Eduskuntavaalit 2023: Ravinteiden kierto auttaisi sekä Itämerta että huoltovarmuutta
Lisätietoja
Maatalous on Itämeren suurin ravinnekuormittaja. Järkevä ravinteiden kierto auttaisi sekä Itämerta että huoltovarmuutta.
Liiat ravinteet vesistöissä aiheuttavat rehevöitymistä. Me John Nurmisen Säätiössä haluamme eduskuntavaaleissa 2023 keskittyä ravinnepäästöjen vähentämisen keinoihin.
Rehevöityminen on Itämeren suurin ongelma. Maatalouden osuus ravinnekuormasta on 70 %. Saaristomerellä yli 80 %. Pähkinänkuoressa ongelma on lähtöisin kolmesta asiasta:
- Kasvin- ja eläintuotanto ovat eriytyneet eri maatiloille ja eri puolille Suomea.
- Mineraalilannoitteet otettiin käyttöön jo 1950-luvulla. Käyttösuositukset olivat suuret.
- Suomen maaperä on luonnostaan varsin ravinneköyhä.
Suomessa tilanne ravinteiden hallinnan osalta on pahentunut tilakoon kasvun ja eriytymisen myötä viimeiset 15 vuotta. Ylimitoitettujen lannoiteannosten vuoksi Suomen maaperässä on jo nyt 20 vuoden fosforimäärä, joka aikanaan valuu vesistöihin.
Karkeasti jaoteltuna itäisessä Suomessa on ravinnealijäämää ja Länsi- ja Lounais-Suomessa ylijäämää lannan muodossa.
Ravinteet eivät kierrä
Ennen mineraalilannoitteita merkittävin lannoite oli lehmän lanta, jota saatiin tyypillisesti omalta tilalta omille pelloille. Kiertotalous toteutui maatilatasolla kuin luonnostaan. Nykyisin eläintiloilta syntyy lantaa huomattavia määriä, ja kasvitilat lannoittavat mineraalilannoitteilla.
On selvää, että kasvitilat tarvitsevat tuotannossaan ravinteita. Kehittämällä lannan kierrätystä voitaisiin vähentää fosforikuormitusta ja nostaa omavaraisuuttamme lannoitteiden osalta.
Lannan kierrätyksen onnistumiseksi lantaa tulisi kuivattaa, jolloin kuljetus olisi halvempaa. Prosessoimalla saadaan fosforipitoista kuivalantaa ja typpipitoista nestelantaa. Prosessoitua lantaa voidaan täsmällisemmin hyödyntää viljelyssä.
Valtiolla avainrooli
On ymmärrettävää, että investointeja lannan prosessointiin tai kuljetukseen ei synny vapaaehtoisesti. Valtion olisikin syytä tukea tehokkaasti prosessointilaitteiden hankintaa ja lannan kuljetuksia. Näin vahvistettaisiin ruuantuotannon huoltovarmuutta ja samalla ratkaistaisiin vesistöjen kuormitusongelmaa.
Biokaasutuotanto ei nykyisellään ratkaise ravinneongelmaa – sivutuotteet pitäisi hyödyntää lannoiteraaka-aineina
Suomessa ollaan ottamassa käyttöön ravinnekiertokorvausta, jossa biokaasulaitoksen on mahdollista saada korvausta ottamalla kotieläinten lantaa vastaan ja prosessoimalla siitä korkeamman jalostusarvon lannoitevalmisteita.
Biokaasutuotannossa syntyy paitsi polttoainetta, myös mädätettä ja rejektivettä, käytännössä nestemäistä jätettä. Tuotantoprosessi ei poista ravinteita, ei typpeä eikä fosforia. Näiden ravinteiden keskittyminen yhteen paikkaan kasvattaa paikallista kuormitusta.
Sivutuotteet hyödyksi
Valmisteilla olevassa ravinnekiertokorvauksessa on tärkeää edellyttää mädätteiden ja rejektiveden käsittely ja kuljetus, jolloin tilanne olisi vesistöjen kannalta merkittävästi parempi. Näin ravinteet voitaisiin levittää järkevämmin ja laajemmalle alueelle ja mädätteistä voitaisiin tuottaa kierrätyslannoitteita.
Valtion olisi syytä ottaa mädätteiden käsittely tarkemmin huomioon jo luvitusvaiheessa ja tarjota tukea, jotta prosessit saataisiin käyntiin. Biokaasutuotantoala tekee jo parhaansa.
Kierrätyslannoitteilla voidaan korvata uusiutumattomiin luonnovaroihin, kuten fosforiin, perustuvia mineraalilannoitteita. Tällä on paitsi ympäristö- myös huoltovarmuusvaikutus.
Lantafosforin kierrätyksellä kirkkaasti vaikuttavimmat vaikutukset Itämereen
Lantafosforin kierrätystä tulisi tukea kahta reittiä.
Tuki pitäisi kohdistaa lannan prosessoimiseen ja siirtämiseen suoraan eläintiloilta kasvitiloille. Lisäksi biokaasulaitoksen ravinnekierron prosessit tulee hioa loppuun.
Lantafosforin kierrätys olisi kirkkaasti yksi vaikuttavimmista teoista Itämeren tilan kohentamiseksi, kaikki muut ovat pientä sen rinnalla. Tulokset nähtäisiin jo meidän elinaikanamme.
Mikä olisi sen parempi perintö tuleville sukupolville?
Artikkeli on alun perin julkaistu MustRead-verkkomediassa.
Haluatko pysyä kartalla Itämeren tilasta?
Tilaa uutiskirjeemme ja kuulet ensimmäisenä Itämeri-aiheisista tapahtumista, säätiön hankkeiden etenemisestä, merellisistä julkaisuista ja muista kiinnostavista sisällöistä.
