Itämeren tarinaa ei voi kertoa, jos päähenkilö menehtyy

Kirjoittaja

Mia Heiskanen

Itämeren tila linkittyy moneen. Sitä uhkaa ilmastonmuutoksen ja maatalouden päästöjen vauhdittama rehevöityminen, jonka pysäyttäminen edellyttää hallitukselta nopeita toimia.

Tätä mieltä ollaan John Nurmisen Säätiössä, jossa on yli 15 vuoden ajan tehty konkreettisia toimia Itämeren tilan parantamiseksi. 

”Aloitimme Itämeren tarinankerronnalla, mutta pysähdyimme 2000-luvun puolivälissä tarkistamaan kurssiamme ja totesimme, että emme voi kertoa Itämeren tarinaa, mikäli päähenkilömme menehtyy. Niinpä ryhdyimme toteuttamaan määrätietoisesti hankkeita, joiden fokuksessa ovat eritoten Itämerta rehevöittävien päästöjen vähentäminen”, kertoo säätiön toimitusjohtaja Annamari Arrakoski-Engardt.

Vaikka hyviä tuloksia onkin vuosien saatossa saatu aikaan, säätiössä on pinnalla huoli ilmastonmuutoksen ja maatalouden ravinnepäästöjen kiihdyttämästä Itämeren rehevöitymisestä. Ilmastonmuutoksen vaikutus Itämeren tilaan on ilmiselvä. Kun talvet vetistyvät, rehevöitymistä kiihdyttäviä ravinteita valuu yhä enemmän pelloilta mereen. Keskiöön nousee väistämättä maatalous, sillä se synnyttää 70 prosenttia Suomen merialueen ihmisperäisestä fosforikuormituksesta ja 50 prosenttia typpikuormituksesta. 

”Yksittäiset projektit ja yksityinen rahoitus eivät riitä toteuttamaan tarvittavia toimia siinä laajuudessa, jota Itämeren ja sisävesien tilan parantaminen edellyttää.”

Arrakoski-Engardt peräänkuuluttaa muutoksia hallituksen pöydällä olevaan EU:n maaseutuohjelmaan, jossa rahoitusta tulisi ohjata peltojen kipsikäsittelyyn ja lantaravinteiden purkuun. 

”Maatalouden ravinnekuormituksen vähentämiseksi on välttämätöntä yhdistää nopeavaikutteisia ja pitkäjänteisiä keinoja. Peltojen kipsikäsittely ja ylimääräisten lantaravinteiden purku muun muassa Saaristomeren ja Selkämeren valuma-alueilta ovat sellaisia. Molempia on pilotoitu valtion ja säätiön rahoittamissa hankkeissa, ja tulokset osoittavat, että toimet ovat ympäristövaikutuksiltaan tehokkaita.”

Fokus kipsikäsittelyyn

Peltojen kipsikäsittely on suomalainen innovaatio, joka vähentää pelloilta vesistöihin valuvan fosforin määrän alle puoleen. Toinen työkalupakkiin lisättävä keino on tuki lantafosforin kierrätykselle, jolla eläintilavaltaisten alueiden peltoihin kertyvä fosfori voidaan ohjata prosessoituna alueille, joiden pelloissa on vähemmän ravinteita.

Arrakoski-Engardtin mukaan nyt on aika siirtyä sanoista tekoihin. ”Suomi on sitoutunut saattamaan Itämeren ja sisävedet hyvään ekologiseen tilaan 2027 mennessä. Suomella on toki pandemiasta johtuen iso pino laskuja maksettavana, mutta meillä on myös käytettävissä EU:sta ja kansallisesti maatalouden ympäristökorvaukseen vuosittain osoitetut 250 miljoonaa euroa.”

Rahat tulisi Arrakoski-Engardtin mielestä suunnata järkevästi, sillä saatamme joutua ratkomaan tulevaisuudessa rehevöityneen Saaristomeren lisäksi myös rehevöityneen Selkämeren ongelmia. ”Onneksi hallituksella on vielä hetki aikaa reivata maaseutuohjelmaa oikeaan suuntaan sisällyttämällä peltojen kipsikäsittely ei-tuotannollisiin tukiin ja edesauttamalla lantafosforin ylimäärän purkua.”

Teksti on julkaistu 3.11.2021 Helsingin Sanomien välissä ilmestyneessä ilmastoliitteessä. Lue ilmastoliite kokonaisuudessaan tästä linkistä.