Eduskuntavaalit 2027: Puhdas Itämeri tuo hyvinvointia Suomeen
Itämeri on yksi maailman nopeimmin muuttuvista merialueista. Sen suurin ongelma on rehevöityminen, jota ilmastonmuutos kiihdyttää. Rehevöitymisen seurauksena pinnanalainen luonto köyhtyy kaikilla Suomen merialueilla, ja jopa neljännes rannikon vedenalaisista elinympäristöistä on uhanalaisia. Myös haitalliset aineet uhkaavat Itämeren lajistoa.
Kurssi voidaan muuttaa. On arvioitu, että mikäli Itämeren rannikkovesien hyvä tila saavutetaan vuoteen 2040 mennessä, tuottaa se vuosittain yli 5 miljardia euroa lisäarvoa Itämeren alueen maille. Se vaatii Suomen seuraavalta hallitukselta sitoutumista ravinnekuormituksen ja haitallisten aineiden päästöjen vähentämiseen sekä luontokadon ja ilmastonmuutoksen torjuntaan.
John Nurmisen Säätiön vaaliteemat 2027-2031
Maalta mereen päätyvä ravinnekuormitus, erityisesti liiallinen määrä typpeä ja fosforia, aiheuttaa vesistöjen rehevöitymistä. Seuraukset näemme muun muassa kesäisinä sinilevälauttoina. Suurin osa rannikkovesiämme rehevöittävästä ravinnekuormituksesta syntyy maa- ja metsätaloudesta.
1. Maa- ja metsätalouspolitiikka on uudistettava vaikuttavuusperusteiseksi.
Alan toimijat, viljelijät ja metsänomistajat tarvitsevat kannustimia vesistöystävälliseen maa- ja metsätalouteen. Ympäristölle haitallisia tukia taas tulisi karsia.
2. Ravinteiden tehokasta kierrätystä on tuettava.
Maatalouden vesistökuormitusta voidaan vähentää tehostamalla ravinteiden kierrätystä. Fosforiasetuksen niin sanotusta lantapoikkeuksesta ja lannan syyslevityksestä paljaaseen peltoon on luovuttava.
Meriliikenteestä pääsee Itämereen haitallisia ja rehevöittäviä aineita. Monet sellaiset päästöt, joita ei maalla sallita, ovat merellä täysin laillisia. Myös satamien ympäristökuormituksen valvonta on nykyisellään huomattavasti löyhempää kuin esimerkiksi teollisuuslaitosten valvonta.
3. Rahtisatamien ympäristöluvat on tarkistettava ja valvontaa on parannettava.
4. Alusperäisten jätteiden, kuten ruuman- ja tankinpesuvesien, rikkipesurijätteiden ja harmaiden jätevesien vastaanottoa satamissa on parannettava.
Ilmaston lämpeneminen ja rehevöityminen uhkaavat muuttaa rannikkovetemme hiilinieluista päästölähteiksi. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi tarvitaan investointeja vihreisiin energiajärjestelmiin ja teolliseen tuotantoon, mutta siirtymää ei pidä toteuttaa vesien tilaa vaarantaen.
5. Vihreää siirtymää tulee edistää luonnon ehdoilla ja ympäristövaikutukset huomioiden. Aito vihreä siirtymä pureutuu ympäristökriisien juurisyyhyn eli ylikulutukseen.
6. Merialueiden suojelua on tehostettava ja kohdennettava meriluonnon kannalta arvokkaille alueille.
Suomen merialueiden pinta-alasta 30 prosenttia tulee olla suojeltu vuoteen 2030 mennessä ja näistä 10 prosenttia tiukasti. Samalla meren käyttöä tulee ohjata vähiten arvokkaille alueille kaavoituksen ja sitovan merialuesuunnittelun avulla.
7. Suomen seuraavan hallituksen tulee sitoutua kansallisen ennallistamissuunnitelman toimeenpanoon.
Ennallistaminen on mahdollisuus investoida paitsi luonnon, myös ihmisten hyvinvointiin. Ennallistamisen on arvioitu tuovan Suomelle hyötyjä lähes kymmenen miljardin euron edestä vuosittain. Ennallistamisen edistämiseen tarvitaan selkeät kannustimet yksityisille maanomistajille ja velvoitteet, joilla voidaan turvata sekä arvokkaimpien luontokohteiden säilyminen että riittävän laaja-alaiset ennallistamistoimet.
Lue lisää:
Haluatko pysyä kartalla Itämeren tilasta?
Tilaa uutiskirjeemme ja kuulet ensimmäisenä Itämeri-aiheisista tapahtumista, säätiön hankkeiden etenemisestä, merellisistä julkaisuista ja muista kiinnostavista sisällöistä.