Yhteiset luontotavoitteet etääntyvät: Suomi ei ole saavuttamassa kansainvälisiä sitoumuksiaan
Teksti
YK:n luontokokouksessa Jerevanissa lokakuussa 2026 tarkastellaan, miten maailman maat ovat onnistuneet toteuttamaan luontokatoa vähentäviä toimia. Lähes 90 prosenttia sopimusmaista on asettanut luontotavoitteita, mutta nykyisen kaltaisella toimeenpanolla niitä ei tulla saavuttamaan. Suomi ei ole vieläkään saanut valmiiksi omaa kansallista biodiversiteettistrategiaansa, joka ohjaisi toimia luontokadon pysäyttämiseksi.
Yhteisistä tavoitteista luonnon suojelemiseksi ja ennallistamiseksi sovittiin vuonna 2022 Montrealin luontokokouksessa. Syntyneen sopimuksen (Kunming-Montrealin luonnon monimuotoisuuden kehys) keskeinen tavoite on suojella 30 prosenttia maapallon maa- ja merialueista sekä ennallistaa 30 prosenttia heikentyneistä alueista vuoteen 2030 mennessä. Päämääränä on myös edistää luonnon kestävää ja oikeudenmukaista käyttöä.
YK:n luontokokouksessa arvioidaan kansallisten raporttien perusteella, miten yhteisesti sovittuja tavoitteita on edistetty.
Vaikka edistystä on tapahtunut, kokousta varten kootun raportin mukaan toimeenpanossa on merkittäviä esteitä. Ongelmana on etenkin luontotoimien riittämätön rahoitus samalla, kun luontokatoa aiheuttavia toimia tuetaan edelleen mittavasti.
Merensuojelu laahaa jäljessä
Etenkin meri-, rannikko- ja sisävesien ekosysteemien tilaa parantavien toimien kohdalla ollaan takamatkalla.
Kuilu tavoitteiden ja todellisuuden välillä on suuri: 2026 julkaistun meriensuojeluraportin mukaan koko valtameren pinta-alasta on suojeltuna paperilla 10 prosenttia ja tehokkaasti suojeltuna vain reilu 3 prosenttia. Suomen merialueista on puolestaan suojeltu tällä hetkellä noin 12 prosenttia. Monimuotoisuuskehyksen tavoitteiden eteen on kyllä tehty toimia, mutta vauhti ei riitä.
Meri- ja rannikkoalueiden suojelu on lisääntynyt maailmanlaajuisesti noin 1,7 prosenttia vuoden 2022 jälkeen: samalla vauhdilla vuonna 2030 suojeltuna olisi vain 12–15 prosenttia. Jotta meren suojelutavoitteisiin voidaan päästä, rahoituksen tulisi olla noin 9–10 kertaa nykyistä suurempaa.
Ratkaisuja ja toimiviksi todettuja malleja rahoitukseen on olemassa. Samalla rahoitusvajetta pitäisi kuroa umpeen vähentämällä tukia meriympäristöä kuormittavalle toiminnalle.
Suomi ilman voimassa olevia suunnitelmia
Suomi on osallistunut lokakuun luontokokoukseen jälleen ilman omaa kansallista monimuotoisuusstrategiaansa, jossa määritellään keinoja ja tavoitteita luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi.
Strategian laatimista velvoitetaan sekä kansainvälisesti että kansallisesti Suomen omassa luonnonsuojelulaissa. Edellinen strategiakausi päättyi vuonna 2020. Uuden strategian valmistuminen on jumittanut vuosia poliittisessa väännössä.
Suomi on suojellut pinta-alastaan vain noin 16–17 prosenttia, eli noin viisi miljoonaa hehtaaria. Kansainvälisen 30 prosentin suojelutavoitteen saavuttaminen määräajassa on Suomen nykyisellä suojeluvauhdilla mahdotonta.
”Suomi osallistuu jo kolmatta kertaa YK:n luontokokoukseen ilman biodiversiteettistrategiaa, eikä ole saavuttanut suojelutavoitteita, joihin on kansainvälisesti sitoutunut. Myös EU:ssa Suomi on edelläkävijyyden sijaan viime vuosina lähinnä pyrkinyt jarruttamaan yhteisiä luontotavoitteita”, toteaa John Nurmisen Säätiön ohjelmapäällikkö Miina Mäki.
Esimerkiksi kansallisen ennallistamissuunnitelman laatimisen kohdalla Suomi on pyrkinyt muuttamaan boreaalisen luonnonmetsän määritelmää sen sijaan, että metsää ennallistettaisiin EU-lainsäädännön mukaisesti.
Luontoon sijoittaminen kannattaa
Keskeinen haaste luontokadon pysäyttämisessä on rahoituksen puute. Esimerkiksi Suomessa luonnonsuojelun METSO- ja Helmi-ohjelmat tarjoavat toimivia työkaluja, mutta rahoitus on täysin riittämätöntä.
Samaan aikaan positiivisiakin toimia kumoaa haitallisten tukien ja kannustimien määrä, joka on maailmanlaajuisesti luontorahoitusta suurempaa. Jokaista suojeludollaria kohtaan käytetään 30 dollaria luontoa tuhoavaan toimintaan.
Luontotoimet eivät kuitenkaan ole vain kuluerä, päinvastoin. Luonnon ennallistaminen on mahdollisuus lisätä hyvinvointia ja tukea ilmastonmuutoksen hillintää sekä sen vaikutuksiin sopeutumista. Monet ennallistamistoimet ovat myös toteutettavissa kustannustehokkaasti. Euroopan komission arvion mukaan ennallistaminen tuo Suomelle hyötyjä vuosittain lähes kymmenen miljardin euron edestä.
Luontokadon pysäyttäminen vaatiikin yhteiskuntamme ja luontoa kuluttavan talousjärjestelmämme läpileikkaavaa muutosta – ei ainoastaan toimia ympäristösektorilla.
Haluatko pysyä kartalla Itämeren tilasta?
Tilaa uutiskirjeemme ja kuulet ensimmäisenä Itämeri-aiheisista tapahtumista, säätiön hankkeiden etenemisestä, merellisistä julkaisuista ja muista kiinnostavista sisällöistä.
