Itämeripäivä innosti siivoamaan rantoja, kokkaamaan lähikalaa ja sukeltamaan kulttuuriin
Lisätietoja
Tietoa Itämeripäivän kumppaneille tai kumppaneiksi haluaville.
bsd@jnfoundation.fi
Oona Piiroinen
Viestinnän asiantuntija, Itämeripäivän koordinaattori oona.piiroinen@jnfoundation.fi +358 50 434 4879
Maija Soljanlahti
Tuottaja, Itämeripäivän koordinaattori maija.soljanlahti@jnfoundation.fi +358 50 463 9305Itämeripäivää juhlittiin elokuun viimeisenä torstaina 26 eri paikkakunnalla Suomessa. Itämeri pääsi valokeilaan lisäksi eripuolella Ruotsia ja Viroa sekä pienimuotoisemmin Tanskassa, Saksassa, Puolassa, Latviassa ja Liettuassa.
John Nurmisen Säätiön koordinoimaa Itämeripäivää vietettiin jo seitsemättä kertaa elokuun viimeisenä torstaina 28.8. Merellisiä tapahtumia ja tekoja järjestettiin noin 160 eri puolilla Suomea aina Hangosta Ouluun saakka.
Tapahtumissa pääsi muun muassa tutustumaan pinnan alaiseen luontoon ja merentutkimukseen, siivoamaan rantoja, pulahtamaan lähivesistöön, nauttimaan Itämeri-ystävällisiä herkkuja ja uppoutumaan merelliseen kulttuuriin kirjastoissa ja näyttelyissä sekä musiikki-, elokuva- ja teatteriesityksissä.
”Itämeripäivän ideana on tutustuttaa ihmiset kotimereemme mahdollisimman monesta näkökulmasta. Haluamme kiinnittää huomiota Itämeren tilaan, mutta myös tuoda esiin mereen liittyviä perinteitä, kulttuuria ja elämyksiä. Kun ihminen kokee meren itselleen jollain tavalla merkitykselliseksi, hän myös todennäköisemmin kiinnostuu sen suojelusta”, kertoo Itämeripäivän koordinaattori Oona Piiroinen John Nurmisen Säätiöstä.
Lähikalaa lautaselle
Meren juhlapäivä inspiroi monenlaisiin meren tilaa parantaviin tekoihin, kuten roskienkeruutalkoisiin sekä Itämeri-menun kokkailuun.
”Henkilöstöravintolat, palvelukeskukset sekä oppilaitokset ympäri Suomen tarjoilivat Itämeri-ystävällistä ruokaa. Mukana oli lähes 200 oppilaitosta ja yksinään Turussa syötiin 50 000 Itämeren kalapihviä”, Piiroinen iloitsee.
Itämeri näkyi myös koululaisten oppitunneilla, kun useat koulut ilmoittautuivat mukaan Minun mereni -haasteeseen. Sen myötä koulut saivat käyttöönsä maksuttoman kaksikielisen Itämeri-aiheisen elokuvan ja oppimateriaalin.
Itämeri valtasi somen
Itämeripäivän juhlinta näkyi laajasti sosiaalisessa mediassa ja erityisesti Instagramissa, jossa pelkästään John Nurmisen Säätiön julkaisemat Itämeripäivä-aiheiset sisällöt tavoittivat elokuun viimeisten päivien aikana yli 200 000 henkilöä. Itämeripäivän @balticseaday-tilillä jaettiin päivän aikana satoja postauksia sekä yritysten ja instituutioiden että yksittäisten ihmisten Itämeri-hetkistä. Kotimeremme sai palstatilaa myös perinteisessä mediassa – Itämeripäivä keräsi 121 uutisosumaa elokuun aikana.
Maat yhdistävä juhla
Itämeren rantavaltiot olivat aktiivisesti mukana juhlistamassa Itämeripäivää.
”Meri ei tunne rajoja ja olikin mahtava huomata, miten monilla kielillä sosiaalisessa mediassa toivoteltiin iloista juhlapäivää sekä kannustettiin pitämään huolta ainutlaatuisesta merestämme”, kertoo kansainvälisen Itämeripäivän koordinoinnista vastaava Maija Soljanlahti.
Eri puolilla Ruotsin rannikkoa järjestettiin kymmeniä tapahtumia ja Tukholmassa kokoonnuttiin Baltic Sea Solutions –keskusteluun, jossa teemana oli mm. kalastus, turvallisuus sekä Itämereen liittyvät investoinnit. Perinteitä kunnioittaen myös kruununprinsessa Victoria osallistui päivän juhlintaan tutustumalla tänä vuonna mm. meriliikenteeseen ennen illan konserttia Berwaldhallenin Östersjöfestivalilla.
Puolan Gdanskissa järjestettiin osallistavaa toimintaa monenlaisten työpajojen ja keskustelujen merkeissä. Liettuan merimuseossa Klaipėdassa pääsi virtuaaliselle sukellusmatkalle dystooppiseen vuoden 2050 Itämereen. Museossa järjestettiin opastettuja kierroksia ja pohdittiin, miten voimme pelastaa Itämeren.
Tallinnassa pääsi puolestaan tutustumaan 700 vuotta vanhan hansalaivan konservointiin, sataman toimintaan ja tulevaan Hundipean kaupunginosaan. Päivän lopuksi keskusteltiin Itämeren hyvinvoinnista ja kulttuurista sekä pulahdettiin mereen. Lisäksi Suomen Viron-instituutti kutsui kumppaneita yhteiseen Itämeripäivän tervehdykseen, jonka voi käydä katsomassa YouTubessa.
John Nurmisen Säätiön Helsingin taidemuseo HAMissa järjestämään kulttuurikeskusteluun osallistui edustajia Puolasta sekä kaikista Pohjoismaista. Tapahtumassa pohdittiin taiteen roolia muutoksen tekijänä ja edelläkävijänä sekä sitä, miten taide voi innostaa konkreettisiin tekoihin Itämeren hyväksi.
Festaritunnelmaa ja pulikointia
John Nurmisen Säätiö järjesti Itämeripäivänä kolme yleisötapahtumaa: Itämerifestin, Itämeri-karnevaalikulkueen sekä Suomen suurimman pulahduksen.
Itämerifestiä juhlittiin Kansalaistorilla ja läheisissä kulttuuritaloissa sekä Pakkahuoneenlaiturilla. Tapahtuma järjestettiin yhteistyössä parinkymmenen ympäristö- ja kulttuuritahon kanssa.
Ohjelmaan lukeutui elokuvanäytös, musiikkia, Itämeri-ystävällisiä herkkuja, pelejä, työpajoja sekä runsaasti mielenkiintoista tietoa rakkaasta kotimerestämme. Itämerifestin rantapisteessä Pakkahuoneenlaiturilla pääsi vierailemaan merentutkimusalus R/V Arandalla, pelastusristeilijä Jenny Wihurilla sekä Sukellustukialus DSV Stella. Tapahtumassa vieraili päivän aikana noin 3 300 ihmistä.
Kansalaistorin kupeesta lähtenyt Itämeri-karnevaalikulkue piti ääntä monimuotoisen Itämeren puolesta. John Nurmisen Säätiön ja Luontoliiton järjestämä kulkue oli suunnattu etenkin lapsille ja nuorille. Lapsille haluttiin tarjota iloinen ja turvallinen tapa kokeilla kansalaisvaikuttamisen voimaa.
Ensimmäiset Itämeripäivän pulahdukset tehtiin jo aamutuimaan, mutta suurin osa juhlakansasta osallistui kello kuuden yhteispulahdukseen eri puolella Suomea ja Itämerta.
John Nurmisen Säätiö, Suomen Uimaliitto sekä Suomen uimaopetus ja hengenpelastusliitto järjestivät koko perheen pulahdustapahtuman Helsingin suurimmalla hiekkarannalla eli Hietsussa. Hiekalla ja vedessä harjoiteltiin kelluntaa, joka on tärkeä hengenpelastustaito. Rantavedessä iloisenvärisiä pyrstöjään heiluttelivat Suomen merenneitoharrastajat, jotka ovat huolissaan vesistöjemme tilasta. Merivesi oli vapaata sinilevästä ja 16-asteiseen meriveteen juoksi tai kahlasi noin 50 rohkeaa pulahtajaa.
Vuonna 2026 Itämeripäivää juhlitaan 27.8.
Itämeripäivää juhlitaan tuttuun tapaan myös ensi vuonna elokuun viimeisenä torstaina. Vuonna 2026 päivämääräksi asettuu 27.8.
John Nurmisen Säätiö kutsuu kaikki päivästä kiinnostuneet mukaan. Päivään osallistuminen on maksutonta ja velvoittaa ainoastaan Itämeripäivän arvoihin sitoutumista.
John Nurmisen Säätiön käynnistämää ja koordinoimaa Itämeripäivää vietetään vuosittain aina elokuun viimeisenä torstaina erilaisten tapahtumien ja tempausten parissa.Teemapäivän tavoitteena on nostaa esille tärkeitä merellisiä aiheita ja innostaa tekemään konkreettisia tekoja Itämeren hyväksi. Päivä juhlistaa meren monimuotoisuutta ja mittaamatonta arvoa. Juhlinnan lisäksi tavoitteena on lisätä tietoa meren luonnosta, kulttuurista ja historiasta. Vuonna 2026 Itämeripäivää vietetään 27.8. www.itämeripäivä.fi
Haluatko pysyä kartalla Itämeren tilasta?
Tilaa uutiskirjeemme ja kuulet ensimmäisenä Itämeri-aiheisista tapahtumista, säätiön hankkeiden etenemisestä, merellisistä julkaisuista ja muista kiinnostavista sisällöistä.
