä seurauksena navigointi Suomenlahdella vaikeutuu.
”Tähän voidaan lisätä vielä se, että venäläisen öljyn alkuperää pyritään häivyttämään [pakotteiden kiertämiseksi], joten alukset manipuloivat automaattista tunnistusjärjestelmää, jotta ei olisi ilmiselvää, että ne ovat hakeneet öljynsä Venäjältä. Nämä kaikki tekijät yhdessä nostavat riskitasoa, että jotain sattuu”, kuvaa meriturvallisuusasiantuntija Petteri Salli Rajavartiolaitokselta.
Viranomaiset valppaana
Tilanteesta voidaan löytää jotakin positiivista: vaikka viime vuosina Suomenlahdella on nähty läheltä piti -tilanteita, mittavalta öljyonnettomuudelta on vältytty.
Lisäksi Itämeren rannikkovaltiot ovat valmistautuneet: liikennettä Itämerellä seurataan tarkasti, ja öljyntorjuntaa on harjoiteltu.
”Kyllä viranomaiset kaikissa Itämeren maissa, Venäjän mukaan lukien, pyrkivät estämään sen, että vahinko sattuisi. Ei mielestäni ole Venäjänkään intresseissä, että sen öljykuljetuksiin tulisi häiriöitä onnettomuuden takia.”
Salli kuvailee, että Suomen ja Viron valvovat viranomaiset tarttuvat nopeasti radioon, mikäli aluksen havaitaan poikkeavan reitiltään.
Jäätalvet lisäävät onnettomuusriskiä
Suomen öljyntorjuntavastuu on avomerialueilla Rajavartiolaitoksella, rannikolla alueellisilla pelastuslaitoksilla. Onnettomuuden sattuessa tärkeintä on toimia mahdollisimman nopeasti ja lähellä vahingon lähdettä. Öljyn leviämistä voidaan estää puomeilla, ja öljyä kerätään talteen mekaanisesti esimerkiksi harjakeräimillä.
Sää ja vuodenaika vaikuttavat torjuntaan. Erityisen hankalaa torjunta on kovina pakkastalvina, jolloin meri on monin paikoin jäässä. Talvella öljyn kerääminen on hitaampaa ja tehottomampaa kuin kesällä. Suomi onkin yhteistyössä muiden Pohjoismaiden kanssa kehittänyt öljyntorjuntamenetelmiä jääolosuhteisiin.
Jäät nostavat myös onnettomuusriskiä.
”Alukset liikkuvat jäänmurtajan avaamassa rännissä. Voi tulla peräänajoja, jotka vaurioittavat alusten runkoja, ja sieltä voi tulla vuotoja. Tänäkin talvena nähtiin sitä, että aluksia jäi kiinni jäihin ja ajelehti jäälautan mukana. Jos alusta ei pystytä nopeasti vapauttamaan jäälautasta, on riski, että se ajautuu lautan mukana karille ja vaurioituu. Sitten meillä on öljy meressä talviolosuhteissa, jään seassa”, Salli kuvailee.
Ennaltaehkäisy ylivoimaistesti tehokkain ja halvin tapa torjua öljyvahinkoa
Jälkitorjunta ja puhdistustyöt ovat vähintään kymmenen kertaa kalliimpia kuin varautumistoimet. Sama pätee keräämiseen: mitä nopeammin pystytään reagoimaan, sitä helpompaa ja edullisempaa öljyn kerääminen on.
”Jos alus on karilla ja vuotaa öljyä, meillä on nyrkkisääntö: jos öljyn pystyy pumppaamaan aluksesta toiseen siten, ettei se pääse mereen, maksaa se yhden yksikön. Jos joudumme keräämään öljyn merestä, maksaa se 10 yksikköä. Jos öljy pääsee rannoille, niin sitten se maksaa sata yksikköä.”
Käytännössä viimeinen skenaario voi tarkoittaa jopa miljoonan euron kustannusta vuorokaudessa.
Pultit Itämeren puolesta
Säätiömme on käynnistänyt yhdessä Metsähallituksen, Rajavartiolaitoksen ja Kymenlaakson pelastuslaitoksen kanssa Saariston öljypuomihankkeen, jossa rakennetaan itäisen Suomenlahden saaristoon pysyvä öljyntorjuntapuomien kiinnitysjärjestelmä. Käytännössä kyse on saaristokallioon pultattavista kalliorenkaista, joihin öljyntorjuntapuomit voidaan kiinnittää nopeasti öljyonnettomuuden sattuessa.
Keino on yksinkertainen ja kustannustehokas, ja sillä voidaan suojata merkittäviä alueita Suomenlahdella. Ensimmäisessä vaiheessa kalliorenkaita asennetaan Suomen rannikolle Pyhtäältä Virolahdelle.
Ensimmäisen vaiheen alue on valittu siksi, että sen herkkää luontoa uhkaavat öljykuljetukset ja vilkas rahtiliikenne. Metsähallitus on tunnistanut alueen erityisen herkät luontokohteet. Priorisoitavia luontokohteita ovat muun muassa rantaniityt, hiekkarannat, lintuyhdyskunnat sekä luonnonsuojelualueet. Pultit asennetaan paikoilleen elokuussa 2026 lintujen pesintäkauden päätyttyä.
Projektia rahoitetaan “Vedetään pultit Itämeren puolesta!”-nimisellä kampanjalla, joka kerää lahjoituksia kansalaisilta ja yrityksiltä.
Rakennamme viranomaisten kanssa itäisen Suomenlahden saaristoon pysyvän öljyntorjuntapuomien kiinnitysjärjestelmän.
Vedetään pultit Itämeren puolesta!
Venäjän varjolaivastoa liikkuu Suomenlahdella nyt ennätysmäärä. Vakavan öljyonnettomuuden riski on kasvanut poikkeuksellisen korkeaksi. Tarvitsemme merenpuolustustahtoa.
Suojataan Itämeren rantoja kalliorenkaiden eli öljypuomien kiinnittämiseen tarvittavien pulttien asentamisella.
Haluatko pysyä kartalla Itämeren tilasta?
Tilaa uutiskirjeemme ja kuulet ensimmäisenä Itämeri-aiheisista tapahtumista, säätiön hankkeiden etenemisestä, merellisistä julkaisuista ja muista kiinnostavista sisällöistä.
