Perämeri, Selkämeri, Saaristomeri – Itämeri on merkitysten meri
Kirjoittaja
Itämeri on ollut ansaitusti huomion kohteena. Alkuvuodesta keskustelimme suomalaisen merentutkimuksen elinehdoista, erityisesti Seilin tutkimusaseman tulevaisuudesta. Eduskuntavaaleja ennen nostimme esiin Itämeren avuntarvetta, ja Saaristomeren hätätilasta tehtiin laajaa vaikuttamistyötä. Molemmat teemat päätyivät hallitusohjelmaan, Saaristomeri jopa konkreettisten tavoitteiden muodossa. Nyt ensi vuoden budjettia työstettäessä huoli tavoitteiden saavuttamisesta on suuri. Maatalouden ravinnekuorman nopea leikkaus erityisesti Saaristomeren alueella on ensiarvoisen tärkeää. Tutkitut kustannustehokkaat keinot, kuten peltojen kipsikäsittely ja lannan kierrätys pois ravinneylijäämäisiltä alueilta, ovat tiedossa sekä toimijoilla että päättäjillä. Nyt on toimittava.
Selkämeri on rehevöitymässä, ja Perämeri kärsii metsätaloudesta tulevasta humus- ja ravinnekuormasta, jota valuu edelleen myös maataloudesta vielä hyväkuntoiselle merialueelle. Toivon, että poliittinen johtomme on isänmaan asialla vesiä myöten.
Me John Nurmisen Säätiössä työskentelemme kaikkien näiden merialueiden ja koko Itämeren valuma-alueella eri organisaatioiden, kaupunkien ja kuntien, maanviljelijöiden, metsänomistajien, kalastajien ja merenkulun ammattilaisten kanssa. Yhteinen tavoitteemme on tehdä mitattavaa tulosta Itämeren tilan parantamiseksi. Ensimmäiseksi työstämme hyötyvät omat rannikkovetemme.
Itämeren ekologisen tilan parantuminen ja sen ainutlaatuisen kulttuurin säilyttämisen eteen tehtävä työ tehdään paikallisesti. Meidän jokaisen omilla valinnoilla, toiveilla ja merisuhteella on merkitystä. Uskallamme säätiössä kokeilla uutta, etsiä vaikuttavia keinoja. Toimiviksi todettuja ideoita skaalataan ja kopioidaan toisille alueille ja näin lisätään vaikuttavuutta.
Tutkimme suomalaisten merisuhdetta yhdessä Suomen merimuseon kanssa Kantar Publicin toteuttamassa tutkimuksessa. Hienoa oli huomata, että suomalaiset tunnistavat rehevöitymisen Itämeren suurimmaksi ongelmaksi ja että Itämeren luonnon ja historian muovaama omintakeinen kulttuuri on tunnistettavissa. Itämeriläisyyden, tämän ainutlaatuisen meren muokkaaman identiteetin suomalaiset tunnistavat. Se on meille John Nurmisen Säätiössä iloinen ja hyvä uutinen, sillä kokemuksesta tiedämme kulttuurin rakentavan siltoja yli kieli- ja intressirajojen. Sen tunnistaminen tuo vakautta ja antaa pohjan yhteistyölle meremme hyväksi myös näinä turvallisuuspoliittisesti erityisinä aikoina.
Itämeripäivä on meidän itämeriläisten yhteinen kansallispäivä, silloin tavataan, opitaan, nautitaan kulttuurista ja hyvästä ruoasta, pulahdetaan ja juhlitaan Itämerta. Toivon, että tämä yhteinen juhlapäivä on pian Itämeren alueella yhtä luonnollinen osa vuoden kiertoamme kuin äitienpäivä. Sitä kohti on hyvä jatkaa, meri mielessä ja keskipisteenä.
Kirjoitus on ilmestynyt Telegrammi 2/2023 pääkirjoituksena.
Haluatko pysyä kartalla Itämeren tilasta?
Tilaa uutiskirjeemme ja kuulet ensimmäisenä Itämeri-aiheisista tapahtumista, säätiön hankkeiden etenemisestä, merellisistä julkaisuista ja muista kiinnostavista sisällöistä.
