Vuosikertomus 2022: Itämeri Kotimeri
Lisätietoja
Keväällä 2022 alkanut Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa nosti ulko- ja turvallisuuspolitiikan huomiomme keskiöön. Syyskuiset kaasuputkivuodot kiihdyttivät entisestään keskustelua turvallisuudesta ja toivat samalla pintaan Itämeren huonon ekologisen tilan, joka heikkeni paikallisesti vuotojen myötä. Nyt meremme on globaalisti tunnettu.
Itämeri on kuitenkin paljon muutakin kuin turvallisuuspolitiikkaa. Se pitää sisällään ainutlaatuisen ja herkän ekosysteemin sekä uskomattoman hylkypuiston. Mereen liittyy pitkä historia ja monikielinen kulttuuri. Säätiömme tekee päivittäin töitä Itämeren ja sen elävän kulttuuriperinnön pelastamiseksi yhdessä muiden toimijoiden kanssa.
Elämme merten vuosikymmeneksi julistettua aikaa, mutta kykymme ymmärtää meren tarpeita, leikata päästöjä ja ennallistaa oikea-aikaisesti, on heikko. YK:n kestävän kehityksen tavoitteista heikoimmin etenee numero 14: vedenalainen elämä. Tämän tilanteen selättämiseksi tarvitaan ymmärrystä sekä sinisen biotalouden mahdollisuuksista että merten mahdollisuuksista auttaa vihreässä siirtymässä.
Pohdimme merten haasteita Itämeripäivänä elokuussa, kun tutkimuksemme suomalaisten nuorten Itämerta koskevasta tiedosta julkistettiin. Tarkastelimme, mitä itämeriläisyys nuorten mukaan on, ja millainen merkitys merellä on nuorille ja heidän identiteetilleen. Itämeripäivä täyttyi meren tilaa ja vedenalaista elämää koskevista keskusteluista sekä musiikista, taiteesta ja ruoasta. Itämeri oli puheenaihe jo kuudessa maassa samaan aikaan – vuonna 2023 toivottavasti kaikissa ilmansuunnissa kotimeremme rannalla.
Juhlimme 30-vuotiasta taivaltamme Itämeri-työn merkeissä. Itämeri puhuu -keskustelutilaisuudet muistuttivat tiedon, sanataiteen ja musiikin voimasta. Kiitimme arjen sankareita eli hankepartnereitamme seikkaillessamme yhdessä Isosaaressa. Tukijoidemme kanssa juhlimme gaalaillallisella. Lisäksi Marjo T. Nurminen pohti merikulttuurin olemusta juhlavuotemme kunniaksi julkaistussa Merikulttuuria etsimässä -esseessä, Hannu Väisäsen kuvien säestämänä.
Aloitimme kaksi uutta meriympäristöhanketta. Jatkoimme työtämme maatalouden ravinnekuormituksen leikkaamisessa, kun aloitimme peltojen kipsikäsittelyn Ahvenanmaalla Rädda Lumparnin kanssa. Käynnistimme Traficomin kanssa kemikaalialushankkeen, jossa vähennetään kemikaalialusten tankinpesusta aiheutuvia haitallisten aineiden päästöjä Itämereen.
Merenlukutaidon kehittämiseksi julkaisimme kaksi kirjaa: kalastuselinkeinon tilaa pohtivan Kalastajien kyydissä Itämerellä ja Tove Janssonin merisuhteesta Pellingin saaristossa kertovan Meri ja Tove -ympäristöelämäkerran.
Vuonna 2023 työmme jatkuu Itämeren ekologisen tilan parantamiseksi ja itämeriläisten merisuhteen vahvistamiseksi. Sukellamme pinnan alle uudessa Meriniittyhankkeessamme: istutamme Itämeren avainlajia, meriajokasta. Teemme siis meriluonnon suojelutyötä samalla, kun jatkamme rehevöitymisen vähentämistä. Ilmastonmuutos kumuloi Itämeren ongelmia, mutta laaja-alaisilla ja uusilla keinoilla voimme saada meren ekologisesti hyvään tilaan.
Merellä on upea ääni, sen tarinalle kannattaa antaa tilaa. Kutsunkin teidät kaikki 17.5.2023 avattavaan näyttelyyn Suomenlinnan Levyhalliin kokemaan, millainen näkemys suomalaisilla nykytaiteilijoilla on suhteestaan Tuntemattomaan Itämereen. Pysähdytään, kuunnellaan ja keskustellaan meren äärellä, merestä ja meistä. Pieni säätiö, suuri työmaa, joten sitäkin suuremmat kiitokset kaikille kumppaneillemme!
Lue John Nurmisen Säätiön vuosikertomus 2022
Vuosikertomuksemme 2022 sisältää tilinpäätöksen lisäksi tietoa vuoden aikana edistämistämme hankkeista, 30-vuotisjuhlavuodestamme sekä tuoreista tuloksista ja saavutuksistamme. Lisäksi analysoimme, miten Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on vaikuttanut Itämeren turvallisuustilanteeseen.
Tilaa vuosikertomus painettuna osoitteesta info@jnfoundation.fi.
Haluatko pysyä kartalla Itämeren tilasta?
Tilaa uutiskirjeemme ja kuulet ensimmäisenä Itämeri-aiheisista tapahtumista, säätiön hankkeiden etenemisestä, merellisistä julkaisuista ja muista kiinnostavista sisällöistä.
