Valtakunnallinen koulututkimus: nuoret yhdistävät Itämeren ensisijaisesti laivamatkailuun – myös meren roskaantuminen huolettaa
Itämeripäivänä 25.8. julkaistu tutkimus osoittaa, että suomalaiset nuoret ovat huolissaan Itämeren tilasta, mutta tieto meren suojelusta on vielä jäsentymätöntä ja sitä tarvitaan lisää. John Nurmisen Säätiön teettämään ja Fountain Parkin toteuttamaan valtakunnalliseen koulututkimukseen osallistui lähes 2 500 oppilasta lukioista, ammatillisista oppilaitoksista ja yläkouluista ympäri Suomen.
Tutkimuksessa tarkasteltiin kolmea eri osa-aluetta: Itämeren merkitystä nuorille, nuorten Itämeri-identiteettiä sekä Itämeren pelastamisen keinoja.
Nuorten vastauksissa korostuivat Itämeren roskaantumiseen, laivaliikenteeseen ja eliöihin liittyvät teemat. Itämeren suurin ympäristöongelma, rehevöityminen, jäi sen sijaan vastauksissa vähäiselle huomiolle.
Nuoret huolissaan Itämeren roskaantumisesta
Suomalaisten nuorten mielikuvissa Itämeri nähdään roskaantuneena ja saastuneena. Lähes kolmannes vastaajista mainitsee Itämeren keskeisimmäksi pelastuskeinoksi roskaamisen vähentämisen. Roskaantumisen koettiin uhkaavan sekä meren että sen lajien elinkelpoisuutta.
Joka kymmenes mainitsee pelastamisen edellyttävän päästöjen ja saastuttamisen vähentämistä. Sen sijaan vain yksi sadasta nuoresta hahmottaa ilmastonmuutoksen ja Itämeren suhteen ja mainitsee ilmastonmuutoksen hidastamisen Itämeren pelastuskeinona.
”Vaikka roskaantuminen on yksi Itämeren uhista, ongelma ei ole mittakaavaltaan yhtä merkittävä kuin isommilla valtamerillä. Matala ja vähävetinen Itämeri on erityisen herkkä kuormitukselle ja ympäristön muutoksille. Itämeren suurin uhka onkin ravinteiden liiallisesta määrästä aiheutuva rehevöityminen. Ilmastonmuutos kiihdyttää rehevöitymistä ja hidastaa meren toipumista”, kertoo John Nurmisen Säätiön toimitusjohtaja Annamari Arrakoski-Engardt.
Itämeri-identiteetti ja mielikuvat merestä liittyvät erityisesti laivaliikenteeseen
Nuoret liittivät tutkimuksessa Itämeri-identiteettiin ensisijaisesti mielikuvia laivaliikenteestä, matkustamisesta, kaloista ja kalastuksesta. Myös huoli Itämeren saastumisesta ja roskaantumisesta sekä toisaalta ajatus meren kauneudesta ja toive sen puhtaudesta nousivat mielikuvia käsittelevissä vastauksissa esiin.
Rannikolla asuvien nuorten mielikuvissa korostui vedestä nauttimisen, kuten veneilyn ja uimisen, merkitys verrattuna sisämaassa asuvien vastauksiin. Sisämaassa asuvien mielikuvissa mainittiin sen sijaan rannikkokaupunkilaisten vastauksia useammin laivaliikenne ja saastuminen.
Suomalaisnuoret kokivat Itämeri-identiteetin itselle vieraaksi ja vaikeaksi käsitteeksi. Erityisesti kauempana merestä asuvat eivät kokeneet Itämerta läheiseksi, osaksi omaa identiteettiä ja elämänpiiriä.
Identiteettiin liitettiin voimakkaimmin vapaa-ajan risteilyt eri maihin ja saaristoon, rahtiliikenne sekä tietoisuus ja arvostus ainutlaatuista eläimistöä ja merenalaista elämää kohtaan.
Vuosittainen Itämeripäivä lisää tietoisuutta
Tutkimustulokset osoittavat, että suomalaisnuoret tunnistavat Itämeren moninaisen roolin virkistyksen keitaana ja vilkkaana liikenneväylänä. Itämeren ainutlaatuisuus tiedostetaan, mutta meren hyvinvointia uhkaavia ongelmia, kuten rehevöitymistä ei vielä tunneta laajasti. Tieto on osittain jäsentymätöntä ja omiin kokemuksiin perustuvaa.
”Nuorten into oppia etenkin ympäristön suojeluun liittyvistä teemoista on ihailtava. Tähän intoon on tartuttava vahvasti. Itämeri on loistava esimerkki toimivasta aiheesta ilmiöoppimiseen. Sitä voidaan käsitellä niin ympäristökasvatuksen, historian kuin kulttuurin näkökulmasta”, opetusministeri Li Andersson sanoo.
Tutkimuksen tilannut John Nurmisen Säätiö on erikoistunut Itämeren luonnon ja kulttuurin pelastamiseen.
”Yksi toimistamme tiedon kasvattamiseksi on vuosittain elokuussa vietettävä kansainvälinen Itämeripäivä. Tavoitteenamme on, että tietoisuus meriluonnosta ja Itämeren kulttuurista sekä historiasta lisääntyy merkittävästi”, Annamari Arrakoski-Engardt toteaa.
John Nurmisen Säätiön käynnistämää ja koordinoimaa Itämeripäivää vietetään vuosittain elokuun viimeisenä torstaina, tänä vuonna 25.8. Juhlapäivänä järjestetään satoja tapahtumia ympäri Suomen ja Itämeren. Suurin osa ohjelmasta on maksutonta. Tapahtumat ja Itämeri-ystävälliset teot on koottu sivuille www.itämeripäivä.fi.
Näin valtakunnallinen koulututkimus toteutettiin:
- 2 435 vastaajaa
- Vastaajista 57 % opiskeli yläkoulussa, 40 % lukiossa ja 3 prosenttia ammatillisessa oppilaitoksessa.
- Vastaajia tavoitettiin kattavasti eri osista Suomea – sekä rannikolta (57 %) että sisämaasta (43 %)
- Vastaajista 49 % oli tyttöjä, 42 % poikia ja 3 % muuhun sukupuoleen identifioituvia, 5 % ei kertonut sukupuoltaan.
- Tutkimus toteutettiin oppilaitosten kautta verkkokyselyllä verkkoaivoriihimenetelmällä touko-kesäkuussa vuonna 2022. Aivoriihen tarkoitus oli selvittää, miten nuoret – peruskoulun yläkoululaiset, ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevat ja lukiolaiset – tuntevat Itämeren ja mikä on heidän suhteensa siihen.
- Fountain Park suoritti aineiston laadullisen analyysin. Aineisto käsiteltiin tekstianalyysiin kehitetyn tietokoneohjelman avulla poimien siitä keskeiset asiasanat. Niiden pohjalta analyytikko jakoi annetut vastaukset luokkiin sen mukaan, mistä osallistujat olivat puhuneet. Sama vastaus saattoi päätyä myös usean otsikon alle, jos vastauksessa itsessään puhuttiin useammasta kuin yhdestä asiasta.
Itämeripäivä
John Nurmisen Säätiön käynnistämää ja koordinoimaa Itämeripäivää vietetään vuosittain aina elokuun viimeisenä torstaina erilaisten tapahtumien ja tempausten parissa. Teemapäivän tavoitteena on nostaa esille tärkeitä merellisiä aiheita ja innostaa tekemään konkreettisia tekoja Itämeren hyväksi. Päivä juhlistaa meren monimuotoisuutta ja mittaamatonta arvoa. Juhlinnan lisäksi tavoitteena on lisätä tietoa meren luonnosta, kulttuurista ja historiasta. Vuonna 2022 Itämeripäivää vietetään 25.8.
www.itämeripäivä.fi
John Nurmisen Säätiö – Pelastamassa Itämerta
Vuonna 1992 perustetun John Nurmisen Säätiön tavoite on pelastaa Itämeri ja sen perintö tuleville sukupolville. Säätiön hankkeissa parannetaan Itämeren tilaa vähentämällä mereen kohdistuvaa kuormitusta ja ympäristöongelmia, kuten rehevöitymistä ja luontokatoa. Säätiön tehtävänä on myös vaalia, elävöittää ja välittää mereen liittyviä tarinoita sekä kulttuuriperintöä. Työtä ohjaavat tulokset ja vaikuttavuus. Säätiön toiminta rahoitetaan pääosin lahjoituksilla ja avustuksilla.
Haluatko pysyä kartalla Itämeren tilasta?
Tilaa uutiskirjeemme ja kuulet ensimmäisenä Itämeri-aiheisista tapahtumista, säätiön hankkeiden etenemisestä, merellisistä julkaisuista ja muista kiinnostavista sisällöistä.
Lue seuraavaksi
