Hyppää sisältöön

ACWA LIFE

Hyvinvoivat vesistöt vahvistavat luonnon monimuotoisuutta ja auttavat sopeutumaan ilmastonmuutoksen aiheuttamiin sään ääri-ilmiöihin. ACWA LIFE (Actions for Waters from Source to Sea) -hankkeessa parannetaan Suomen vesien tilaa laajalla yhteistyöllä ympäri Suomen. Toimenpiteitä suunnitellaan vesistöjen ohella koko Itämeren valuma-alueelle, jolta vedet valuvat mereen. Toimia kohdennetaan sinne, missä niillä on suurin vaikutus vesien tilaan. ACWA LIFE on 28 miljoonan euron budjetillaan yksi Suomen vesienhoidon historian merkittävimmistä hankkeista.

Tavoite
Toteuttaa toimia Suomen vesistöjen ja rannikkovesien tilan parantamiseksi sekä kehittää valuma-aluesuunnittelua.
Aikataulu
2026–2033
Lokaatio
Suomi
Tilanne
Suunnittelu on käynnissä ja satamia kontaktoidaan.
Yhteistyökumppanit
Etelä-Pohjanmaan Elinvoimakeskus (pääpartneri), Elinvoimakeskukset (Uusimaa, Itä-Suomi, Lounais-Suomi, Pohjois-Suomi), Lupa- ja valvontavirasto, ympäristöministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, Suomen ympäristökeskus (Syke), Luonnonvarakeskus, Liikenne- ja viestintävirasto Traficom, Suomen metsäkeskus, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry, John Nurmisen Säätiö, Pidä Saaristo Siistinä ry, Suomen luonnonsuojeluliitto, WWF Suomi, Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys ry ja Luonnontieteellinen keskusmuseo
Rahoitus
Hanke on Euroopan Unionin osarahoittama.
Meren pinnan tasolla otettu kuva illalla jossa näkyy metsää ja pinnan alla tummaa vettä ja kivi
Kuva: Pekka Tuuri

Lisätietoja:

Maalla ja rannoilla tapahtuva toiminta, aina maa- ja metsätaloudesta kaupunkeihin ja satamiin, vaikuttaa vesistöjen tilaan, eli niiden puhtauteen ja elinvoimaisuuteen. Maalta valuu vesistöihin muun muassa ravinteita, kiintoaineita, kemikaaleja ja roskia. Maa-aluetta, jolta vedet valuvat ja kuljettavat mukanaan aineita vesistöön kutsutaan valuma-alueeksi.

Itämeren valuma-alue on noin neljä kertaa meren pinta-alan kokoinen. Lähes kaikki Suomen vedet pienistä puroista jokiin ja järviin virtaavat lopulta Itämereen. Näiden kaikkien vesien tilaan vaikuttaa se, mitä maalla tehdään: esimerkiksi miten viljellään, miten metsää hoidetaan, tai miten jätevesiä käsitellään.

Haasteena on, että vesiin kohdistuvan kuormituksen vähentämiseen ei ole vain yhtä ratkaisua tai ratkaisijaa. Tarvitaan siis yhteistyötä, joka ylittää hallinnolliset rajat ja kutsuu koolle eri toimialoja sekä toimijoita valtiollisista tahoista järjestöihin ja säätiöihin.

Tähän tarpeeseen vastaa ACWA LIFE -hanke. Kahdeksan vuoden valtakunnallisessa hankkeessa tehdään toimenpiteitä viidellä eri demoalueella (ks. kartta alla), jotka edustavat erilaisia ympäristöolosuhteita. Alueet toimivat malleina valuma-alueilla tehtävälle suunnittelulle ja toimille vesien tilan parantamiseksi. Hankepartnereita on hankkeessa mukana neljätoista: yksityiseltä, julkiselta ja kolmannelta sektorilta. Toimia tehdään tiiviissä yhteistyössä maa- ja vesialueiden omistajien kanssa.  

ACWA LIFE -hankkeen demoalueet: Laihianjoki Etelä-Pohjanmaalla, Temmesjoki Pohjois-Pohjanmaalla, Mynälahti Varsinais-Suomessa, Porvoonjoki Uudellamaalla ja Virtasalmi-Joroinen Pohjois-Savossa.

Vesiensuojelutoimia maalta vesistöihin

John Nurmisen Säätiö koordinoi ja toteuttaa hankkeessa toimenpiteitä maalta vesiin päätyvän kuormituksen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi. Työpaketin tavoitteena on vähentää ihmisen toiminnasta aiheutuvia haitallisia vesistövaikutuksia, kuten ravinteiden, vaarallisten kemikaalien, mikromuovien tai muiden saasteiden pääsyä sisävesiin ja mereen. Toimia tehdään tiiviissä yhteistyössä paikallisyhteisöjen ja maanomistajien kanssa kaikilla demoalueilla sekä niiden ulkopuolella hotspot-alueilla, kuten satamissa. Toimenpiteiden vaikuttavuutta seurataan ja monitoroidaan sekä hyväksi todettuja käytäntöjä jaetaan eteenpäin.

Lastijäämien pienentämistä satamissa

Suomen satamissa käsitellään päivittäin valtavia määriä erilaisia irtolasteja, kuten lannoitteita, rehuja, kivihiiltä ja metallirikasteita. Laivoja lastatessa ja purettaessa irtolastit ovat alttiita leviämään ympäristöön. Lastijäämien mukana mereen voi päätyä muun muassa rehevöittäviä ravinteita ja haitallisia aineita, kuten raskasmetalleja. Lastijäämien päätymistä mereen voidaan ehkäistä erilaisin teknisin ratkaisuin sekä lastinkäsittelyn huolellisuuteen ja laiturialueen siivoukseen panostamalla.

Teemme yhteistyötä kaikkien Suomen merkittävien irtolastisatamien ja irtolasteja käsittelevien satamaoperaattoreiden kanssa hävikkiä vähentävien lastinkäsittelytapojen kehittämiseksi ja käyttöön ottamiseksi. Lisäksi tavoitteena on kehittää entistä parempia kuormituksen seurantamenetelmiä satamille sekä parantaa laivoilta tulevien ruumanpesuvesien vastaanottomahdollisuuksia satamissa. Toimenpiteiden tavoitteena on saada aikaan paikallisesti merkittäviä ravinteiden ja haitallisten aineiden kuormituksen vähennyksiä.

Maatalouden ravinnekuorman vähentämistä

Suurimmat ravinnekuormat Itämereen aiheutuvat maataloudesta. Suomessa haasteena on muun muassa se, että eläin- ja kasvintuotanto ovat jakautuneet vahvasti eri alueille. Eläintuotannossa peltojen lannoitusmäärät kasvavat tarvetta suuremmaksi, jolloin peltojen ravinnevalumat vesiin lisääntyvät. Kasvitilojen pelloilla puolestaan kaivataan lisää ravinteita. ACWA LIFE -hankkeessa kehitämme lantaravinteiden hallintaa ja toteutamme ravinteiden kierrätystä ravinneylijäämäisiltä tiloilta alijäämäisille tiloille kasvintuotantoon. Tarkoituksena on näin vähentää Itämereen päätyvää kuormaa.

Testaamme maatalouden parissa myös uusia menetelmiä ravinnekuorman pienentämiseksi. Peltojen kipsikäsittely on todettu tehokkaaksi tavaksi vähentää ravinne- ja kiintoainekuormitusta vesistöihin. Kipsi sitoo fosforia maahan ja parantaa maan mururakennetta. ACWA LIFE -hankkeessa pilotoidaan kipsikäsittelyä turvemaalla: jos menetelmä osoittautuu toimivaksi, sen toteutusta edistetään peltomittakaavassa.

Lisäksi John Nurmisen Säätiö pilotoi hankkeessa salaojien vesien ohjaamista peltojen suojavyöhykkeille. Tarkoituksena on näin ohjata vesiä suodattumaan suojavyöhykkeelle eikä suoraan ojaan.

Vesiensuojelua metsätaloudessa

Metsätaloudessa vähennämme ravinne- ja humuskuormitusta vesistöihin sekä edistämme hyviksi todettujen käytäntöjen edistämistä ja jalkauttamista. Suomessa on kuivatettu ojittamalla laajoja suoalueita ja turvemaa-alueita puuntuotantoa varten. Ojat kuljettavat metsistä ravinteita ja humusta sisävesistöihin ja lopulta Itämereen.

ACWA LIFE -hankkeessa ohjaamme vesiä puhdistumaan metsistä luonnontilaisille tai ennallistettaville soille. Vesienpalautus hyödyttää vesistöjä ja parantaa luonnon monimuotoisuutta.

Hulevesien hallintaa

Vesistöihin päätyy rakennetuilta alueilta hulevesien mukana haitallisia aineita, kuten mikromuoveja ja ravinteita. Testaamme hankkeessa erilaisia suodatustapoja, joilla haitallisia aineita voidaan poistaa hulevesistä. Jo hankkeen aikana on tarkoitus esitellä uusia keinoja muilla alueille Suomessa ja luoda kansallisia suosituksia hulevesien hallintaan.

Merenlahtien kunnostusta

John Nurmisen Säätiö toteuttaa hankkeessa toimia myös rehevöityneiden merenlahtien kunnostamiseksi ja meren sisäisen kuormituksen vähentämiseksi. Sisäisellä kuormituksella tarkoitetaan meren pohjaan sitoutuneita ravinteita, joita vapautuu takaisin veteen. Hankkeessa sisäistä kuormitusta vähennetään testaamalla merenpohjien alumiinikäsittelyä yhteistyössä Lounais-Suomen Elinvoimakeskuksen kanssa. Ravinteiden sitomiseen tähtäävää alumiinikäsittelyä on käytetty toistaiseksi pääasiassa järvissä. Lisäksi hankkeessa kartoitetaan muiden menetelmien testausta.

Lähikuva Itämeren merenpohjasta, jossa rihmalevä peittää kivikon
Rihmalevä peittää merenpohjaa. Kuva: Pekka Tuuri

Lue koko hankkeesta Elinvoimakeskuksen sivuilta

ACWA LIFE -hanke on EU:n osarahoittama

Hankkeeseen liittyvät uutiset

Haluatko pysyä kartalla Itämeren tilasta?

Tilaa uutiskirjeemme ja kuulet ensimmäisenä Itämeri-aiheisista tapahtumista, säätiön hankkeiden etenemisestä, merellisistä julkaisuista ja muista kiinnostavista sisällöistä.

Haku