Kuntavaalit 2025

Kunnissa maankäyttöön, kaavoitukseen ja rakentamiseen liittyvät päätökset ovat ympäristön kannalta keskeisimpiä. Kuntatasolla tulee huolehtia siitä, että luontoarvot priorisoidaan. Luonnonsuojelualueiden perustaminen luontoarvoiltaan merkittävimmille alueille parantaa samalla kuntalaisten virkistys- ja ulkoilumahdollisuuksia. Rannikkokuntien tulee suojella myös pinnanalaista luontoa kartoittamalla merialueiden luontoarvot ja turvaamalla ne perustamalla esimerkiksi vedenalaisia suojelualueita. Rakentamattomat rannat ovat arvokkaita elinympäristöjä monelle lajille sekä usein kunnan tykätyimpiä retkikohteita.

Metsätalous on ruoantuotannon jälkeen suurin vesistöjen rehevöitymisen aiheuttaja. Rehevöittäviä ravinteita ja vettä samentavaa kiintoainesta valuu vesistöihin erityisesti ojitetuista suometsistä. Metsätalouden kuormitusta voidaan kuntien mailla vähentää tehokkaasti muun muassa siirtymällä avohakkuista jatkuvaan kasvatukseen, tukkimalla turhia metsäojia ja jättämällä vesistöjen varteen riittävät suojakaistat.

Esimerkkejä kuntapäättäjälle

• Säilytä rantoja rakennetun tonttimaan sijaan julkisina virkistysalueina, jotta kaikki kuntalaiset pääsevät vesistöjen äärelle.  
• Edellytä, että kunnan omistamissa talousmetsissä suojellaan luonnon monimuotoisuutta ja vähennetään vesistökuormitusta yli lain minimivaatimusten. 
• Priorisoi alueelliset luontoarvot maankäytön suunnittelussa, edistä ”vältä-lievennä-kompensoi”-menetelmää. 
• Edistä kunnan vesi- ja merialueiden luontoarvojen kartoitusta ja suojelua. 
• Säilytä pienet lähiluontosaarekkeet, jotta päiväkotilapset ja koululaiset pääsevät metsäretkelle. 

Vuonna 2024 voimaan tullut ennallistamisasetus edellyttää heikentyneiden luontotyyppien ennallistamista nopeassa tahdissa. Kunnat voivat aloittaa ennallistamisen omilta mailtaan. Ojitettujen suometsien ja vanhojen turvetuotantoalueiden ennallistaminen vähentää samanaikaisesti kasvihuonekaasupäästöjä ja vesistökuormitusta ja parantaa luonnon monimuotoisuutta. Aurinkopaneelipuiston alla kuiva turve jatkaa hajoamistaan ja päästää hiilidioksidia ilmakehään, joten parempi vaihtoehto on ennallistaa turvetuotantoalue suoksi tai kosteikoksi. Umpeenkasvaneita rantoja voidaan ennallistaa niittämällä ruovikkoa. Niitetty ruoko on myös ilmastoviisas kiertotalouden raaka-aine, jota hyödyntämällä saadaan kierrätettyä ravinteita rehevöityneiltä rannoilta takaisin hyötykäyttöön maalle.  

Myös vedenalaista luontoa voidaan ennallistaa esimerkiksi siirtoistuttamalla kadonneita lajeja takaisin. Käytännön ennallistamistyössä voi tehdä yhteistyötä esimerkiksi paikallisten yhdistysten kanssa, mutta ennallistamisen toteutuminen vaatii kunnalta rahallista panostusta.  

Esimerkkejä kuntapäättäjälle

• Vaikuta budjetoinnissa ja pyri varmistamaan, että kunta käyttää rahaa luonnon ennallistamiseen. 
• Vaikuta kaavoitukseen, jotta käytöstä poistuneita turvetuotantoalueita ennallistetaan. Uusiutuvan energian tuotantoa, kuten aurinkopaneeleita voidaan sijoittaa jo rakennettuun ympäristöön, esimerkiksi parkkihallien ja kauppakeskusten katoille.

Aito vihreä siirtymä pureutuu ympäristökriisien juurisyyhyn eli ylikulutukseen, jotta siirtymä voi mahtua luonnon kantokyvyn rajoihin. Se edistää päästövähennysten rinnalla luontokadon pysäyttämistä ja vesistöjen hyvää tilaa. Hankkeet, jotka aiheuttavat merkittäviä haitallisia vesistövaikutuksia eivät ole vihreää siirtymää, vaan viherpesua.

Eduskunta on 2024 hyväksynyt lakimuutoksia, jotka sallivat jatkossa teollisuus- ja energiantuotantohankkeille poikkeamisen vesienhoidon ympäristötavoitteista. Kunnat voivat kuitenkin vaikuttaa omiin teollisuus- ja energiantuotantohankkeisiinsa ja varmistaa, etteivät ne vaaranna vesistöjen tilaa.

Esimerkkejä kuntapäättäjälle

• Tutustu ympäristötoimijoiden vihreän siirtymän pelisääntöihin ja huomioi ne, kun kuntapolitiikassa käsitellään vihreän siirtymän investointeja. 
• Vaikuta siihen, että kunnassasi panostetaan laadukkaaseen ympäristövaikutusten arviointiin ja vaadi, että esimerkiksi kaivosteollisuuden, tuulivoiman ja akkumateriaalitehtaiden hankkeille asetetaan pitkäaikaiset ja kattavat seurantavelvoitteet. 

Ilmastonmuutos pahentaa Itämeren ja sisävesien rehevöitymistä sekä luontokatoa. Kunnilla on tärkeä rooli ilmastonmuutoksen konkreettisessa hillinnässä ja vaikutuksiin sopeutumisessa. Ilmastovaikutukset tuleekin huomioida muun muassa kuntien energiatuotannossa- ja käytössä, rakentamisessa, kunnan kiinteistöissä ja liikenneratkaisuissa. Vihreän siirtymän investoinneissa tulee huomioida vesistövaikutukset.

Yksittäisen ihmisen Itämerelle aiheuttamasta ravinnejalanjäljestä suurin osuus, melkein 60 prosenttia, syntyy ruokavaliovalinnoista. Kasvisten ja kestävästi pyydetyn kotimaisen lähikalan lisääminen lautasille on helpoin tapa auttaa Itämerta ja ilmastoa: Itämeren suurin kuormitus syntyy maataloudesta, ja jopa 70 prosenttia Suomen peltoalasta käytetään eläinperäisen ruoan tuotantoon.

Jos esimerkiksi puolet lihasta kuntalaisen ruokalautasella korvataan kestävästi pyydetyllä kalalla, vähenee hänen ravinnejalanjälkensä 75 prosenttia. Hankintalaki mahdollistaa ekologisen lähiruoan suosimisen kunnallisissa ruokahankinnoissa, joten toimeen on helppo tarttua. Kasvipainotteisella ruokavaliolla on myös myönteisiä terveysvaikutuksia, mikä näkyy pitkällä aikavälillä säästönä hyvinvointialueiden terveyspalveluiden kustannuksissa.

Esimerkkejä kuntapäättäjälle

• Kiritä kuntaa elintarvikehankinnoissa ja vaadi julkisiin ruokailuihin enemmän kasvispainotteisia vaihtoehtoja.  
• Nosta ekologinen lähiruoka kriteeriksi kunnallisiin ruokahankintoihin.  
• Ota kaikissa kunnan hankinnoissa huomioon ympäristövaikutukset, vaikka se lisäisikin hieman kuluja.  
• Vauhdita investointeja riittäviin ja saavutettaviin joukkoliikenneyhteyksiin, jotka lisäävät julkisen liikenteen käyttöä yksityisautoilun sijaan. 

Taajamat ja haja-asutusalueet ovat maa- ja metsätalouden jälkeen suurimmat vesistöjä rehevöittävän ravinnekuormituksen lähteet. Ravinnekuormitusta päätyy vesistöihin paljon erityisesti kuntien jätevedenpuhdistamoiden ja hulevesien kautta.

Tämä kuormitus kohdistuu suoraan lähivesistöihin: aina puroista ja pienistä järvistä jokiin ja Itämeren rannikkovesiin asti. Viime vuonna päivitetty jätevesidirektiivi vaatii kunnilta panostuksia jätevedenpuhdistamoiden kehittämiseen. Lisäksi uusin tieto osoittaa, että hulevesien kautta vesistöihin valuu paljon aiempaa tiedettyä suurempi määrä ravinteita, haitta-aineita ja mikromuovia. Hulevesien hallintaan ja kuormituksen vähentämiseen on kehitetty monipuolisesti keinoja, jotka tulisi ottaa käyttöön kaikissa kunnissa.  

Esimerkkejä kuntapäättäjälle

• Huolehdi, että kunnassa pannaan viipymättä toimeen yhdyskuntajätevesien puhdistukselle asetetut uudet vaatimukset ravinteiden, mikromuovien, lääkejäämien ja muiden haitta-aineiden poistosta. 
• Vaadi rakennustyömaita pitämään huolta, että työmaalta ei päädy hulevesien kautta mitään ylimääräistä vesistöihin.  

Ympäristön ja kulttuurin merkitys sekä yksilöille että koko yhteiskunnalle korostuu kriisien aikana. Kuten tutkimukset ovat osoittaneet, ihmisen hyvinvointiin tarvitaan elinvoimaista luontoa ja kulttuuria. Säästäminen tällä alueella kasvattaisi kuntien sosiaali- ja terveyskuluja huomattavasti. Taiteen ja kulttuurin keinoin on mahdollista vahvistaa kuntalaisten yhteisöllisyyden kokemusta ja omistajuutta oman asuinpaikkakunnan asioihin. Ylisukupolviset kokemukset rakentavat resilienttiä ja kriisienkin aikana kestävää yhteiskuntaa. Leikkausten osuessa pahasti kulttuurialaan kuntien rooli paikallisen kulttuuritoiminnan mahdollistajana korostuu. Aktiivinen kulttuurikenttä lisää kunnan elinvoimaa ja tuo rahaa kassaan.

Side ympäristöön ja luontoon syntyy usein jo lapsuusiässä. Saavutettavat lähiluontokohteet sekä lasten ja nuorten mahdollisuudet päästä luotoharrastusten pariin lisäävät kuntalaisten hyvinvointia.

Esimerkkejä kuntapäättäjälle

• Pyri varmistamaan paikallisten kulttuuritoimijoiden selviäminen vaikeiden aikojen yli tarjoamalla kulttuurille rahoitusta.  
• Edistä lasten ja nuorten ympäristöharrastusmahdollisuuksia ja vapaa-ajantoimintaa kunnan varhaiskasvatus-, koulu-, ja nuorisopalveluissa.  
• Pyri varmistamaan, että sukupolvien välillä tapahtuu kohtaamisia kunnan eri toiminnoissa. 
• Vahvista konkreettisin toimenpitein yhteisiä lähiluonnon ympäristö- ja roskienkeruutalkoita ottamalla mukaan yhdistykset, yritykset ja koulut.