Viisi ennallistamisteesiä evästää vaikuttaviin luontotoimiin

Lisätietoja

Anna Saarentaus

Ohjelmapäällikkö, ruoantuotannon ja metsätalouden ravinnekuormituksen leikkaus

anna.saarentaus@jnfoundation.fi +358 40 719 0208

EU:n luontokadon pysäyttämiseen tähtäävässä ennallistamisasetuksessa on linjattu tavoitteet luonnontilan parantamiseksi eri vesi- ja maaympäristöissä. Suomen kansallinen ennallistamissuunnitelma on parhaillaan lausunnoilla: ennallistamissuunnitelman tavoitteena on saavuttaa EU-asetuksessa sovitut päämäärät. Jotta tavoitteisiin päästään, tarvitaan tutkittuun tietoon perustuvaa ennallistamista, pitkäaikaista taloudellista ja poliittista tukea sekä luontoa kuormittavan toiminnan muuttamista. Kokosimme sivuillemme viisi teesiä luonnon ennallistamisesta.

Ennallistamalla voidaan palauttaa ihmisen toiminnan vuoksi heikentyneitä tai tuhoutuneita ekosysteemejä kohti niiden entistä tilaa.

Ennallistamisasetuksen tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä 20 prosenttia EU:n maa- ja meripinta-alasta on ennallistamistoimien piirissä. Vuoteen 2050 mennessä toimien tulisi koskea kaikkia ennallistamisen tarpeessa olevia ekosysteemejä. Ennallistamisasetus kuuluu EU:n biodiversiteettistrategiaan, jonka tavoitteena on luontokadon pysäyttäminen.

Suomen on määrä toimittaa kansallisen ennallistamissuunnitelmansa luonnos Euroopan komissiolle 1.9.2026 mennessä.

Tutkittua tietoa ja ohjauskeinoja

Jotta ennallistamisasetuksessa määriteltyihin tavoitteisiin voidaan päästä, tehtävien toimenpiteiden tulee perustua tutkittuun tietoon. Ennallistamisen tarve, toimenpiteet ja ohjauskeinot tulee määritellä tutkimus-, inventointi- ja seurantatietoon perustuen, jotta ennallistamisasetuksen tavoitteet luonnon monimuotoisuuden elpymiseksi saavutetaan.

Ennallistaminen vaatii pitkäaikaista taloudellista ja poliittista tukea toimivien ohjauskeinojen muodossa.

”Luontokadon pysäyttämiseksi tarvitsemme luonnon tilaa parantavia toimia sekä valtion maalla että yksityismailla. Ennallistamisen edistämiseen tarvitaan kuitenkin nykyistä selkeämpää ohjausta. Esimerkiksi soiden ennallistamisen tukimekanismit näyttävät yksityisen maanomistajan näkökulmasta todella sekavilta. Selkeillä kannustimilla ja velvoitteilla voidaan turvata sekä arvokkaimpien luontokohteiden säilyminen että riittävän laaja-alaiset ennallistamistoimet”, selittää John Nurmisen Säätiön ohjelmapäällikkö Anna Saarentaus.

Samalla, kun tähdätään luontokadon pysäyttämiseen, ei voida entiseen malliin tukea haitallisia toimia ja maankäyttöä, jotka vain lisäävät tulevaisuudessa tarvittavien ennallistamistoimien määrää. Luontokadon hillitsemiseksi meidän on siis myös muutettava ja vähennettävä luontoa ja ilmastoa kuormittavaa toimintaa.

Ennallistaminen lisää hyvinvointia

Ennallistaminen on mahdollisuus investoida paitsi luonnon, myös ihmisten hyvinvointiin. Ennallistamisen on arvioitu tuovan Suomelle hyötyjä lähes kymmenen miljardin euron edestä vuosittain.

Ennallistamisen hyödyt ovat moninaisia: vedet puhdistuvat, kyky sopeutua ilmastonmuutoksen vaikutuksiin paranee, ja kalakannat elpyvät. Ennallistamistoimet tarjoavat toimeentuloa esimerkiksi suunnittelijoille sekä monille paikallisille toimijoille, kuten koneyrittäjille.

Monet ennallistamistoimet ovat onneksi edullisia eikä niiden toteutus uhkaa Suomen taloutta tai ruokaturvaa. Vaikka hyödyt eivät välttämättä heti realisoidu rahavirtoina samoin kuin ennallistamisen kustannukset, pitkällä aikavälillä ennallistaminen tuo hyvinvointia ja auttaa ympäristönmuutoksiin sopeutumisessa.