BalticReed-hanke
Rannikon ruokomassaan on sitoutunut paljon Itämerta rehevöittäviä ravinteita. Niittämällä ruovikkoja ja keräämällä ruokomassa talteen saadaan rantavesistä poistettua ravinteita ja samalla ilmastoystävällistä raaka-ainetta moneen eri käyttöön. BalticReed -hankkeessa lisäämme ruovikoiden niittoa ja kehitämme ruokoon pohjautuvaa liiketoimintaa Suomessa, Ahvenanmaalla ja Ruotsissa yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa.
Lisätietoja:
Järviruoko (Phragmites australis) on monille tuttu heinäkasvi, joka viihtyy sekä Itämeren että järvien rannoilla. Itämeren rantojen rehevöityminen ja rantalaidunnuksen vähentyminen ovat kuitenkin kiihdyttäneet ruovikoiden kasvua, ja monella matalalla merenlahdella järviruoko on peittänyt alleen kaiken muun kasvuston kymmenien, jopa satojen hehtaarien aloilta.
Rannikon ruokomassaan on sitoutunut paljon Itämerta rehevöittäviä ravinteita, kuten fosforia. Niittämällä ruovikkoja ja keräämällä ruokomassa talteen saadaan rehevöityneiltä rannoilta poistettua ravinteita, jotka rehevöittävät Itämerta.
Ruovikoiden niitto parantaa alueiden monimuotoisuutta
Läpitunkemattomien ruokotiheikköjen avaaminen lisää myös rantojen virkistyskäytön mahdollisuuksia ja tuo takaisin hävinneitä perinnemaisemia.
Suosimalla mosaiikkimaista niittotapaa voidaan parantaa useiden vesilintulajien pesimä- ja lisääntymisalueita sekä kalojen kutupaikkoja.
Kesä- ja talviniitot tuovat erilaisia hyötyjä
Jotta ruovikoiden niitto tuo mahdollisimman monipuolisen hyödyn, täytyy se suunnitella ja ajoittaa tarkkaan.
Ruokoa voidaan niittää joko loppukesästä tai talvella. Molempina ajankohtina niitettyä ruokoa voidaan hyödyntää jatkojalostuksessa.
Kansainvälisellä yhteistyöllä vauhditettiin ruo’on hyötykäyttöä
BalticReed-hankkeessa poistettiin ravinteita rannikolta lisäämällä ruovikoiden niittoa sekä vauhditettiin ruokoon perustuvaa liiketoimintaa Manner-Suomessa, Ahvenanmaalla ja Ruotsissa.
Yhteistyökumppaneina hankkeessa olivat Varsinais-Suomen ELY-keskus, Ammattikorkeakoulu Arcada, Ahvenanmaan maakuntahallitus, Itä-Götanmaan lääninhallitus sekä Race for the Baltic. Hanke sai rahoituksensa EU:n Interreg Central Baltic -ohjelmasta, joka rahoittaa rannikon ja meriympäristön tilaa parantavia, rajat ylittäviä yhteistyöhankkeita.
Hankkeessa ratkottiin tiiviissä yhteistyössä yhdessä alan toimijoiden ja sidosryhmien kanssa ruo’on hyödyntämiseen liittyviä pullonkauloja, kuten logistiikan sujuvuutta.
Kesällä niitettyä ruokoa on Suomessa käytetty nykyisellään muun muassa maanparannusaineena pelloilla ja kasvualustan raaka-aineena. Ruovikon niitto ja ruo’on keruu on kuitenkin varsin työlästä ja sen vuoksi kallista. Jotta ruokoarvoketju voisi olla taloudellisesti kannattava, ruo’olle tulisi löytää korkeamman jalostusarvon käyttökohteita.
BalticReed-hankke toi yhteen alan yrityksiä, organisaatioita, rahoittajia, tutkimuslaitoksia, maanomistajia ja muista sidosryhmiä. Yhteensä hanke keräsi 103 toimijan yhteistyöverkoston, jonka tavoitteena on lisätä ruokopohjaisten tuotteiden kehitystä ja tuloa markkinoille.
Hanke vauhditti 14 uuden tuotteen kehittämistä, kuten sovellutuksia biokomposiiteissa, ruokopohjaisissa kierrätysastioissa, rakennusmateriaaleissa ja puutarhatuotteissa.
Hankkeessa luotiin käsikirja ruo’on ekologisesti kestävään niittämiseen, politiikkasuositus järviruo’on teollisen
mittakaavan niittojen mahdollistamiseksi, analyysi ruokopohjaisten tuotteiden arvoketjuista sekä ohjeistus ruokologistiikkaketjun suunnitteluun.
Yhteistyössä
Haluatko pysyä kartalla Itämeren tilasta?
Tilaa uutiskirjeemme ja kuulet ensimmäisenä Itämeri-aiheisista tapahtumista, säätiön hankkeiden etenemisestä, merellisistä julkaisuista ja muista kiinnostavista sisällöistä.