Vesienpalautuksesta tehokas ratkaisu metsätalouden vesistöpäästöihin – edelläkävijät näyttävät esimerkkiä
Kirjoittaja
Anna Saarentaus
Erityisasiantuntija, metsätalous. Uudet hankkeet. anna.saarentaus@jnfoundation.fi +358 40 719 0208Metsäojien vesien palauttaminen luonnontilaiselle tai ennallistettavalle suolle on ylivoimaisesti tehokkain tapa vähentää metsätalouden vesistökuormitusta. Menetelmää kokeilleet yksityiset maanomistajat ovat edelläkävijöitä vesiensuojelussa, ja näyttävät mallia koko alalle, kirjoittaa erityisasiantuntija Anna Saarentaus.
Metsätalous on maatalouden ohella merkittävä Itämeren kuormittaja. Toimialan kuormitus on suurinta Perämerellä, mutta se on kasvanut myös Suomenlahdella, Saaristomerellä ja Selkämerellä. Metsätalouden fosforikuormituksesta peräti 80 prosenttia liittyy ojituksiin. Turvemaiden ojitusten seurauksena turve kuivuu ja hajoaa, ja samalla ravinteita pääsee huuhtoutumaan alapuolisiin vesistöihin.
Turvemaiden ojitusten suuri rooli kuormituksessa johtuu ojitusten määrästä: Suomessa on metsäojitettu noin 5,5 miljoonaa hehtaaria suota. Suomea onkin tituleerattu soiden ojituksen maailmanmestariksi. Suurin osa ojista kaivettiin 1960- ja 1970-luvuilla, mutta kuormitus näiltä kohteilta jatkuu yhä.
Ravinnekuormitusta syntyy metsätaloudessa myös avohakkuiden ja uuden metsän perustamiseen liittyvän maanmuokkauksen yhteydessä. Vuosittainen avohakkuupinta-ala on kuitenkin vain murto-osa ojituspinta-alasta, viime vuosina noin 140 000 hehtaaria.
Apua vesienpalautuksesta
Metsätalouden nykyiset vesiensuojelutoimet ovat osin tehottomia: muun muassa liukoisten ravinteiden pidättämiseen ei ole käytössä toimivia keinoja. Jotta metsätalouden vesistökuormitus saadaan laskuun, tarvitaankin uusia ratkaisuja.
Metsähallitus on kunnostanut valtion mailla sijaitsevia suojelusoita palauttamalla niille vesiä ympäröivistä metsäojaverkostoista. Vesien palauttaminen parantaa reuna-alueidensa ojitusten vuoksi kuivuneiden soiden luonnontilaa ja hillitsee ilmastonmuutosta estämällä turpeen hajoamista. Samalla suo suodattaa valumavesistä ravinteita ja kiintoainetta – jopa liukoisessa muodossa olevia ravinteita!
Metsäojaverkoston ravinnerikkaiden valumavesien puhdistaminen luonnontilaisella tai ennallistettavalla suolla tulisikin ottaa laajasti käyttöön vesiensuojelukeinona ja myös yksityismailla. Se olisi ylivoimaisesti tehokkain tapa vähentää metsätalouden vesistökuormitusta.
Vesienpalautus puutuotantoon soveltumattomille suoalueille ei aiheuta metsänomistajalle tulonmenetyksiä, koska ojavedet ohjataan riittävän kauas talousmetsistä. Sen sijaan menetelmä voi parantaa vettyvän suon luonto- ja virkistyskäyttöarvoja, kuten lisätä paikallista hillasatoa.
Vesienpalautuksesta saatu hyviä kokemuksia
Vesienpalautusmenetelmää edistetään parhaillaan Tapion, John Nurmisen Säätiön ja Iin Micropoliksen yhteisessä Yksityis-VESPA-hankkeessa. Vesienpalautuksesta on hankkeessa saatu hyviä kokemuksia: yksityiset maanomistajat ovat pääosin olleet idealle myötämielisiä ja toteutukseen on löydetty taitavia ammattilaisia.
Hankkeessa on palautettu vesiä Pohjanmaalla ja Lapissa Majasuolle, Virvatulen suojelualueelle, Roninsuolle ja Kivisuolle. Maanomistajat ovat lähteneet mukaan parantaakseen lähivesien kuntoa sekä tukeakseen suoluonnon monimuotoisuutta. Heidän ansiostaan metsätalouden valumavedet ovat jatkossa hitusen entistä puhtaampia.
Vesienpalautus tulisi ottaa käyttöön laajasti metsätalouden piirissä. Kehittämishankkeiden jatkoksi tarvitaan valtionhallinnon toimia, jotta metsänomistajien tietoisuus kuormituksen merkityksestä ja vähentämismahdollisuuksista kasvaisi ja heillä olisi käytössään helppo väylä ideasta toimenpiteiden toteutukseen. Avainasemassa ovat uusi kannustejärjestelmä Metka ja sen tarjoama rahoitus, sekä metsäalan toimihenkilöt.
Kiinnostaako vesienpalautus? Katso menetelmää esittelevä video ja ota yhteyttä paikalliseen metsänhoitoyhdistykseen, muihin metsäammattilaisiin tai John Nurmisen Säätiöön.
Yksityis-VESPA saa rahoitusta ympäristöministeriön vesiensuojelun tehostamisohjelmasta.
Vähennämme metsätalouden päästöjä vesistöihin puhdistamalla metsäojitusalueiden vesiä yhteistyössä Tapion ja Iin Micropoliksen kanssa.
Haluatko pysyä kartalla Itämeren tilasta?
Tilaa uutiskirjeemme ja kuulet ensimmäisenä Itämeri-aiheisista tapahtumista, säätiön hankkeiden etenemisestä, merellisistä julkaisuista ja muista kiinnostavista sisällöistä.
