Itämeren tila ja keinot sen pelastamiseksi tunnetaan – seuraavalla vaalikaudella tarvitaan tekoja

Itämeri-vaalitentissä viiden suurimman puolueen edustajia puhuttivat Saaristomeren huolestuttava tila, maatalouden kriisipaketit, kasvisruoka ja luonnon monimuotoisuus. Tieto tarvittavista toimenpiteistä päättäjillä jo on, nyt tarvitsemme toimintaa.

Kuinka Itämeri pelastetaan tulevalla vaalikaudella? Siitä keskusteltiin Helsingin kaupungintalolla maanantaina 27. helmikuuta Itämeri-teemaisessa vaalipaneelissa. Kansanedustajat Hussein Al-Taee (sdp), Hanna Kosonen (kesk), Tiina Elo (vihr), Elina Valtonen (kok), ja Tom Packalén (ps) osoittivat vastauksissaan, että tietoa Itämeren tilasta ja tarvittavista toimenpiteistä sen parantamiseksi puolueilla on.

Itämeren suurin ongelma on rehevöityminen. Se kytkeytyy niin maatalouteen, metsätalouteen, Suomen huoltovarmuuteen, Itämeren luontokatoon kuin ilmastokriisiin.  Rehevöityminen näkyy levälauttoina eritysesti Saaristomerellä, jonka tila on hälyttävä. Saaristomerta rehevöittää erityisesti maataloudesta vesistöihin valuva fosfori.

Fosforikuorman vähentämiseksi poliitikot nostivat esiin useita hyväksi todettuja keinoja: Hussein Al-Taee peräänkuulutti peltojen kipsikäsittelyn lisäämistä, käsittelyn hyväksymistä luomutuotantoon ja kipsikäsittelyn hyödyistä viestimistä. Tiina Elo puhui eläintuotannosta syntyvän lannan kierrättämisestä: meidän on saatava ravinteet kiertämään paremmin eläintiloilta kasvitiloille. Hanna Kosonen nosti esiin, että Itämerestä voi poistaa sinne jo kertyneitä ravinteita niittämällä rannikkoruokoa, jota voi käyttää esimerkiksi turpeen korvikkeena kasvualustoissa.

Myös kasvispainotteisen ruoantuotannon tukemista kannatettiin yli puoluerajojen. Asiantuntijaraadissa poliitikkojen vastauksia arvioinut Suomen ympäristökeskus SYKE:n erikoistutkija Seppo Knuuttila huomautti, että lisäämällä kasvipohjaista säästäisimme myös peltopinta-alaa.

“Mikäli kaikki suomalaiset olisivat vegaaneja, riittäisi ruoantuotantoon neljäsosa Suomen peltopinta-alasta”, hän totesi.

Puolueissa halu muuttaa maatalouspolitiikkaa

Ruoka ja ruoantuotanto nousivat paneelissa isoksi teemaksi. Kuinka säilyttää suomalainen ruoantuotanto ja huoltovarmuus kestävästi?

“Maatalous on saatava toimimaan markkinaehtoisesti. Keskustan ajamat maatalouden kriisipaketit eivät ole toimi pitkällä tähtäimellä”, sanoi Elina Valtonen (kok).

Hanna Kosonen (kesk) vastasi nostamalla esiin tilallisten ahdingon.

“Myös useat sellaiset tilat, jotka voisivat olla kannattavia, ovat nyt vaikeuksissa. Kauppa tekee huimaa tulosta, mutta alkutuottajat kärsivät”, Kosonen sanoi.

Kaupan oligopolista oli huolissaan myös Hussein Al-Taee (sdp).

Tiina Elo (vihr) kannatti erityisesti maataloustukien siirtämistä kohti kasvispohjaisen ruoan tuotantoa. Myös perussuomalaisten Tom Packalén oli maatalouspolitiikan uudistamisen kannalla.

Uusi merellinen kansallispuisto ja muita avauksia meriluonnon suojeluun

Meriluonnon monimuotoisuuden suojelu sai myös kannatusta kaikilta panelisteilta. Keinovalikoimaksi esitettiin muun muassa erilaisten tukien suuntaamista merialueiden suojeluun ja yksityisten vesialueiden suojeluun.

Suomessa on tällä hetkellä kuusi kansallispuistoa, jotka ulottuvat merialueille. Tiina Elo ehdotti seitsemännen perustamista Porkkalaan.

Suomi on sitoutunut EU:n tavoitteeseen suojella 30 prosenttia merialueista vuoteen 2030 mennessä. Tällä hetkellä Suomen merialueista on suojeltu noin 12 prosenttia. Jotta suojelun piiriin saataisiin lisää myös yksityisiä merialueita, Hanna Kosonen ehdotti uudessa luonnonsuojelulaissa olevan yksityisen luonnonsuojelurahaston varojen kohdentamista merialueille.

Hussein Al-Taee pohti paneelin lopuksi seuraavan hallituksen ydinkysymyksiä:

“Meidän on pohdittava, kuinka paljon olemme valmiita luopumaan mukavuuksistamme, jossa suojelemme luontoa ja torjumme meneillään olevaa sukupuuttoaaltoa”, hän summasi.

Tom Packalén (ps) lupasi viedä Itämeren asiaa eteenpäin omassa eduskuntaryhmässään.

Keskustelu osoitti, että tulevasta hallituskokoonpanosta riippumatta puolueilla on tietoa ja taitoa Itämeren ongelmien ratkaisemiseksi. Ne on kuitenkin tuotava käytäntöön.

“Viekää nämä toimet seuraavaan hallitusohjelmaan”, ohjeisti asiantuntijaraadista paneelin lopuksi John Nurmisen Säätiön meriympäristöjohtaja Ulla Rosenström.

Vaalipaneelin järjestivät yhteistyössä John Nurmisen Säätiö, Itämeripaneeli ja Helsingin kaupungin Itämerihaaste. Paneeli on katsottavissa tallenteena Helsinki-kanavalta.