Lantakierrätyshankkeen kuulumisia
Lisätietoja
Lantakierrätyshankkeessa edistämme maatalouden ravinteiden kierrätystä siirtämällä lantaa ravinnepitoisilta eläintiloilta ravinnealijäämäisen kasvituotannon tarpeisiin. Tavoitteena on vähentää vesistöihin kohdistuvaa ravinnekuormaa erityisesti Lounais-Suomessa, johon on keskittynyt runsaasti eläintuotantoa. Lisäksi hankkeessa tunnistetaan lantakierrätyksen käytännön haasteita ja tarvittavia yhteiskunnallisia ohjauskeinoja.
Lantakierrätyshankkeessa siirretään vesistöjä rehevöittävää fosforia etenkin Lounais- ja Länsi-Suomen eläintuotannosta muualle ravinnealijäämäiseen kasvituotantoon. Rannikoille keskittyneiden eläintilojen lähistöllä peltojen fosforipitoisuus on lannan käytön seurauksena usein runsasta, mikä lisää Saaristo- ja Selkämereen kohdistuvaa ravinnekuormitusta.
Lietelannan prosessointi on olennaista sikatuotannon ravinteiden kestävässä kierrättämisessä. Prosessoimalla lannasta voidaan erotella fosforipitoista kuivalantaa, jota on kustannustehokasta siirtää lannoitteeksi hieman kauemmaksikin. Jäljelle jäävää typpipitoista lantaa voidaan hyödyntää lähialueen viljelyssä ilman vesistöjen fosforikuormitusriskiä.
Kierrätys ja lannan kysyntä kasvussa
Kierrätetyn lantafosforin määrä ja hankkeen osallistujaluvut ovat kasvaneet vuosi vuodelta. Prosessoidun lannan kysyntä on kuitenkin ylittänyt tarjonnan, eikä kaikkia hankkeesta kiinnostuneita kasvitiloja ole pystytty ottamaan mukaan. Osasyynä on mineraalilannoitteiden hinnannousu, mikä on lisännyt viljelijöiden kiinnostusta lantaravinteita kohtaan. Lisäksi lanta on viljelijöille arvokasta, sillä sen avulla voidaan lisätä peltoon orgaanista aineista, joka parantaa maan viljavuutta.
On tärkeää, että lietelannan prosessointia toteuttavien tilojen määrää saadaan lisättyä Lounais-Suomessa ja lannan käsittelyyn kehitetään uusia menetelmiä. Prosessointi aiheuttaa sikatiloille lisäkustannuksia ja -töitä, minkä vuoksi lannan prosessointiin ei välttämättä ryhdytä.
Jotta lannan prosessointia saadaan lisättyä, on tärkeä tiedottaa kannustavasti lietelannan käsittelymahdollisuuksista, hyödyistä, kustannuksista ja saatavilla olevista investointituista. Tiedotuksen lisäksi lietelannan prosessoinnin ja logistiikan parantamiseksi tähtäävää lantafosforinkierrättämistukea on kehitettävä.
Kehityskohteena on myös, kuinka eläin- ja kasvitilat löytävät toisensa lantafosforin kierrättämiseksi. Vielä tähän tarpeeseen toimivaa palvelua ei ole onnistuttu kehittämään.
Ratkaisuja kierrätetyn lannan hyödyntämiseksi
Tänä vuonna lantakierrätyshankkeessa testattiin toimintamallia, jossa kasvin viljelijöille maksettiin tukea ravinteiden kierrättämiseksi. Nykytilanteessa viljelijöillä on oltava taloudellisia kannustimia, joilla katetaan osa kuivalannan siirrosta aiheutuvista kustannuksista. Säätiön maksama kannustin kattoi tänä noin 50–70 % viljelijöiden kuivalannan kuljetuskustannuksista. Erilaisia kannustimia kokeilemalla hankkeessa on pyritty löytämään tukimallia, joka voisi toteutua jatkossa hanketta laajempana yhteiskunnallisena järjestelmänä.
Kannustimien lisäksi kasvitiloilla tarvitaan uusia käytännön ratkaisuja lantaravinteiden kierrättämisen lisäämiseksi. Lantapohjaisten lannoitteiden käyttö aiheuttaa lisätyötä ja huomioitavaa erityisesti viljelijöillä, jotka ovat tottuneet käyttämään vain mineraalilannoitteita. Lisäksi osa viljelijöistä kokee kuivalannan hyödyntämiseen liittyvän tukijärjestelmän hankalaksi, jolloin kaikkia saatavilla olevia kannustimia ei osata välttämättä hyödyntää.
Useiden viljelijöiden mukaan toimiva ratkaisu on kuivalannan vastaanotto kevään sijaan myöhemmin kesällä, jolloin sitä voidaan hyödyntää syyskylvöisten kasvien lannoitteena. Ravinnekuormitusriskien välttämiseksi on tärkeä huomioida, että lantaa levitetään vain kylvöjen yhteydessä.
Myös nykyistä tasalaatuisempi lannan prosessointi sikatiloilla helpottaisi lantaravinteiden hyödyntämistä: hankkeen kokemusten perusteella prosessoidun lannan fosforipitoisuus ja ominaisuudet voivat vaihdella paljonkin. Lisäksi tulee varmistaa, ettei kasvitiloille kulkeudu lannan mukana rikkakasvinsiemeniä tai roskia. Lannan laadun vaihtelu vaikuttaa viljelijöiden mahdollisuuksiin ennakoida muuta lannoitustarvetta ja halukkuuteen maksaa lantaravinteista.
Lantakierrätyshanke jatkuu
John Nurmisen Säätiön työ lantafosforin kierrättämiseksi jatkuu. Vuonna 2023 hankkeen tavoitteena on saada lisää tiloja mukaan ja jatkaa työtä lantafosforin kierrättämisessä. Näin vähennetään maatalouden ravinnekuormitusta vesistöihin ja luodaan mallia tarvittavan yhteiskunnallisen muutoksen saavuttamiseksi.
John Nurmisen Säätiö – Pelastamassa Itämerta
Vuonna 1992 perustetun John Nurmisen Säätiön tavoite on pelastaa Itämeri ja sen perintö tuleville sukupolville. Säätiön hankkeissa parannetaan Itämeren tilaa vähentämällä mereen kohdistuvaa kuormitusta ja ympäristöongelmia, kuten rehevöitymistä ja luontokatoa. Säätiön tehtävänä on myös vaalia, elävöittää ja välittää mereen liittyviä tarinoita sekä kulttuuriperintöä. Työtä ohjaavat tulokset ja vaikuttavuus. Säätiön toiminta rahoitetaan pääosin lahjoituksilla ja avustuksilla.
Haluatko pysyä kartalla Itämeren tilasta?
Tilaa uutiskirjeemme ja kuulet ensimmäisenä Itämeri-aiheisista tapahtumista, säätiön hankkeiden etenemisestä, merellisistä julkaisuista ja muista kiinnostavista sisällöistä.
