Peltojen kipsikäsittelystä vientituote – maaperänäytteillä seurataan paikallisia vaikutuksia
Suomessa paljon tutkittu peltojen kipsikäsittely on nopea ja tehokas tapa vähentää pelloilta vesistöihin päätyvän fosforin määrää. Nyt tutkimusta jatketaan Manner-Suomen ulkopuolella Ahvenanmaalla sekä Ruotsissa, Latviassa, Liettuassa ja Puolassa.
Tutkimukset ovat osoittaneet, että pelloille levitetty kipsi pidättää jopa puolet vesistöihin muutoin päätyvästä fosforista. Itämereen pääsee tällä hetkellä liikaa ravinteita, erityisesti fosforia, joka rehevöittää merta. Seurauksena on samea vesi, sinilevälautat ja pinnanalaisen luonnon köyhtyminen.
Kipsikäsittelyä on tutkittu paljon Suomessa ja se on jo laajalti otettu käyttöön vesiensuojelumenetelmänä. Ahvenanmaalla ja muissa Itämeren maissa peltojen kipsikäsittely on kuitenkin vasta alussa.
”Jotta peltojen kipsikäsittelyä päästään edistämään laajasti Itämeren valuma-alueella, tarvitaan lisätietoa kipsikäsittelyn paikallisista vaikutuksista. Siksi uudessa GYPREG-hankkeessa tutkitaan, kuinka kipsi vaikuttaa fosforin maaperän rakenteeseen ja fosforin pidätyskykyyn”, sanoo John Nurmisen Säätiön projektipäällikkö Henri Nikkonen.
Kipsin vaikutuksia seurataan peltolohkoilla
John Nurmisen Säätiö aloitti hankkeen tutkimukset toukokuussa Ahvenanmaan Ringsbölessä, missä maanäytteitä kerättiin kahdesta Ahvenanmaan yleisimmästä maalajista. Näytepeltolohkot valittiin yhteistyössä hankkeeseen osallistuvan viljelijän kanssa.
Näytteet lähetettiin Ruotsiin, jossa Swedish Research Institute RISE tutkii kipsikäsittelyn vaikutuksia maaperän rakenteeseen ja fosforin pidätyskykyyn. Kokeissa maanäytteisiin sekoitetaan kipsiä ja näytteitä keinosadetetaan. Kokeiden tulokset saadaan ensi vuonna.
Laboratoriokokeiden lisäksi Ahvenanmaalle perustetaan kahden peltolohkon laajuinen havaintopaikka, jossa kerätään kasvi- ja maaperänäytteitä usean vuoden ajan. Havaintolohkoille jätetään myös kipsikäsittelemättömiä vertailualueita, joiden avulla arvioidaan käsittelyn vaikutuksia kasvustoon ja maaperään. Ensimmäiset näytteet havaintopaikalta kerätään kesällä 2024.
Mikä GYPREG?
Hankkeessa tutkitaan ja kokeillaan peltojen kipsikäsittelyä Ruotsissa, Latviassa, Liettuassa ja Puolassa. Ahvenenmaalla jatketaan John Nurmisen Säätiön aloittamia kipsikäsittelyjä sekä tuotetaan lisätietoa kipsin tehokkuudesta vesien suojelumenetelmänä paikallisissa olosuhteissa.
Jokaisessa kohdemaassa perustetaan myös paikallisista sidosryhmistä koostuvat neuvonantajaryhmät, jotka seuraavat ja arvioi kipsipilotointien onnistumista. Ryhmien tehtävänä on myös pohtia, miten peltojen kipsikäsittelyt voitaisiin saada laajemmin käyttöön. John Nurmisen Säätiö ja paikalliset toimijat perustivat ryhmän huhtikuussa 2024 Ahvenanmaalla.
Gypreg-hanketta vetää Suomen ympäristökeskus, ja siihen osallistuu John Nurmisen Säätiön lisäksi kuusi muuta toimijaa kohdemaista. Hanke saa rahoitusta Euroopan unionin Interreg Baltic Sea Region -ohjelmasta, joka tukee rannikon ja meriympäristön tilaa parantavia, rajat ylittäviä yhteistyöhankkeita.
Vähennämme Itämeren ravinnekuormitusta lisäämällä peltojen kipsikäsittelyä Itämeren rantavaltioissa yhteistyökumppaneidemme kanssa.
Haluatko pysyä kartalla Itämeren tilasta?
Tilaa uutiskirjeemme ja kuulet ensimmäisenä Itämeri-aiheisista tapahtumista, säätiön hankkeiden etenemisestä, merellisistä julkaisuista ja muista kiinnostavista sisällöistä.
