Kymmeniä kohtaamisia, tuhat katsetta
Teksti
Maija Soljanlahti
Tuottaja, Itämeripäivän koordinaattori maija.soljanlahti@jnfoundation.fi +358 50 463 9305Maailman merien päivän aattona 7.6. Nallikarin hiekkarannalla Oulussa sykki valtava ihmisten rytmistä muodostunut spiraalimainen aalto. Tuhat ihmistä kehoaan liikuttaen, ihmisäänen siivittämänä, hengittäen samaan tahtiin, muodosti jotain sykähdyttävää, orgaanista ja yhdistävää.
Veden huomaan -teos kutsui mukaan kaikki, joiden sydän sykkii liikkeelle, merelle, yhdessä tekemiselle ja kokemiselle. Teos on osa Oulu2026-kulttuuripääkaupunkiohjelmaa. Se yhdisti tanssijat, laulajat, liikkujat, hiekan, auringon ja aallot laajentaen käsitystä kulttuurin kokemisesta. Teos ei esittänyt, vaan sen sai kokea, siihen sai heittäytyä. Ensin kohtasivat katseet, sitten kehot ja hiekka, yhteinen rytmi. Viimeiseksi koimme luopumisen, joka siintää horisontin tuolla puolen.
Teos onnistui innostamaan ihmisiä yhteen ja kokemaan. Veden huomaan -teoksen suunnittelivat koreografi Hanna Brotherus sekä taiteilija, valokuvaaja Meeri Koutaniemi. Teokseen sävelsivät musiikin äänisuunnittelija-säveltäjä Lasse Turunen sekä säveltäjä, artisti ja tuottaja Henna Helasvuo. Musiikin esitti kuoronjohtaja Elina Kärjen luotsaama satahenkinen naiskuoro.
Osana teosta jokainen oli tärkeä
Olin osa teosta tanssien rannalla tuhansien joukossa yhtenä viidestäkymmenestä esitanssijasta. Harjoittelimme pienemmän porukan kanssa Helsingissä toukokuussa ja tapasimme muut esitanssijat päivää ennen tapahtumaa – kaatosateessa – Nallikarin rannalla. Jaoimme yhteisen ilon, inspiraation ja liikkeet, joita ohjasimme Hannan tukena teoksessa.
Kokemukseni valmistautumisesta oli toivoa herättävä, innostunut ja jännittynyt. Teoksen aikana, sunnuntaisena aurinkoisena iltapäivänä, koin ihmisten keskinäisen ja meren kanssa kohtaamisen kauneuden ja kannattelevuuden.
Kun Nallikarin rannalla tuhatpäinen joukko osallistujia satapäinen kuoro mukanaan käveli ”Mua suojaa” -sanoja laulaen, saivat tunteet näkyä. Kun pysähdyin veteen, itselleni sopivalle paikalle, jatkoi mukana ollut tyttäreni kävelyään. Kuinka lohduttava olikaan ajatus, että hänellä on matkaa kuljettavana, irti minusta, ihmisten kanssa, omaa polkuaan, pitkään minun jälkeeni.
Jään odottamaan teoksesta tuotettavaa dokumenttia, josta saamme kuulla Itämeripäivänä 27.8.2026.
Veden huomaan -teoksen sisällöllinen kumppani on John Nurmisen Säätiö, mikä kytkee taiteellisen kokemuksen konkreettiseen merensuojelutyöhön. Yhteistyöllä haluamme vahvistaa viestiä Itämeren ja tummuvan Perämeren haavoittuvuudesta sekä yhteisestä vastuustamme meren tulevaisuudesta.
Veden huomaan -teoksesta täällä.
Haluatko pysyä kartalla Itämeren tilasta?
Tilaa uutiskirjeemme ja kuulet ensimmäisenä Itämeri-aiheisista tapahtumista, säätiön hankkeiden etenemisestä, merellisistä julkaisuista ja muista kiinnostavista sisällöistä.
