Ahvenanmaalaiset viljelijät kiinnostuneita peltojen kipsikäsittelystä – tehokas vesiensuojelumenetelmä tarvitsee rahoitusta
Ahvenanmaalla on selvitetty kipsikäsittelyn soveltumista paikallisiin olosuhteisiin sekä viljelijöiden kiinnostusta kipsikäsittelyyn GYPREG-hankkeessa. Tulosten perusteella kipsikäsittely on tehokas keino paikallisten rannikkovesien tilan parantamiseen. Jotta kipsikäsittelyä voidaan jatkaa, tarvitsee se Ahvenanmaan maakuntahallituksen rahoitusta.
Peltojen kipsikäsittely on tutkitusti tehokas tapa vähentää maataloudesta aiheutuvaa ravinnekuormitusta Itämereen. Kipsi eli kalsiumsulfaatti parantaa maan mururakennetta ja edistää fosforin sitoutumista maaperään. Kun fosfori sitoutuu maahan, sen huuhtoutuminen vesistöihin vähenee. Fosfori säilyy kuitenkin yhä viljelykasvien käytettävissä.
Tähän mennessä Ahvenanmaalla on toteutettu kipsikäsittely 387 peltohehtaarille. Jotta käsittelyä voidaan jatkaa pitkäjänteisesti, tarvitsee se maakuntahallituksen rahoitusta noin 150 000 euroa vuosittain.
Menetelmä kiinnostaa ahvenanmaalaisia viljelijöitä
Suomen ympäristökeskus selvitti laajan kyselyn avulla ahvenanmaalaisten viljelijöiden suhtautumista kipsikäsittelyyn. Lähes 70 prosenttia vastaajista kertoi, että he todennäköisesti olisivat valmiita levittämään kipsiä omille pelloilleen, kun taas vain 9 prosenttia suhtautui ajatukseen ehdottoman kielteisesti.
Myönteisen kiinnostuksen tärkeimmät syyt olivat odotetut hyödyt maan kasvukunnolle ja sitä kautta viljelijöiden liiketoiminnalle sekä se, että kipsikäsittely tarjotaan viljelijöille maksutta.
”Peltojen kipsikäsittely on konkreettinen toimenpide, joka tuottaa tuloksia ja jonka vaikutus kestää pitkään. Viljelijöille maaperän ja vesien hyvinvointi on erittäin tärkeää, sillä heidän päivittäinen työnsä on niistä täysin riippuvaista. Minusta on itsestään selvää, ettei kustannusten pidä jäädä viljelijöiden kannettaviksi, sillä kyse on koko yhteiskuntaa hyödyttävästä työstä”, sanoo Pia Eriksson Ålands producentförbundista.
Kipsikäsittely vähentää tehokkaasti fosforihuuhtoumaa rannikkovesiin
Ahvenanmaan merenlahdet ovat paikoin pahasti rehevöityneitä, mikä johtuu ravinteiden, kuten fosforin ja typen, aiheuttamasta levien ja vesikasvien voimakkaasta lisääntymisestä. Hankkeen puitteissa selvitettiin kipsikäsittelyn vaikutuksia fosforin huuhtoutumiseen ja satoon pelto- sekä laboratoriokokein.
Keskimäärin kipsi vähensi liukoisen fosforin huuhtoumaa noin 30 prosenttia. Laboratoriokokeissa kipsin havaittiin myös selvästi parantavan maan mururakennetta. Manner-Suomen tutkimusten ja kokemusten perusteella kipsin tiedetään toimivan erityisesti savimailla, ja Ahvenanmaalta saatujen tulosten perusteella kipsi tuntuu toimivan hyvin myös karkeammilla maalajeilla.
Peltoseurantakoe ei osoittanut kielteisiä vaikutuksia kasvien kasvuun, satoon tai sadon laatuun.
Laajamittainen kipsikäsittely vaatii Ahvenanmaan maakuntahallituksen rahoitusta
Manner-Suomessa peltojen kipsikäsittely on sisällytetty toimenpiteeksi valtion rahoittamaan vesien ja meren tilan parantamiseen tähtäävään Ahti-ohjelmaan, ja toimenpidettä tarjotaan viljelijöille ilmaiseksi tällä hetkellä rannikkoalueella Kymenlaaksosta Satakuntaan. Kaikkiaan fosforivalumia on leikattu kipsin avulla jo 89 500 peltohehtaarilta pitkin Suomen rannikkoa.
Ahvenanmaalla kipsikäsittelyä on toteutettu John Nurmisen Säätiön ja EU:n Interreg-ohjelman tuella, ja myös näissä kokeiluissa toimi on ollut viljelijöille maksuton. Kaikkiaan Ahvenanmaalla levitetty kipsiä 12 tilalla 387 hehtaarin peltoalalle.
Kipsikäsittelyn tulevaisuus tulisi turvata myös Ahvenanmaalla, jonne Ahti-ohjelma ei maakunnan itsehallinnon takia ulotu. Toimenpiteelle pitäisikin varata jatkossa maakuntahallituksen budjettirahoitusta. Vuotuinen kustannus vesiensuojelun tehostamiselle 300 hehtaarilla olisi noin 150 000 euroa.
“Kipsikäsittely on kustannustehokas menetelmä, jonka on todettu toimivan myös Ahvenanmaan pelloilla. Lisäksi toimenpiteen vuotuiset kustannukset Ahvenanmaalla olisivat kohtuulliset. Kipsikäsittely olisikin kustannustehokas tapa parantaa rannikkovesien tilaa ja tukea muun muassa Ahvenanmaan Kehitys- ja kestävyysagendan strategista kehitystavoitetta hyvästä vedenlaadusta”, sanoo John Nurmisen Säätiön projektipäällikkö Maija Salmiovirta.
Kolmevuotisessa GYPREG-hankkeessa on tutkittu, kuinka kipsi soveltuu paikallisiin oloihin eri puolella Itämeren aluetta ja kuinka paljon kipsin avulla voidaan vähentää maatalouden fosforikuormitusta. Kipsiä on hankkeessa kokeiltu Ahvenanmaan lisäksi Latviassa, Liettuassa, Puolassa ja Ruotsissa. GYPREG-hanketta rahoittaa Euroopan unionin Interreg Baltic Sea Region -ohjelma, joka rahoittaa rannikon ja meriympäristön tilaa parantavia, rajat ylittäviä yhteistyöhankkeita.
Vähennämme Itämeren ravinnekuormitusta lisäämällä peltojen kipsikäsittelyä Itämeren rantavaltioissa yhteistyökumppaneidemme kanssa.
Haluatko pysyä kartalla Itämeren tilasta?
Tilaa uutiskirjeemme ja kuulet ensimmäisenä Itämeri-aiheisista tapahtumista, säätiön hankkeiden etenemisestä, merellisistä julkaisuista ja muista kiinnostavista sisällöistä.
