Miten Itämeren alueen muuttunut turvallisuustilanne vaikuttaa meren suojeluun?
Kirjoittaja
Kiira Suoranta
Itämeri puhuu -keskustelusarjan toinen tilaisuus järjestettiin tiistaina 5.4. Pikku-Finlandiassa teemalla Ylirajainen – Pinnanalainen. Keskustelutilaisuudessa pureuduttiin Itämeren nykytilanteeseen ympäristön, politiikan ja turvallisuuden näkökulmista.
Tilaisuuden pääpuheenvuoron piti Ruotsin entinen ilmasto- ja ympäristöministeri, kirjailija ja vapaa toimittaja Isabella Lövin. Lövinin lisäksi paneelikeskustelussa olivat mukana entinen puolustusvoimien komentaja, amiraali Juhani Kaskeala sekä Itämeren tutkimuksen professori ja Tvärminnen eläinlääketieteellisen aseman tieteellinen johtaja Alf Norkko.
Isabella Lövin nosti avauspuheessaan esille suhtautumisemme mereen ja sen, kuinka asenteissa on tapahduttava merkittävä muutos meren suojelemiseksi.
”Meillä kaikilla tuntuu olevan oletus, että mereen voisi heittää mitä tahansa tai siitä voi ottaa pois mitä tahansa ilman seurauksia, koska meri on suuri ja loputon. Pitkään myös tiedeyhteisö oli tätä mieltä. Nyt tiedämme, että tämä käsitys on väärä: mereen heittämämme asiat eivät katoa. Mikromuovia on löydetty meren syvimmästä kohdasta 11 kilometrin syvyydestä, arktisten alueiden koskemattomilta jäätiköiltä, eläinplanktonien vatsoista ja jopa ihmisen verestä.”
Miten Itämeren alueen muuttunut turvallisuustilanne vaikuttaa Itämereen ja sen suojeluun?
”Meidän täytyy pitää merensuojelu asialistalla koko ajan maailmantilanteesta riippumatta, koska meillä ei ole varaa tehdä mitään muuta,” Itämeren tutkimuksen professori Alf Norkko totesi.
Suurin Itämerta uhkaavista tekijöistä on rehevöityminen. Paljon on tehty, eikä vaivannäkö Norkon mukaan ole ollut turhaa.
”Meren tila on kohentunut paikoin huomattavasti. Ekosysteemien palautumiseen voi kuitenkin mennä 50–200 vuotta.”
Panelistien mukaan kärsivällisyyden lisäksi tarvitaan myös konkreettisia toimia etenkin maatalouden saralla. Amiraali Juhani Kaskealan mukaan lihan kulutuksen vähentäminen liittyy läheisesti myös huoltovarmuuteen ja ruoantuotannon turvaamiseen kriisin keskellä.
”Viljan kasvattaminen, sen syöttäminen karjalle ja sitten karjan syöminen on todella epätehokas tapa ruokkia väestöä.”
Luonto-Liiton Itämeri-lähettiläs Helmi Suvisaari kysyi panelisteilta, miten lapset ja nuoret otetaan huomioon Itämeren tilanteesta keskusteltaessa, ja pääsevätkö heidän äänensä kuuluviin Itämereen liittyvistä asioista.
Isabella Lövinin mukaan politiikan näkökulmasta tilanteessa on vielä parantamisen varaa.
”Tulevien sukupolvien ääntä ei kuunnella tarpeeksi. Muuten emme istuisi tässä puhumassa ilmaston ja merten kriisistä.”
Alf Norkon mukaan häneltä kysytään usein, mikä on parasta, mitä ihmiset voivat Itämeren hyväksi tehdä.
”Yleensä vastaan, että meidän on tärkeää kertoa uudelle sukupolvelle merestä ja opettaa heitä kunnioittamaan sitä. On myös tärkeää, ettei keskustelu pyöri vain epätoivon ympärillä. Jos puhumme vain siitä, miten peli on menetetty ja Itämeri kuollut, ei se innosta uutta sukupolvea toimimaan.”
Katso tilaisuuden tallenne kokonaisuudessaan alta. Ensimmäisen Itämeri puhuu -tilaisuuden teemoihin voi tutustua täältä.
Itämeri puhuu on John Nurmisen Säätiön kolmiosainen keskustelusarja, jonka teemat kytkeytyvät suuriin ajankohtaisiin aiheisiin Itämeren suojelua ja kulttuuria unohtamatta. Keskustelut ovat osa John Nurmisen Säätiön 30-vuotisjuhlaohjelmaa.
Finlandia-talo on John Nurmisen Säätiön yhteistyökumppani vuonna 2022.
Haluatko pysyä kartalla Itämeren tilasta?
Tilaa uutiskirjeemme ja kuulet ensimmäisenä Itämeri-aiheisista tapahtumista, säätiön hankkeiden etenemisestä, merellisistä julkaisuista ja muista kiinnostavista sisällöistä.
