Itämeren rehevöitymisen juurisyytä ratkotaan ravinnekarttojen ja -strategioiden avulla
Lisätietoja
Sanna Tikander
Projektikoordinaattori
Varsinais-Suomen ELY-keskus
sanna.tikander@ely-keskus.fi
+358 295 023 019
https://sustainablebiogas.eu/
EU:n Interreg Central Baltic -ohjelman rahoittamassa Sustainable Biogas -hankkeessa tehdään ravinteiden alueellista jakautumista havainnollistavia karttoja Lounais-Suomen, Ahvenanmaan ja Latvian Zemgalen alueille. Karttojen avulla voidaan tunnistaa alueet, joissa ravinteita on ylimäärin ja alueita, jonne ravinteita voitaisiin siirtää.
Kartat antavat kokonaiskuvan alueella syntyvistä ravinteista
Ravinnekartat mahdollistavat typen ja fosforin sijoittumisen kuntatasoa tarkemman tarkastelun kohdealueella ja antavat kokonaiskuvan alueella muodostuvista runsaasti ravinteita sisältävistä biomassoista (esim. lanta ja maatalouden kasvijätteet). Vertailemalla ravinteiden tuotantoa ja käyttömahdollisuuksia peltolannoitteina nähdään, muodostuuko jollakin alueella typen tai fosforin yli- tai alijäämää. Ylijäämän tilanteessa ravinteita tai niitä sisältäviä biomassoja pitäisi siirtää ravinnealijäämäisille alueille.
Sustainable Biogas –hankkeessa tuotetut ravinnekartat ovat kaikkien alueiden biomassojen ja ravinteiden käytöstä kiinnostuneiden hyödynnettävissä.
Jatkossa luodaan alueelliset ravinteiden hallinnan suunnitelmat
Ravinnekartat toimivat työkaluina, kun hankkeen asiantuntijat tekevät ravinteiden hallintasuunnitelmia yhteistyössä Lounais-Suomen, Ahvenanmaan ja Latvian Zemgalen alueiden eri sidosryhmien kanssa.
Alueellisten ravinnekarttojen tuottamaa tietoa biomassoista ja ravinteista sekä peltoravinnetarpeista voidaan hyödyntää esimerkiksi biokaasulaitoksen sijainnin ja toiminnan suunnittelussa. Niistä ilmenee, missä ja kuinka paljon biokaasuntuotantoon sopivia biomassoja syntyy, ja toisaalta missä biokaasulaitosten ravinteita tarvitaan. Ihanteellisessa tilanteessa biomassojen jalostuslaitokset sijoittuisivat teknistaloudellisesti ja ympäristönäkökohtien kannalta parhaisiin paikkoihin niin, että orgaaniset ravinteet saadaan parhaiten hyödynnettyä ja vesistöpäästöjä syntyy mahdollisimman vähän.
Lounais-Suomen ravinnetaseet jo kartoitettu
Lounais-Suomen osalta kartat ovat jo valmiit ja ne kattavat Varsinais-Suomen ja Satakunnan maakunnat. Työssä kartoitettiin ensin biomassojen syntypaikat, muodostumismäärät ja ravinnepitoisuudet. Tarkasteluun otettavia biomassoja olivat tuotantoeläinten lannat, asutuksen jätevesilietteet ja biojätteet, osa elintarvike- ja muun teollisuuden orgaanisista jätteistä sekä maatalouden kasvijätteet. Seuraavassa vaiheessa tarkasteltiin ravinteiden käyttöpotentiaalia peltoravinteina. Tulokseksi saatiin visuaalinen katsaus siitä, paljonko eri puolilla kohdealuetta syntyy biomassoja, kuinka paljon ne sisältävät fosforia ja typpeä ja paljonko fosforia voitaisiin hyödyntää alueella peltoviljelyssä. Kartoilla näkyvät myös biomassoja jatkokäsittelevät komposti- ja biokaasulaitokset.
”Alueen merkittävimpiä ravinnelähteitä ovat runsaan 9 miljoonan tuotantoeläimen lannat ja maatalouden kasvijätteet. Myös lähes 700 000 asukkaan jätevedet sisältävät runsaasti ravinteita. Nämä ja muut tarkastellut biomassat muodostavat yhteensä vuosittain noin 28 300 tonnin typpilähteen ja 5 700 tonnin fosforilähteen, joita tulisi paremmin hyödyntää alueen peltoviljelyssä”, kertoo Sanna Tikander Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta.
Tarkastelualueella Satakunnan ja Varsinais-Suomen maakunnissa sijaitsevien peltojen fosforin vastaanottopotentiaalia tarkasteltiin kasvien laskennalliseen fosforitarpeeseen perustuen. Alueella sijaitsee yhteensä noin 457 900 hehtaaria peltoja, joista viljelemätöntä tai muusta syystä lannoittamatonta on runsaat 10 %. Näille ei oletettu levitettävän fosforilannoitetta.
Kasvien fosforitarpeeseen perustuvan laskentatavan mukaan koko tarkastelualueen pelloille tarvitaan levitettäväksi kasvien tarpeen kannalta yhteensä 2 991 tonnia fosforia, ja kun alueella syntyvät biomassa sisältävät laskennallisesti 5 658 tonnia fosforia, alueella syntyy noin 2 539 fosforitonnin ylijäämä. Tarkastelu on suuntaa antava, sillä todellisuudessa kaikkia syntyviä ravinteita ei ole mahdollista hyödyntää peltoravinteina. Tarkastelu kuitenkin osoittaa, että alue voisi olla fosforiomavarainen ja toisaalta että syntyvä ravinneylijäämä saattaa aiheuttaa paikallisia riskejä ravinteiden huuhtoutumiselle vesistöihin, jos niitä ei hyödynnetä asianmukaisesti.
Lisäksi ravinteiden määrää verrattiin nykyisen ympäristökorvauksen sitoutumisehdoissa sallittuihin maksimilannoitusmääriin. Nämä tulevat muuttumaan uuden maaseutuohjelmakauden alkaessa 2023.
“Lounais-Suomessa syntyvä ravinneylijäämä ylläpitää peltojen korkeaa fosforipitoisuutta ja Itämeren sekä sisävesien kannalta kestämättömän suurta kuormitusta. Ravinneylijäämä pitäisi ohjata niille alueille, joilla ravinteet voidaan käyttää kestävästi. Lantafosforin kierrätykseen tulisi suunnata tukea esimerkiksi uudesta EU:n maatalouden tukijärjestelmästä“, sanoo Marjukka Porvari John Nurmisen Säätiöstä.
Ravinnetaseissa on suuria paikallisia vaihteluita
Lounais-Suomeen tehdyn karttatarkastelun mittakaava, 5 x 5 kilometrin ruutujako, havainnollistaa ettei ravinteita synny tai tarvita pelloilla tasaisesti koko alueella. Merkittävät fosforiylijäämäalueet näkyvät kartalla tummina kohtina ja sisältävät mm. intensiivistä eläintuotantoa. Fosforialijäämäiset alueet näkyvät kartalla vaalean keltaisina.
Varsinais-Suomen osalta ravinnekartat laati Vahanen Environment Oy. Kartoituksen raportti ja kartat ovat ladattavissa Sustainable Biogas -hankkeen sivuilta.
Sustainable Biogas -hankkeessa vähennetään biokaasun tuotannosta johtuvia ravinnekuormitusriskejä Itämereen ja muihin vesistöihin
Ilmastoystävällinen biokaasu voi aiheuttaa riskin ravinteiden pääsemisestä vesistöihin, jos tuotannossa syntyvien mädätteiden ja biokaasulaitosten jätevesien käsittelyä ei ole suunniteltu huolellisesti. EU:n Interreg Central Baltic –ohjelman rahoittaman Sustainable Biogas -hankkeen tavoitteena on edistää biokaasun kestävyyttä vesiensuojelun näkökulmasta. Hankkeen toteuttavat John Nurmisen Säätiö, Varsinais-Suomen ELY-keskus, Suomen Biokierto ja Biokaasu ry, Latvian valtiolliset ympäristöpalvelut sekä Latvian biokaasuyhdistys.
Haluatko pysyä kartalla Itämeren tilasta?
Tilaa uutiskirjeemme ja kuulet ensimmäisenä Itämeri-aiheisista tapahtumista, säätiön hankkeiden etenemisestä, merellisistä julkaisuista ja muista kiinnostavista sisällöistä.
