EU-vaalit 2024
Euroopan unioni on merkittävä ympäristötoimija: Suomen kaikesta ympäristölainsäädännöstä 80 prosenttia tulee EU-päätösten kautta.
Itämeri on kahdeksan EU-maan ympäröimä merialue, ja Euroopan parlamentin päätökset vaikuttavat kiinteästi myös Itämeren tulevaisuuteen. Vaaleilla valittavan Euroopan parlamentin ja syksyllä vaihtuvan komission on satsattava vesistöystävälliseen maatalouspolitiikkaan, ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja meriluonnon ennallistamiseen.
30 % vuoteen 30 mennessä
EU:n biodiversiteettistrategian tavoitteena on pysäyttää luontokato ja kääntää luonnon monimuotoisuuden kehitys myönteiseksi vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteena on myös suojella 30 prosenttia maa- ja merialueista, saada kolmannes näistä alueista tiukan suojelun piiriin ja palauttaa maa- ja meriekosysteemit hyvään tilaan. Suomi muiden EU-maiden ohella on sitoutunut näihin kunnianhimoisiin tavoitteisiin.
Kesäkuussa vaaleilla valittava uusi Euroopan parlamentti on avainasemassa tavoitteiden saavuttamisessa. Työtä riittää: muun muassa tuore Suomen Luontopaneelin raportti osoittaa, että Itämeren luontokato Suomen rannikkoalueilla etenee. Tulevien Euroopan parlamentin jäsenten onkin vauhditettava toimia, joilla biodiversiteettistrategian tavoitteisiin voidaan päästä.
Mitä suomalaiset EU-vaaliehdokkaat ovat valmiita tekemään ympäristön eteen?
Selvitimme suurimpien medioiden vaalikoneiden avulla, miten eduskuntapuolueiden EU-vaaliehdokkaat suhtautuvat ympäristökysymyksiin. Puolueiden suhtautumisessa oli merkittävää vaihtelua.
John Nurmisen Säätiön vaaliteemat
Jotta pinnanalainen monimuotoisuus säilyy, on siihen kohdistuvia paineita vähennettävä ja suojelualueiden määrää lisättävä.
Itämeren luontokadon pysäyttämiseksi EU:n on:
– Varmistettava, että vesiensuojelun ja biodiversiteettistrategian tavoitteisiin päästään valvomalla jäsenmaiden kansallisia toimeenpanosuunnitelmia ja niiden toteutusta sovitussa aikataulussa.
– Edistettävä luonnon ennallistamista hyväksymällä ennallistamisasetus.
– Turvattava meriluonnonsuojelun ja rehevöitymistä ehkäisevän sekä ennallistamistoimien toteuttamista edistävän toiminnan rahoitus.
Meret puskuroivat ilmastonmuutoksen etenemistä sitomalla hiilidioksidia ja varastoimalla lämpöä. Ilman tätä vaikutusta ilmasto olisi lämmennyt paljon nykyistä nopeammin, ja seuraukset olisivat voimakkaammat. Itämeressä, matalassa sisämeressämme, ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät nopeammin kuin valtamerissä. Muutokset näkyvät jo: ilmaston lämpeneminen lisää Itämeren rehevöitymistä muun muassa talviaikaisten sateiden lisääntyessä, jolloin mereen huuhtoutuu maalta entistä enemmän ravinteita.
Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi EU:n on
– Sitouduttava kunnianhimoiseen hiilineutraaliustavoitteeseen jo vuoteen 2040 mennessä, jotta ilmaston lämpeneminen voidaan rajoittaa 1,5 asteeseen.
– Vauhditettava jäsenvaltioiden vihreää siirtymää muun muassa linjaamalla öljystä, kaasusta ja kivihiilestä luopumisesta sekä tukemalla uusiutuvan energian käyttöä.
– Vahvistettava vihreän kehityksen ohjelmaa (EU Green Deal), jonka avulla voidaan varmistaa eri alojen oikeudenmukainen siirtymä fossiilivapaaseen Eurooppaan.
Maatalouden ravinnepäästöt kuormittavat Itämerta tällä hetkellä eniten kaikista kuormituslähteistä. Maataloudesta Itämereen päätyvien fosforin ja typen määrää on saatava vähennettyä, jotta Itämeren rehevöityminen vähenee.
Ympäristöystävällisen maatalouden vauhdittamiseksi EU:n on:
– Kehitettävä EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa tukemaan ruokajärjestelmän kestävää uudistamista. Myös maatalouden tukia on uudistettava, ja kannustimia on kohdennettava vesistö- ja ilmastoystävälliseen sekä luonnon monimuotoisuutta vahvistavaan toimintaan geneeristen tukien sijaan.
– Ylilannoituksen välttämiseksi edellytettävä kotieläintilojen ja biokaasulaitosten ohjauksessa ja tuissa ravinnepitoisten massojen (lanta, mädäte) hyödyntämistä ravinneköyhillä pelloilla
– Tuettava peltojen kipsikäsittelyä menetelmän käyttöön soveltuvilla alueilla
